sunnuntai 3. toukokuuta 2009

HS: Romaniyrittäjät törmäävät ennakkoluuloihin


Helsingin Sanomat/STT:
Romaniyrittäjät törmäävät ennakkoluuloihin
3.5.2009

Jyväskylän yliopiston tiedote:
Väitösuutiset: ”Manne-asenteesta” eroon luottamalla


Yrittäjinä työskentelevät romanit törmäävät ammatissaan usein rujoihin ennakkoluuloihin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan romanit joutuvat näkemään yritysasioidensa hoitamiseksi huomattavasti enemmän vaivaa, vaikka toiminnan lähtökohdat olisivat samat kuin valtaväestöllä.

Ongelmiin oli tutkija Ritva Anttosen mukaan törmätty esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden tai verottajan kanssa asioitaessa. Asenteiden oli koettu johtaneen jopa syrjintään.

"Esimerkiksi yritystään laajentamassa olleelle romanille ei ollut myönnetty pankkilainaa, vaikka vakuuksia olisi löytynyt haettua lainasummaa enemmän. Normaalisti laina olisi näillä perustein irronnut helposti", Anttonen kertoo.

Ongelma oli ratkennut lopulta vain paikkakuntaa ja sukulaismiehen tuntemaan pankkiin vaihtamalla.

Myös yhteistyökumppaneita romanit ovat joutuneet vakuuttelemaan paljon.

"On täytynyt maksaa laskuja ennakkoon, antaa parempia ehtoja tai koekappaleita liikkeisiin, jotta yhteistyö pääsisi alkamaan."

Tutkimukseen haastateltiin seitsemää pohjanmaalaista ja keskisuomalaista romaniyrittäjää. Toimialat vaihtelivat asuntojen vuokrauksesta huonekalujen tehdastuotantoon ja käytettyjen autojen kauppaan.

Eniten huonoja kokemuksia oli yrittäjillä, joiden asiakaskuntana toimi koko väestö.

"Sen, ettei henkilö tuntenut romaneja tai romanikulttuuria, koettiin usein hankaloittavan vuorovaikutusta. Moni romani kertoi joutuvansa peittelemään etnistä taustaansa pärjätäkseen yritysmaailmassa", tutkija kertoo.

Jos luottamus yhteistyötahon kanssa oli saatu luotua, oli vuorovaikutuskin lähtenyt sujumaan.

Romaniväestön sisällä työ esimerkiksi romaniasujen ompelijana oli sen sijaan ollut helpompaa. Myös hevostaloudessa romaneihin suhtauduttiin ennakkoluulottomasti.

Romaniyrittäjien mukaan asenteissa riittäisi parannettavaa niin valtaväestön kuin romanien itsensäkin puolelta. Ennakkoluuloja hälventäisi molemminpuolisen tiedon, kulttuurintuntemuksen sekä yhteistyökanavien lisääminen.

KTM Ritva Anttosen yrittäjyyden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi perjantaina.

--------------------------------------

Alkamisaika: 08.05.2009 klo 12.00

Päättymisaika: 08.05.2009 klo 15.00

Paikka: Seminaarinmäki Villa Rana, Blomstedt-sali

KTM Ritva Anttosen yrittäjyyden väitöskirjan ”Manne takaraivossa. Ennakkoluulot ja syrjintä suomalaisten romaniyrittäjien kokemana” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä professori Anne Kovalainen (TuKKK) ja professori Kimmo Jokinen (JY) sekä kustoksena professori Matti Koiranen (JY).

Ritva Anttonen kuvasi väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisten romaniyrittäjien kohtaamia ennakkoluuloja ja syrjintää yritystoiminnassa. Tärkeimpänä tulevaisuuden kehityskaarena Anttonen nimeää luottamuksen rakentamisen pää- ja romaniväestön välille ennakkoluulojen ja syrjinnän poistamiseksi.

Romaniyrittäjäksi rohkaisun avulla

Tutkimusaineisto muodostui seitsemän pohjanmaalaisen ja keskisuomalaisen yrittäjän kertomuksista. Yritysten toimialat olivat huonekalujen tehdastuotanto, ravihevosrattaiden valmistus, perinteisten romanihameiden ompelu, autovarusteiden myynti, käytetyn auton kauppa, hevosten kasvatus, siitostoiminta, raviurheilu, kiinteistöjen vuokraus, sekä polttopuu-, kiinteistö- ja tonttikauppa. Haastatellut romaniyrittäjät suhtautuivat tulevaisuuteen yleensä ottaen valoisasti. Anttosen mukaan monilla romaneilla on yritystoiminnassa tarvittavia vahvuuksia. He ovat ahkeria, oma-aloitteisia, sosiaalisia ja hyviä käymään kauppaa. Romaneja, joilla on ajatuksissa yritystoiminnan aloittaminen, tulisikin Anttosen mukaan tukea ja rohkaista hankkimaan tarvittava liiketoimintaosaaminen ja aloittamaan yritystoiminta.

Eroon ennakkoluuloista

Haastatelluilla yrittäjillä oli kokemuksia ennakkoluuloista ja syrjinnästä niin yhteistyötahojen, rahoittajien, asiakkaiden kuin kilpailijoiden kanssa. Huonoja kokemuksia oli eniten niillä yrittäjillä, joiden asiakaskuntana toimi koko väestö. Mikäli henkilö ei tunne romaneja tai romanikulttuuria, suhtautuu hän tutkimuksen mukaan usein ennakkoluuloisesti ja syrjivästi romaniväestöön ja näin myös romaniyrittäjiin. Haastatelluilla oli myös positiivisia kokemuksia ennakkoluulottomuudesta sekä ennakkoluuloista eroon pääsemisestä, ja vuorovaikutuksen yhteistyökumppaneiden kanssa koettiinkin sujuvan hyvin heti, kun luottamus oli syntynyt osapuolten välille.

Luottamusta rakentamaan

Tutkimukseen haastateltujen romaniyrittäjien käsitysten mukaan romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen syynä ovat sekä pääväestön tietämättömyys romanikulttuurista että romaniväestön ennakkoluulot pääväestöä kohtaan. Yrittäjät pitivät luottamuksen rakentamista ratkaisuna ennakkoluuloihin. Luottamuksen rakentaminen käsitettiin enemmän romaniväestön tehtäväksi, mutta myös pääväestön toivottiin osallistuvan siihen.

Molemminpuolinen luottamus olisi tutkimuksen mukaan saavutettavissa romanien ja pääväestön yhteistyöllä. Ennakkoluulojen poistaminen nähtiin ratkaisuna syrjintään, sillä syrjinnän koettiin vähenevän ennakkoluulojen hälvetessä. Haastateltavien yrittäjien mukaan ennakkoluulot poistuvat parhaiten lisäämällä pääväestön ja romaniväestön välistä vuorovaikutusta.