perjantai 25. maaliskuuta 2011

Kotimaa24: Väitös: Rasismi läsnä monimuotoisesti kouluissa

Kotimaa24: Väitös: Rasismi läsnä monimuotoisesti kouluissa 25.3.2011

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että rasismin olevan arka aihe koulussa. Sen mukaan kouluissa vahvasti läsnä olevaan rasismiin liittyvät kysymykset on sivuutettu monikulttuuristuvasta koulusta puhuttaessa. KM Anne-Mari Soudon Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöskirja nostaa esiin esimerkkejä rasismin ilmenemisestä koulujen arjessa. Tutkimus käsitteli myös niin sanottua "väritöntä rasismia", joka näkyi esimerkiksi venäläistaustaisten nuorten syrjintänä.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa ei puhuta rasismista lainkaan. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että rasismi jäsentää ja muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa ryhmäsuhteita suomalaisina ja maahanmuuttajina sekä tyttöinä ja poikina.

Kouluissa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään usein näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. Rasismin neutralointi on koulun epävirallinen käytäntö, joka osaltaan tukee maahanmuuttajanuorten jäsenyyksien kiistämistä.

Tutkija muistuttaa, etteivät suomalais- ja maahanmuuttajanuorten kohtaamiset yksistään lisää nuorten keskinäistä ymmärrystä. Rasisminvastaisessa toiminnassa olisi hänen mukaansa tarkasteltava myös nuorten kohtaamisten jännitteisimpiä kysymyksiä. Nuorten mahdollisuudet eri ryhmien välillä liikkumiseen olivat tutkimustulosten perusteella usein hyvinkin rajattuja ja "vääränlaisesta" käytöksestä, kuten seurustelusta eri kulttuurista ryhmää edustavan kanssa, saattoi seurata rangaistuksena nimittelyä tai väkivaltaa.

Tutkimuksessa seurattiin kahden joensuulaisen yläkoulun monikulttuurisen luokan oppilaita vuosituhannen vaihteessa. Pääaineisto koostuu oppilaiden haastatteluista ja lukuvuoden kestäneestä osallistuvasta havainnoinnista.

______________________________________

Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten suhteista.

Miten rasismi ilmenee koulun arjessa? Millaisin ehdoin suomalaisnuoret hyväksyvät kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria joukkoonsa? Miten maahanmuuttajanuoret vastaavat näihin ehtoihin ja kohtaamaansa rasismiin? Miten koulu tunnistaa nuorten ryhmäsuhteita ja keskinäisiä jännitteitä? Entä miten koulu tunnistaa omia rasismia ylläpitäviä tai purkavia käytäntöjään?

Anne-Mari Souto on väitöstutkimuksessaan tutkinut joensuulaisen koulun monikulttuurisia luokkia. Tutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää ja muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa ryhmäsuhteita. Teoksessa käsitellään myös sitä, kuinka koulussa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. ”Maassa maan tavalla” -periaatteeseen vetoaminen on keskeisimpiä tapoja tukahduttaa keskustelua kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä. Teos valottaa myös sitä, kuinka sosiaalisesti riskialtista on ”tavallisen suomalaisuuden” normin kyseenalaistaminen nuorten keskuudessa. Hyvin dokumentoitu kuvaus nuorten kouluarjesta haastaa keskusteluun rasismin arkipäiväisyydestä ja moninaisuudesta koulussa.

Teos on tarkoitettu kaikille nuorisotutkimuksesta, nuorista, koulusta, monikulttuurisuudesta ja rasismin tutkimuksesta kiinnostuneille.

_____________________________________________

VÄITÖSTIEDOTE 25.3.2011

Itä-Suomen yliopisto

Väitös sosiologian alalta
Väittelijä: Anne-Mari Souto
Väitösaika ja -paikka: perjantaina 1.4., klo 12.00, M100 (Metria), Joensuun kampus

Arkipäivän rasismi on koulussa moninaista

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että rasismi on arka aihe koulussa. Rasismiin liittyvät kysymykset on sivuutettu monikulttuuristuvan koulun haasteiden tarkastelussa, vaikka se on koulumaailmassa vahvasti läsnä oleva ilmiö. KM Anne-Mari Soudon Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöskirja on toistaiseksi seikkaperäisin koulussa ilmenevää rasismia tarkasteleva tutkimus Suomessa. Tarkasti dokumentoitu tutkimus nostaa esiin useita esimerkkejä rasismin ilmenemisestä koulujen arjessa ja haastaa keskusteluun rasismin arkipäiväisyydestä ja moninaisuudesta.

Souto on väitöstutkimuksessaan tutkinut joensuulaisen yläkoulun monikulttuurisia luokkia vuosituhannen vaihteessa. Tutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää ja muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa ryhmäsuhteita suomalaisina ja maahanmuuttajina sekä tyttöinä ja poikina. Nuorten mahdollisuudet eri ryhmien välillä liikkumiseen olivat usein hyvinkin rajattuja ja”vääränlaisesta” käytöksestä, kuten seurustelusta eri kulttuurista ryhmää edustavan kanssa, saattoi seurata rangaistuksena nimittelyä tai väkivaltaa. Tutkimus käsittelee myös niin sanottua ”väritöntä rasismia”, joka näkyi esimerkiksi venäläistaustaisten nuorten syrjintänä.

Kouluissa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään usein näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. Rasismin neutralointi on koulun epävirallinen käytäntö, joka osaltaan tukee maahanmuuttajanuorten jäsenyyksien kiistämistä. ”Maassa maan tavalla”- periaatteeseen vetoamalla tukahdutetaan keskustelua kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä, jotka huomioisivat myös muunlaisia tapoja olla ja elää. Souto muistuttaa, etteivät suomalais- ja maahanmuuttajanuorten kohtaamiset yksistään lisää nuorten keskinäistä vuorovaikutusta, ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuuskasvatuksessa ja rasisminvastaisessa toiminnassa olisi tarkasteltava nuorten kohtaamisten ehtoja ja muotoja, myös niitä jännitteisimpiä.

Souto on halunnut tutkimuksessaan tehdä näkyväksi arkipäivän rasismia kouluissa. Hänen mukaansa kouluissa ilmenevää rasismia on tärkeää tutkia, koska aiheesta vaietaan koulutuksen ja kasvatuksen kentillä, eikä esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa puhuta rasismista lainkaan. Lasten ja nuorten kohtaamaa rasismia koskevat tutkimukset osoittavat kuitenkin toistuvasti, että rasismi on koulumaailmassa vahvasti läsnä. Tämä antaa haasteita kouluetnografiselle tutkimukselle. Osallistuvan tutkimuksen keinoilla on mahdollisuus tarttua aiheisiin, joista mieluiten vaietaan tai joiden tärkeyttä vähätellään.

Tutkimuksessa seurattiin kahden joensuulaisen yläkoulun monikulttuurisen luokan oppilaita. Toinen luokista oli 9. luokka, jonka 18 oppilasta olivat syntyneet joko Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella. Toinen oli 8. luokka, jonka 24 oppilasta olivat syntyneet Suomessa, Vietnamissa sekä entisten Neuvostoliiton ja Jugoslavian alueilla. Tutkimuksen pääaineisto koostuu oppilaiden haastatteluista ja lukuvuoden(2000–2001) kestäneestä osallistuvasta havainnoinnista. Ennen tutkimuksen havainnointijaksoa Souto työskenteli kaksi vuotta toimintatutkimuksellisessa EXIT-projektissa, jonka tavoitteena oli pureutua nuorisotyön keinoin rasismiin joensuulaisnuorten keskuudessa. Projektin aikana Souto osallistui koulun ja nuorisotalon toimintaan.

Kasvatustieteiden maisteri Anne-Mari Soudon sosiologian alan väitöskirja Arkipäivänrasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuortenryhmäsuhteista. tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä on professori Elina Lahelma Helsingin yliopistosta ja kustoksena
professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta.

Anne-Mari Souto (Keskisalo) on kirjoittanut ylioppilaaksi Joensuun yhteiskoulun
lukiosta vuonna 1994 ja on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi Joensuun
yliopistosta vuonna 2000. Tällä hetkellä hän työskentelee hankepäällikkönä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki -hankkeessa.