keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

SAK: Maahanmuuttajien työllistymistä parannettava

SAK: Maahanmuuttajien työllistymistä parannettava 23.3.2011
SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi (pdf, 29 sivua)

Viranomaisten on selvitettävä maahanmuuttajien korkean työttömyyden syyt ja esteet työllistymiselle. Ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaaditaan tänään julkaistussa SAK:n maahanmuuttopoliittisessa puheenvuorossa.

Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippumatta kaikilla pitää olla oikeus yhdenvertaiseen kohteluun – myös työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. He työllistyvät usein koulutuksesta riippumatta palvelualalle, yleisimmin siivous- ja ravintola-aloille.

Joillekin SAK:laisille aloille on syntynyt kahden kerroksen työmarkkinat, joilla ulkomaalaiset työntekijät ovat muita heikommassa asemassa. Heille ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia. Myös työturvallisuudessa ja asuinoloissa on puutteita. Eniten ongelmia on työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa tilapäisesti ja joissa työ on pilkottu alihankintaketjuihin.

Kaksia työmarkkinoita ei pidä hyväksyä

– Kaikille Suomessa työskenteleville on taattava oikeus samoihin työehtoihin. Työnantajien on vastattava siitä, että täällä noudatetaan työehtoja ja maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa. Työn tilaajina toimivien yritysten pitää vastata myös siitä, että niiden käyttämät alihankkijat ja työvoimaa vuokraavat yritykset noudattavat lainsäädäntöä. Viranomaisten on valvottava, että näin todella tapahtuu. Siihen on myös saatava lisää työvoimaresursseja ja valtuuksia, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka.

Tilapäisillä työntekijöillä on ongelmia muun muassa rakennus- ja teknologiateollisuudessa, kuljetusalalla, maataloudessa sekä puutarha-, majoitus, siivous- ja ravitsemisaloilla. Monet joutuvat maksamaan Suomesta työpaikkaa hakiessaan myös välitysmaksuja, vaikka niiden periminen on kiellettyä. SAK arvioi, että Suomessa työskenteli vuonna 2009 tilapäisesti noin 70 000 ulkomaalaista. Se on suunnilleen saman verran kuin pysyvästi Suomessa työskentelevien maahanmuuttajien määrä.

SAK:n mukaan maahanmuuttajien kotouttamisen pitää edistää työllistymistä. TE-toimistojen ja kuntien on tarvittaessa taattava maahanmuuttajille yksilöllinen kotoutumissuunnitelma.

Kaikilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla täytyy olla mahdollisuus myös laadukkaaseen kielikoulutukseen. – Perinteisen työvoimakoulutuksen lisäksi Suomen/ruotsin kielen koulutuksen määrää ja tasokursseja on lisättävä sekä huomioitava paremmin yksilön tarpeet, muistuttaa Björkbacka.

___________________________________________________

Kansan Uutiset: Koulutustutkijoilta tukea SAK:n maahanmuuttajalinjaukselle

SAK:n vaatimus maahanmuuttajien yhdenvertaisesta kohtelusta saa tukea koulutustutkijoilta, joiden mukaan maahanmuuttajien on vaikea päästä mukaan suomalaiseen työkulttuuriin.

Suomen kasvatustieteellinen seuran juuri julkistamassa teoksessa Koulutus yhteiskunnan muutoksissa todetaan maahanmuuttajien työllistymisen edellyttävän heidän osaamisensa tunnustamista.

Professori Johanna Lasonen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä tutkijatohtori Marianne Teräs ja lehtori Annalisa Sannino Helsingin yliopistosta sanovat osaamisen tunnustamisen olevan keskeinen haaste työelämälle, mutta myös tärkeä kokemus arvostuksesta maahanmuuttajille itselleen.

”Ilmaista työtä saa aina tehdä", kuvaa korkeasti koulutettu maahanmuuttaja omaa työtaivaltaan Suomessa.

Koulutukselle iso haaste

Maahanmuuttajien on vaikea päästä mukaan suomalaiseen työkulttuuriin. Ulkomaalaisten on vaikea päästä töihin myös korkeakouluihin.

– Suomalaisten yliopistojen valmiudet rekrytoida ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa ja turvata heidän urakehityksensä ovat jälkeenjääneitä, arvioi tutkija David Hoffman kirjoittajakollegoineen.

Eri-ikäisinä ja eri kulttuuritaustoilla tulevat maahanmuuttajat ovat tutkijoiden mukaan suuri haaste myös koulutusjärjestelmälle.

– Koulutuspoliittinen haaste on kehittää opettajankoulutusta, luoda uusia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka paremmin vastaisivat monikulttuurisuuden haasteisiin, kirjan tutkijat esittävät.