Pohjolan Työ: Pakolaisnuoret otettu hyvin vastaan Pudasjärvellä

Pohjolan Työ: Pakolaisnuoret otettu hyvin vastaan Pudasjärvellä 15.3.2011

Pakolaisten vastaanottaminen aloitettiin Pudasjärvellä kaksi vuotta sitten, jolloin kaupunkiin saapui suuri joukko 16-18-vuotiaita nuoria.

- Aluksi tilanne jännitti, mutta hyvän pohjan antoi poliittisen päätöksenteon yksimielisyys asiassa. Myös eri kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ottivat nuorten kotiutumisen sydämen asiakseen. Saimme luotua hyvän ilmapiirin, mikä lievensi vastustusta ja on kantanut tähän saakka, kertoo kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.

Aikuisuuden kynnyksellä olevia, ilman vanhempiaan saapuvia pakolaisnuoria pidetään usein ”vaikeana” ryhmänä. Daavittilan mukaan osalla saattaa olla lukiotausta, mutta suuri osa on omalla kielelläänkin lukutaidottomia ja heille täytyy järjestää opetusta.

- Lähdimme siitä, että nuoret kotiutuisivat helposti Pudasjärvelle. Humanitääriset syyt ovat tietysti etusijalla, mutta tärkeää on huomata myös se, että ikäluokat pienenevät ja tarvitsemme lisää nuoria opiskelemaan lukioon ja ammattikouluun.
Nuorista 30-40 asuu edelleen Pudasjärvellä.

Kieli, työ, harrastukset

Daavittila kertoo, että Pudasjärvi on mukana Osallisena Suomessa -hankkeessa, joka alkoi vuoden vaihteessa.

Pudasjärvi on Oulun läänissä ainoa kunta, joka on otettu mukaan hankkeeseen. Meidän tehtävämme on löytää uusia tapoja kotouttaa ja järjestää opetusta. Nuorille rakennetaan henkilökohtaisia, yhteiskuntaan valmentautumisen oppimispolkuja.
Samalla, kun nuoret oppivat kieltä, he oppivat suomalaisesta yhteiskunnasta.

- Ei yksin riitä, että nuori käy istumassa koulun penkillä pari tuntia viikossa opettelemassa suomen kieltä, vaan hänen täytyy myös oppia, miten suomalainen yhteiskunta toimii.

- Nuori saattaa esimerkiksi sanoa, että ”Suomi on vankila”, koska meillä on sääntöjä, joita he eivät pysty hahmottamaan. Meidän täytyy opettaa sääntöjä.

Daavittila mainitsee esimerkkinä VPK-toiminnan, jonka kautta nuoret saavat tuntumaa siihen, mitä on turvallinen arki.
Kotiutuminen tapahtuu myös työn kautta.

- Meillä on suuri pula esimerkiksi maatalouslomittajista, eikä koulutukseen ollut paljon hakijoita. Siinä voisi olla yksi mahdollisuus. Samoin työtä on kylätyöntekijöinä ja hoiva-alalla.

Työn ja harrastustoiminnan, kuten vaikkapa urheilun avulla nuori pääsee yhteiskuntaan kiinni.

Pudasjärvi tekee Osallisena Suomessa -hankkeessa yhteistyötä Tampereen kanssa.

Nuoret otettu hyvin vastaan

Daavittilan mukaan pakolaisnuoret on otettu Pudasjärvellä hyvin vastaan.

- Muutamia vaikeita tilanteita on ollut. Silloin kyse on ollut henkilöistä, jotka ovat itse tuen varassa olevia ja kokevat tulijat jollain tavalla uhaksi.

- Totta kai katseet viipyvät pitempään ihmisissä, joiden ihonväri on eri tai jotka pukeutuvat eri tavalla. Varsinkin aluksi.

Daavittila vertaa, että jos sata 16-18-vuotiasta suomalaisnuorta ilman vanhempiaan tulisi yhtäkkiä kaupunkiin, sekin voisi herättää hämmennystä.

Seuraavaksi Pudasjärvi on sitoutunut ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, jotka ovat ehkä joutuneet vuosia odottamaan sijoitusta pakolaisleireillä.

Suvaitsevaisuudestakin voisi palkita

- Koko ajan on sellainen jännä riittämättömyyden tunne, että pitäisi tehdä enemmän, niin kuin tietysti pitääkin. Kuitenkin, kun meitä on kutsuttu eri paikkoihin ja tilaisuuksiin, Pudasjärveä pidetään usein esimerkkinä siitä, miten pitäisi toimia, Daavittila kertoo.

- Hämmästelen, kuinka alkutekijöissään kotouttaminen Suomessa on, vaikka pakolaisia ja maahanmuuttajia on tullut tänne jo kymmeniä vuosia, hän pohtii.

- Meissä suomalaisissa on se vika, että herkästi ajatellaan, että kun toinen näyttää erilaiselta, hän on henkisestikin erilainen.

Daavittilan mukaan kotouttamistaitoja olisi lisättävä eri ammattiryhmien koulutuksessa.

- Samalla tavalla, kun työntekijöitä palkitaan hyvästä tuloksesta, heitä pitäisi palkita myös suvaitsevaisuudesta, monikulttuurisuudesta ja työyhteisön kehittämisestä.