Iltalehti: AL: Kokoomus haluaa kieltää kerjäämisen

Iltalehti: AL: Kokoomus haluaa kieltää kerjäämisen 7.7.2013
Ilta-Sanomat: Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi
Iltalehti: Romanityöryhmän puheenjohtaja kannattaa varovaisesti kerjäämiskieltoa
Iltalehti: "Kerjäyskielto outo ajatus"
Iltalehti: Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja kummeksuu kerjäämiskieltoa

Aamulehti: Poliisijohtaja Iltalehdelle: Näin kerjäämiskieltoa kierrettäisiin 8.7.2013
Kotimaa24: ”Kerjäämiskielto olisi tökerö yritys piilottaa köyhyys näkyvistä”
Iltalehti: Kerjäläinen peloissaan kiellosta: "Miten minun kävisi?"
Verkkouutiset: Poliitikot kiistelevät taas kerjäläisistä – "Romaneja verrataan roskiin"

Aamulehti: Kerjäläinen Tampereella: ”Haluaisin mennä kotiin, mutta ei ole rahaa” 9.7.2013
Aamulehti: Kerjäämisen täyskielto saa kannatusta kokoomuksessa
Aamulehti, pääkirjoitus: Kohtuus kerjäämiseen
Kansan Uutiset: Kerjäämiskielto lisäisi rikollisuutta, muttei vähentäisi maahantuloa

Kokoomus haluaisi kieltää kerjäämisen lailla, kirjoittaa Aamulehti.

Kerjäämisen kielto oli puolueen tavoitteena jo viime hallitusneuvotteluissa.

Lehden tietojen mukaan sisäministeriössäkin mietitään keinoja puuttua kerjäämiseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Arto Satonen ottaisi kerjäämiskieltoon mallia Tanskasta. Siellä kerjäämisestä voi seurata ulkomaalaiselle viiden vuoden porttikielto maahan.

- Tilanne on pahentunut, kun kerjäläiset leviävät pääkaupunkiseudulta erilaisiin kesätapahtumiin maakuntiin. Tästä tulee pysyvä järjestelmä, jos sille ei mitään tehdä, Satonen sanoo lehdelle.

Satonen ei usko, että kerjäämiskielto toteutuisi nykyhallituksen aikana. Viime vaalikaudella osa kansanedustajista katsoi, että kerjäyskielto syrjii yhtä ihmisryhmää ja on vastoin perustuslakia.

___________________________________________

Ilta-Sanomat: Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi

Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi, sanoo romanityöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä Helsingin sosiaalivirastosta.

- Myydään erittäin hanakasti rihkamaa ja Isoa Numeroa tai tarjotaan kerjäyskuppia, Räihä kertoo.

Taskuvarkaudet ja muut omaisuusrikokset ovat kerjäämiseen liittyvä lieveilmiö. Esimerkiksi kaupittelutilanteiden yhteydessä on varastettu koruja ostajan kaulasta tai käsistä.

Räihän mukaan omaisuusrikoksien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Hänen
mukaansa Helsingin kaupungin on vaikea tehdä muuta kuin puuttua lieveilmiöihin.

- Tarvittaisiin EU-tason toimenpiteitä ja ongelmien korjaamista lähtömaissa, hän sanoo.

Räihä arvioi, että pääkaupunkiseudulla kerjäläisiä on 300–500. Määrää on aiempaa vaikeampi arvioida, koska he ovat siirtyneet Helsingistä lähikuntiin ja majoittuvat esimerkiksi moottoriteiden levähdyspaikoilla.

Kerjäläiset ovat pääasiassa romanialaisia ja bulgarialaisia. Räihän mukaan monet heistä ovat tulleet Suomeen jo useampana vuonna.

Aiemmin romaneilla oli Helsingin Kalasatamassa pysyvä leiri, joka kuitenkin purettiin pari vuotta sitten. Räihän mukaan kerjäläisillä ei ole ollut sen jälkeen pysyviä asutuksia, vaan he majoittuvat väliaikaisissa leireissä tai autoissa.

Kokoomus kieltäisi kerjäämisen

Aamulehti uutisoi sunnuntaina, että kokoomus haluaisi kieltää kerjäämisen lailla. Kerjäämisen kielto oli puolueen tavoitteena jo viime hallitusneuvotteluissa.

Lehden tietojen mukaan sisäministeriössäkin mietitään keinoja puuttua kerjäämiseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Arto Satonen ottaisi kerjäämiskieltoon mallia Tanskasta. Siellä kerjäämisestä voi seurata ulkomaalaiselle viiden vuoden porttikielto maahan.

- Tilanne on pahentunut, kun kerjäläiset leviävät pääkaupunkiseudulta erilaisiin kesätapahtumiin maakuntiin. Tästä tulee pysyvä järjestelmä, jos sille ei mitään tehdä, Satonen sanoi lehdelle.

Satonen ei usko, että kerjäämiskielto toteutuisi nykyhallituksen aikana. Viime vaalikaudella osa kansanedustajista katsoi, että kerjäyskielto syrjii yhtä ihmisryhmää ja on vastoin perustuslakia.

___________________________________________

Iltalehti: Romanityöryhmän puheenjohtaja kannattaa varovaisesti kerjäämiskieltoa

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston johtavan asiantuntijan mukaan lakialoitteen taustalla olisi viestin välittäminen kerjäläisille.

Mikäli kerjääminen kiellettäisiin lailla, olisi sen valvonta romanityöryhmän puheenjohtajan Jarmo Räihän mukaan hankalaa.

Valvonta jäisi poliisin tehtäväksi, mutta kiellon pääasiallinen tarkoitus olisikin viestin välittäminen.

- Lailla halutaan viestiä kerjäläisille, ettei Suomeen kannata tulla. Niissä maissa, joissa kerjääminen on kielletty ei kerjäläisiä juuri katukuvassa näy. Itse olen lähtenyt kannattamaan aloitetta varovaisesti, Räihä kertoo Iltalehdelle.

Valtaosa Suomessa oleskelevista kerjäläisistä tulee Bulgariasta tai Romaniasta. Räihän mukaan eniten suoranaista kerjäämistä harjoitetaan romanialaisnaisten toimesta. Muita rahanansaintatapoja ovat esimerkiksi pullojenkeruu, rihkaman myynti sekä autojen korjaus.

Räihä ei osaa arvioida, alkaisivatko kerjäläiset harjoittaa muita rahanansaintakeinoja, mikäli lakialoite tulisi menemään läpi. Aloitteen läpimenoon mies ei kuitenkaan usko.

- En tietenkään ole ennustaja, mutta en henkilökohtaisesti usko, että aloite tulee menemään läpi. Suomessa ei ole niin suurta sitä puoltavaa poliittista enemmistöä, että laki voisi tulla voimaan.

___________________________________________

Iltalehti: "Kerjäyskielto outo ajatus"

Ajatus kerjäyskiellosta on outo, arvioi Tampereen luterilaisten seurakuntien yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe.

Hän hämmästelee kokoomuksen aikeita ehdottaa tällaista kieltoa.

- Ei ongelmia pidä sulkea pois pistämällä rajat kiinni, muuttamalla kerjääminen rikolliseksi. Ainakin se tuntuu täysin käsittämättömältä, että suomalaiset saisivat kerjätä Suomessa, mutta ulkomaalaiset eivät, Hjerppe linjaa.

Hänen mukaansa EU-alueen asukkailla pitää olla yhtäläiset pelisäännöt kaikilta osin, kaikissa maissa.

Hjerppe ei pidä mielekkäänä myöskään kerjäyskieltoa EU:n ulkopuolelta tuleville.

- Kirkon näkökulmasta katsoisin, että tällaisia rajoituksia ei pitäisi säätää kenellekään. Emme voi jakaa ihmisiä eri luokkiin.

- Tietysti ammattimainen kerjääminen on asia erikseen, mutta on haaste erottaa ja tunnistaa se.

Tampereen seurakunnat ovat ryhtyneet toimiin ulkomaalaisten kerjäläisten takia. Diakoniakeskus avasi heille Tampereelle kesän ajaksi huoltopisteen.

- Se on osoittautunut tarpeelliseksi. Kävijöitä on ollut jonkin verran, ei paljon, Hjerppe kertoo.

Huoltopiste on auki kahtena päivänä viikossa. Kerjäläiset ovat käyneet siellä muun muassa peseytymässä ja vaihtamassa vaatteita.

___________________________________________


Iltalehti: Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja kummeksuu kerjäämiskieltoa

Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ihmettelee kokoomuksen lähestymistapaa kerjäämiskieltoon.

Puheenjohtaja Emma Kari ihmettelee kokoomuksen jättämää vetoomusta kerjäämisen täyskiellosta.

Karin mukaan kokoomus on jättänyt asiasta vetoomuksen pääministerille.

- On todella erikoista, että itse pääministeripuolue tekee vetoomuksen pääministerille. Olettaisin, että puolueella olisi käytössään järeämpiäkin aseita.

Karin mukaan uusi laki ei olisi tarpeellinen, sillä nykyinen lainsäädäntö on jo kriminalisoinut ihmiskaupan. Ihmiskaupan uhrit kuuluvat Karin mukaan myös auttamisjärjestelmän piiriin.

Uuden aloitteen sävy olisi sellainen, ettei ihmisiä haluta auttaa.

Kun lakialoitetta kerjäämisen täyskiellosta esitettiin kaksi vuotta sitten, se tyrmättiin niin oikeusministeriön kuin muidenkin oikeusoppineiden toimesta täysin yhtä ihmisryhmää syrjivänä.

- On vaikea nähdä, että Helsingin kaupunki lähtisi viemään tätä asiaa eteenpäin. Lainsäädäntö olisi suoraan tiettyä ihmisryhmää syrjivä, joten myös vihreiden kanta asiaan on kielteinen, Kari summaa.
___________________________________________


Aamulehti: Poliisijohtaja Iltalehdelle: Näin kerjäämiskieltoa kierrettäisiin 8.7.2013

Poliisijohtaja Pentti Saira arvioi, että kerjäämisen kielto saisi kerjäämisen vain muuttamaan muotoaan. Sairan kommenteista uutisoi Iltalehti.

Sairan mukaan kaupusteluun verhottua kerjäämistä on hankala kriminalisoida. Jo nykyisin kerjäläiset saattavat esimerkiksi myydä rihkamaa tai kukkia autorampeilla.

– Onko mahdollista tehdä niin yksiselitteistä kerjäämisen määritelmää, että se koskee kerjäämiseen liittyvää kaupustelua mutta ei kaikkea katukauppaa, Saira pohtii. Hän kuului sisäministeriön kerjäämiskieltoa selvittäneeseen työryhmään.

Hänen mukaansa kielto vaatisi poliisilta voimavaroja pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa.

Aamulehti kertoi viikonloppuna, että kokoomuksessa on haluja herätellä henkiin hanke kerjäämisen kieltämisestä.

Kerjäämisen kielto oli kokoomuksen tavoitteena jo kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluissa.

– Tilanne on pahentunut, kun kerjäläiset leviävät pääkaupunkiseudulta erilaisiin kesätapahtumiin maakuntiin. Tästä tulee pysyvä järjestelmä, jos sille ei mitään tehdä, kokoomuksen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana toimiva kansanedustaja Arto Satonen sanoi Aamulehdelle.

Helsingin poliisi on puuttunut tiukemmin kerjäläisten laittomaan majoittumiseen, joten Romaniasta ja Bulgariasta tulevien romanien leirit ovat siirtyneet moottoriteiden levähdyspaikoille.

Poliisi- ja ulkomaalaisasioita käsittelevässä hallintovaliokunnassa 14 vuotta istunut kansanedustaja Rakel Hiltunen (sd) epäilee, että hallitus ei tartu kerjäämiseen.

___________________________________________

Kotimaa24: ”Kerjäämiskielto olisi tökerö yritys piilottaa köyhyys näkyvistä”

Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen pitäisi kerjäämiskieltoa tökerönä yrityksenä piilottaa köyhyys näkyvistä.

- Kerjääminen on ikävä kyllä joidenkin EU:n kansalaisten elinkeino. Se on ikävä tosiasia, mutta se ei siitä parane, että me siivoaisimme sen johonkin pois meidän näkyvistämme, Huttunen sanoo Kotimaa24:lle.

Hän toteaa evankeliumin antavan selkeät ohjeet siihen, kuinka kristityn pitää suhtautua kerjäläiseen.

- Kristilliseltä kannalta tässä ei ole mitään epäselvää. Kerjäläisen hahmossa meidän on mahdollista kohdata Kristus. Kun palvelemme kerjäläistä niin kuin jokaista lähimmäistä, palvelemme Kristusta, Huttunen sanoo.

Kirkkokuntien välistä ekumeenista neuvostoa luotsaava Huttunen on itse ortodoksisen kirkon isä eli pappi. Julkisuudessa on ollut luterilaisen kirkon edustajia, jotka ovat perustelleet, miksi he eivät tukisi kerjäläistä rahaa antamalla vaan ennemmin muulla tavoin. Antaisiko Heikki Huttunen itse lantin?

- Evankeliumin mukaan kristityn velvollisuus on antaa vettä janoavalle, ruokaa nälkäiselle, vaatteita alastomalle ja rahaa kerjääjälle. Vaikka olen vajavainen ihminen, niin tätä minunkin kuuluu noudattaa. Tässä ei mielestäni ole mitään epäselvää, mutta ymmärrän, jos joku päätyy toiseen johtopäätökseen.

Suomessa on jälleen noussut keskustelu kerjäämisen kieltämisestä, kun Aamulehti kertoi Kokoomuksen halunneen asiaa jo hallitusneuvotteluissa.

Pirkanmaalainen Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Arto Satonen ottaisi mallia Tanskasta, jossa kerjäämisestä voi seurata ulkomaalaiselle viiden vuoden porttikielto maahan.

- Tampereen kaupunki isännöi Euroopan unionien kaupunkien konferenssia (Integrating Cities) aiheenaan siirtolaisten integraatio ja sosiaalinen tilanne 9.-10.9. ja lähettää juuri nyt sinne kutsuja. Samanaikaisesti on noloa, että nimenomaan pirkanmaalainen poliitikko haluaa näkyvyyttä tällaisella kerjuukiellolla, Huttunen sanoo.

___________________________________________

Iltalehti: Kerjäläinen peloissaan kiellosta: "Miten minun kävisi?"

Gabriela Marin on kerjännyt kaksi kuukautta Helsingin kaduilla. Jos kerjääminen kriminalisoitaisiin, hän kuolisi omien sanojensa mukaan nälkään.

- Me kuolemme nälkään, jos emme kerjää ja saa rahaa ruokaan. Mitä me sitten tekisimme, jos emme kerjäisi, Marin sanoo.

42-vuotiaan Marinin lapset ovat kotimaassa Romaniassa.

Hän kertoo, että tilanne siellä on erittäin huono, eikä kotimaahan pysyvästi palaaminen ole ratkaisu.
___________________________________________

Verkkouutiset: Poliitikot kiistelevät taas kerjäläisistä – "Romaneja verrataan roskiin"

Helsingin kokoomus haluaa organisoidun kerjäämisen kuriin. Vihreissä epäillään, että motiivina on vain siistiä kaupunkikuvaa.

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Lasse Männistö (kok.) sanoo, että Helsingin ei pidä järjestää majoitusta ulkomaalaisille romaneille.

– Meidän sosiaaliturvamme täytyy olla jatkossakin asumisperusteista, eikä sitä pidä ulottaa ulkomaan kansalaisiin, Männistö sanoo.

Helsinki selvittää parhaillaan, voitaisiinko ulkomaalaisille romaneille, joista iso osa on kerjäläisiä, järjestää yöpymispaikkoja maksua vastaan. Taustalla on kaupunginvaltuuston SDP-ryhmän aloite, jossa esitettiin selvitystä.

– Pidän päätöstä vääränä, valtuuston suurimman ryhmän puheenjohtaja Männistö kommentoi.

Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Emma Kari suhtautuu asiaan joustavammin.

– Kaupungin tavoitteena ei voi olla luoda kerjäläisten väliaikaissäilöjä eikä slummeja, mutta majoituskysymys ei ole yksiselitteinen.

Vihreät on Helsingin valtuuston toiseksi suurin ryhmä.

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen sanoi viikonloppuna Aamulehdessä, että kerjäläisongelma leviää koko maahan, ellei asiaan puututa. Helsingin kokoomus puolestaan aikoo syksyllä tehdä kaupungille aloitteen, jolla kielletään organisoitu kerjääminen.

– Jos Helsinki on aloitteellinen, se antaa signaalin hallituksen suuntaan, että olisi syytä ryhtyä toimiin, Männistö toteaa.

Viime vaalikaudella kansanedustaja Juha Hakola (kok.) teki lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi, mutta se ei edennyt laiksi saakka. Männistön mukaan kokoomuksessa ei suunnitella uutta aloitetta.

Männistö toteaa, että organisoituun kerjäämiseen liittyy yhä useammin pakottamista ja hyväksikäyttöä, jossa hyödyn keräävät väliportaan kerääjät kerjäläisten itsensä sijaan. Ilmiöön ei kuitenkaan voida puuttua, koska ihmiskauppaa säätelevä laki on liian tiukka, Männistö arvelee.

– Jos kriminalisoidaan organisoitu kerjääminen, poliisi voi puuttua asiaan kadulla ja selvittää kytköksiä nykyistä tehokkaammin, hän sanoo.

Hänen mukaansa tästä hyötyvät sekä hyväksikäytetyt kerjäläiset että Helsingin asukkaat.

Emma Karin mielestä uutta lakia ei tarvita.

– Nykyinen laki sallii puuttumisen. Kyse on siitä halutaanko ongelmaan puuttua.

Kari myös epäilee, että kokoomuslaisten tai perussuomalaisten valtuutettujen suurimpana motiivina ei ole kerjäläisten auttaminen vaan kaupunkikuvan siistiminen.

– Kun tästä keskusteltiin viimeksi pari vuotta sitten, puhuttiin enemmän epäsiisteydestä ja siitä että kerjäläiset haittaavat kaupunkikuvaa. Romaneja melkein verrattiin roskiin.

___________________________________________

Aamulehti: Kerjäläinen Tampereella: ”Haluaisin mennä kotiin, mutta ei ole rahaa” 9.7.2013

Romanialaisen Simion Zmarandachen englanti koostuu muutamasta sanasta ja lukemattomista eleistä.

– Yritän tehdä työtä joka päivä, hän sanoo.

25-vuotias Zmarandache sivelee maanantaina tukipiste Mustan lampaan seinää kuin kuvitteellisella pensselillä. Sitten hän laskeutuu polvilleen ja kaivaa taskustaan rutistuneen kertakäyttömukin.

– Joskus täytyy kerjätä.

Hänen vaimonsa, 19-vuotias Denisa Lacatusa kävelee vaatehyllyjen reunustamaa kapeaa käytävää. Hänellä on kädessään musta jätesäkki, jossa on vaatteiden päällä viltti. Pariskunta asuu henkilöautossa.

Lacatusa ja Zmarandache lähettävät rahansa Romaniaan. Heillä on siellä kaksi lasta. Zmarandachen mukaan joskus heidän päälleen syljetään, kun he kerjäävät.

– Vaimoa potkaistiin. Kaksi kertaa, Zmarandache sanoo ja heilauttaa jalkaansa.

– Haluaisin mennä kotiin, mutta ei ole rahaa.

Tampereella on tukipisteen työntekijöiden arvion mukaan tällä hetkellä 30–40 romanikerjäläistä. Heistä noin 15 käyttää tukipisteen palveluja.

Kun kerjäläiset käyvät tukipisteessä, työntekijät tarkkailevat samalla heidän terveydentilaansa. Monen hampaat ovat surkeassa kunnossa, ja yhden miehen päässä on kasvain.

Seinällä juliste valistaa tuberkuloosista.

___________________________________________

Aamulehti: Kerjäämisen täyskielto saa kannatusta kokoomuksessa

Kokoomus haluaisi kieltää kerjäämisen lailla.

Kansanedustaja Arto Satonen ottaisi mallia Tanskasta, jossa kerjäämisestä voi seurata ulkomaalaiselle viiden vuoden porttikielto.

Aggressiivinen kerjääminen on kielletty laissa. Lain tulkinta aiheuttaa kuitenkin poliisille jatkuvaa päänvaivaa.

Komisario Lasse Jortikka Helsingin poliisista haluaisi selvemmän lakikirjauksen.

– Jos kerjäämiseen haluttaisiin puuttua, pitäisi olla joko-tai. Välimuodot ovat niin tulkinnanvaraisia.

– Aggressiiviseen kerjäämiseen kuuluu, että tartutaan kiinni tai estetään liikkuminen. Sellaisesta ei kovinkaan paljon tule ilmoituksia ihmisiltä, Jortikka sanoo.

Helsingin kaupungin kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä kannattaa kerjäämisen täyskieltoa.

– Se olisi viesti lähtömaihin, että tänne ei kannata tulla.

___________________________________________

Aamulehti, pääkirjoitus: Kohtuus kerjäämiseen

Kokoomuksen sastamalalainen kansanedustaja Arto Satonen nosti juuri oikeaan aikaan keskusteluun kerjäläisongelman. Nyt se näkyy. Erinomaista, ettei kaikkia kansalaisia kiinnostavia ongelmia käsitellä vain tulevissa Säätytalon salaisissa hallitusneuvotteluissa.

Köyhyys ei katoa kieltämällä. Se on tosiasia.

Kerjääminen ei katoa lakimuutoksilla. Se on toinen tosi.

Kolmanneksi on terveellistä tunnustaa, että kerjääminen tai sen toinen muoto, hyvän asian puolesta rahastaminen feissaamalla kaduilla kiusaa monia.

Keskustelusta kertyy vaihtoehtoja. Jotain on epäilemättä tehtävä.

Euroopassa kerjäämistä on liki joka maassa tavalla tai toisella rajoitettu. Häiriöitä halutaan karsia, ja esimerkiksi Norjassa oikeusministeriö pohtii yleisen kerjäämiskiellon palauttamista.

Suomessa häiritsevä kerjääminen on kielletty. Valtaosa suomalaisista ei koskaan kohtaa kerjäämistä, mutta suuremmissa kaupungeissa se riehaantui pari vuotta sitten liki hallitsemattomaksi.

Todellisten ongelmien karkottamiseen tarvitaan tiukka laki. Suomessa riittäisi järjestyslakiin yksiselitteinen mahdollisuus puuttua pulmaan paikallisesti.

Toki viranomainen voi nytkin teoriassa toimia, mutta se, mikä toisen mielestä on häiritsevää, sopii toiselle oikein hyvin. Viranomainen on jokseenkin voimaton.

Tanskassa poliisi voi antaa kerjäämisestä epäillylle henkilölle viisi vuotta voimassa olevan varoituksen. Jos meno jatkuu, lain rikkomisesta saa enimmillään kuuden kuukauden vankeustuomion.Tshekissä vierasmaalainen häiritsijä voidaan käännyttää maasta.

Suomi osaa kieltää. Kerjääminen pitäisi kieltää, ydinvoimaa ei ainakaan lisää, feissaajista on vain harmia, VR:n monopoli on korkea aika lailla lakkauttaa.

Joko tai -lähtökohdan sijaan joskus kannattaa kokeilla ”toisaalta ja toisaalta” -vaihtoehtoa.

Kerjäämisen julkisilla paikoilla voi kieltää, tai ainakin rajoitteista voi tehdä yksiselitteisen selkeät.

Toisaalta kerjäläiset ovat tulleet jäädäkseen. Helppoa sellainen elämä ei ole – kuitenkin parempaa kuin arki omassa kotimaassa.

Jos jokin asia on tullut jäädäkseen, päättäjien on löydettävä kohtuullisen ja mahdollisen rajat.

Tampereella on kiitettävästi osattu erottaa mahdollinen ja mahdoton. Musta Lammas päästää vieraat kaksi kertaa viikossa huoltamaan ja siistimään itseään.

Laupeus ja lainsäädäntö ovat eri asioita. Lakia voi tiukentaa, laupeutta lisätä.

Diakonian lantti tekee oikeasti hyvää. Inhimillisyys maksaa 700 euroa kesältä, olemattoman siivun 3,2 miljoonan budjetista.

______________________________________

Kansan Uutiset: Kerjäämiskielto lisäisi rikollisuutta, muttei vähentäisi maahantuloa

Helsingin poliisin selvityksen mukaan kerjäämisen taustalla ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta. Helsingin Diakonissalaitokselta arvioidaan, että kielto itsessään johtaisi rikollisuuden kasvuun.

Sisäministeriön asettama työryhmä esitti kerjäyskieltoa järjestyslakiin vuonna 2010. Hiljattain kieltoa kaipasi vuorostaan kokoomuksen eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Arto Satonen. Aamulehden mukaan Satonen haikaili samanlaista mallia kuin Tanskassa, jossa kerjäämisestä voi saada porttikiellon maahan.

Helsingin diakonissalaitoksen palvelualueen johtaja Pekka Tuomola ei pidä kerjäämiskieltoa tarkoituksenmukaisena.

– Käsittääkseni se ei kovin paljon vaikuttaisi maahantuloon. Sen sijaan rikollisuus lisääntyisi, koska ne ihmiset, keitä sieltä tulee, ovat todella hädissään.
Taustalla ei järjestäytynyttä rikollisuutta

Sitkeästi elävän myytin mukaan romanikerjäläiset ovat osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Tuomola hämmästelee väitteiden alkuperää.

– En tiedä, mistä tällaiset puheet ovat tulleet. Ihmiset tulevat tänne perhe- ja sukukunnittain. Se, että rahat annetaan miehelle tai suvun päämiehelle, on kulttuuriin kuuluva tapa. Poliisihan on tutkinut asiaa paljon myös, eikä ole löytänyt viitteitä.

Hänellä on Diakonissalaitoksen ylläpitämän päiväkeskus Hirundon ja paperittomien klinikan kautta laaja näköala ilmiöön. Tuomola on paperittomille maahanmuuttajille tarkoitetun lääkärin vastaanoton, Global Clinicin, perustaja. Klinikka on ilmainen ja toimii vapaaehtoisvoimin.

– Tässä yritetään rinnastaa kerjääminen ja rikollisuus, löytää jotain negatiivista. Kyllähän esimerkiksi aggressiivista korujen myyntiä on, mutta sitä oli myös viime vuonna.

Tuomola ei näe kerjäämisen muuttuneen tai lisääntyneen viime aikoina. Romanian ja Bulgarian kerjäläisiä hän arvioi Helsingissä olevan tällä hetkellä 500. Monet kertovat esimerkiksi päälleen syljetyn kadulla. Tuomola uskoo suhtautumisen liittyvän viimeaikaisiin maahanmuuttokeskusteluihin.

– Ongelmathan johtuvat näiden ihmisten kotimaiden tilanteista, ihmisarvoa ei romaneilla Romaniassa ole. Siihen on tietenkin vaikea täältä käsin puuttua, mutta ainakin voidaan antaa jonkinlaista ensiapua. Asia pitäisi nostaa agendalle Euroopan parlamentissa, mutta siellä näyttää olevan tärkeämpää tekemistä.

”Ei poikkea millään lailla edellisvuosista”

Myöskään komisario Jari Taponen Helsingin poliisista ei näe kerjäämisen muuttuneen aggressiivisemmaksi tai poikkeavan muutenkaan edellisvuosista.

– Keväällä tuli uusia nuoria, mutta he aika pian näyttivät oppivan maan tavoille niin sanotusti. Häiritsevästä kerjäämisestä ja kaupustelusta on annettu sakkoja, se ei poikkea millään lailla edellisvuosista.

Sitä, mitä kiellosta seuraisi, Taponen ei lähde arvioimaan.

– Vaikea arvioida, mitä kävisi, varmasti ilmiö jollain tavalla ainakin muotoansa muuttaisi. Onhan se selvää, että toimeentuloahan he tulevat hakemaan ja kerjääminen on yksi keino.

Taposen mukaan poliisi pystyy puuttumaan häiritsevään kerjäämiseen, kuten mihin tahansa muuhunkin häiritsevään toimintaan, riittävän hyvin nytkin.

– Järjestyslaki antaa meille siihen valtuudet. Olisiko sitten poliittista peliä enemmänkin. Hyvä, että keskustelua käydään, mutta viime kädessä poliittiset päättäjät tekevät ratkaisut ja poliisi toimii aina voimassa olevan lain mukaan.

Tuomolan lailla Taponenkin viittaa viimevuotiseen poliisin tutkimukseen. Siinä selvitettiin, onko kerjäämisen taustalla järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Mitään näyttöä esimerkiksi ihmiskaupasta ei löytynyt. Jos yksittäisiä räikeitä tapauksia on, ne tulevat äkkiä ilmi.