Ministeri Risikko: Sosiaali- ja terveysala tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta

Tiedote: Ministeri Risikko: Sosiaali- ja terveysala tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta 15.7.2013
Kansan Uutiset: Tehy kouluttaisi maahanmuuttajista hoitajia 16.7.2013

"Sosiaali- ja terveysalalta jää vuoteen 2020 mennessä eläkkeelle lähes 17 000 työntekijää vuosittain. On arvioitu, että alalta avautuu vuoteen 2025 mennessä 235 000 uutta työpaikkaa. Nuorten ikäluokat eivät riitä täyttämään työvoimapulaa. Tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhoitoalalle osaavaa työvoimaa myös ulkomailta" sanoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhuessaan tänään Kansainvälisessä Siirtolaisjuhlassa Seinäjoella.

Risikon mukaan sosiaali- ja terveysalan työperäisen maahanmuuton täytyy olla suunnitelmallista ja eettisesti kestävää.

"Suomi on sitoutunut noudattamaan Maailman terveysjärjestön (WHO) eettisiä periaatteita, jotka koskevat terveydenhuoltoalan kansainvälisiä rekrytointeja. Eettiset periaatteet ohjaavat työvoiman hankintaa ja sopimusten tekemistä. Yksi periaatteista on, että emme rekrytoisi terveydenhoitohenkilöstöä maista, joissa alan ammattilaisista on puutetta. Lisäksi maahanmuuttajan on saatava tietoa esimerkiksi omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä" totesi Risikko.
Risikko muistutti, että tärkeää sosiaali- ja terveysalalle töihin tuleville on kielitaito ja suomalaisen järjestelmän tuntemus:

"Sote-alalla työskentely edellyttää vahvaa ammattitaitoa, jonka yksi osa on kielitaito ja koko järjestelmän tuntemus. Yhteisen kielen puuttuminen voivähentää luottamusta ammattihenkilöstöön tai jopa vaarantaa hoitotilanteen. Kielten opetusta ja työvoimapoliittista koulutusta on lisättävä, samoin mahdollisuutta opiskella kieliä myös työsuhteen aikana."

Koska juuri sosiaali- ja terveysala tarvitsee tulevaisuudessa paljon uutta työvoimaa, on alan täydennyskoulutusta järjestettävä riittävästi. Perehtyminen suomalaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on olennainen osa koulutusta.

"Moni asiakas tai potilas tarvitsee samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita kunnan palveluja. Esimerkiksi vanhusten auttamiseksi ei yksistään lääkkeiden määrääminen riitä. Järjestelmän ymmärtäminen ja hallinta varmistaa sen, että ihminen saa aina tarvitsemansa avun" sanoi Risikko.

____________________________________

Kansan Uutiset: Tehy kouluttaisi maahanmuuttajista hoitajia 16.7.2013

Suomeen tarvitaan seuraavan 12 vuoden aikana 235 000 uutta työntekijää sosiaali- ja terveysalalle. Koska nuoret ikäluokat eivät riitä täyttämään työvoimatarvetta, osaavaa työvoimaa pitää hakea ulkomailta, kiirehtii sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Ministeri puhui sote-alueen työvoimapulasta maanantaina Kansainvälisessä Siirtolaisjuhlassa Seinäjoella.

Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo muistuttaa, että Suomessa on jo valmiiksi maahanmuuttajia, joita kouluttamalla työvoimapulaa voidaan lieventää.

– Työvoiman hakeminen ulkomailta on aika kallista. Ennemminkin pitäisi pyrkiä kouluttamaan niitä ihmisiä, jotka ovat jo Suomessa.

Vesivalo huomauttaa, että maahanmuuttajiakin on työttömänä.

– Heistäkin varmaan iso joukko olisi kiinnostunut kouluttautumaan terveydenhuoltoon. Sieltä voisi aloittaa.

Huonoja kokemuksia välitysfirmoista

Tehy painottaa, että myös työehtojen ja työntekijän kohtelun pitää olla kunnossa. Tulokkaita ei saa jättää oman onnensa varaan.

– Meillä on tietoa, että tiettyjen firmojen kautta ulkomailta palkatuilta sairaanhoitajilta on otettu passit pois. Asuntojakaan ei ole järjestetty. Työntekijät on jätetty aika lailla yksin, Vesivalo kertoo.

Ministeri Risikko ja Tehyn puheenjohtaja ovat yhtä mieltä, että ulkomailta työvoimaa haettaessa täytyy noudattaa Maailman terveysjärjestön WHO:n eettisiä periaatteita. Työvoimaa ei saa haalia maista, joissa on pula terveydenhuoltohenkilöstöstä.

Myös kielitaitovaatimuksesta Risikolla ja Vesivalolla on sama näkemys:

– Kyllä potilaan pitää saada hoitoa äidinkielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi, Vesivalo sanoo.

Suomi on sopiva läpikulkumaa

Suomi ei Vesivalon mielestä juuri houkuttele muista Euroopan maista tulevia.

– Suomeen tuli koulutettuja espanjalaisia nuoria alalle, mutta heistä osa on palannut takaisin. Täällä on pimeää ja kylmää, Vesivalo tokaisee.

Osa Suomeen tulevista sairaanhoitajista on hänen mukaansa hakemassa täältä pätevöitymistä ja kokemusta, jonka turvin voi hakeutua toisaalle, muun muassa parempaa palkkaa ja työehtoja tarjoavaan Norjaan.