HS: Euroopan neuvosto haluaa moskeijan Helsinkiin

Helsingin Sanomat: Euroopan neuvosto haluaa moskeijan Helsinkiin 10.7.2013

Helsingissä on useita rukoushuoneita, mutta kunnon moskeija puuttuu. Kaupunginjohtaja Pajunen toivottaa moskeijan tervetulleeksi.

Suosittu islamilainen rukoushuone ei erotu mitenkään Lönnrotinkadun iltapäivävilinässä Kampissa. Vain pieni kyltti porttikongissa kertoo, että sisäpihalta käy tie Suomen islamilaisen yhdyskunnan Rabitan moskeijaan.

Sokkeloisissa tiloissa vastaan kävelee Mohammed Mohammed. "Nyt on väljää, mutta välillä on todella täyttä", hän kertoo.

Arkipuheessaan muslimit kutsuvat Kampin rukoushuonetta moskeijaksi. Helsingissä tai lähiympäristössä ei kuitenkaan ole ainuttakaan varta vasten moskeijaksi tehtyä rakennusta.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI haluaa tilanteeseen muutoksen. Se kehottaa Suomea toimiin, jotta Helsingin seudulle saataisiin maahanmuuttajataustaisille muslimeille varsinainen moskeija.

ECRI on Euroopan neuvoston asettama toimielin. Se nostaa asian esiin tiistaina julkaistussa Suomi-raportissaan.

"Kyllä tämä olisi tärkeä asia", sanoo Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja, imaami Anas Hajjar. "Asialla olisi sekä käytännöllisesti että symbolisesti suuri merkitys."

Hajjarin mukaan Suomessa on 50 000–60 000 muslimia, joista puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Ramadanin päätösjuhla kokoaa Hajjarin mukaan alueen pyhättöihin ja varta vasten vuokrattuihin tiloihin ainakin 6 000–7 000 ihmistä.

"Nykyiset tilat sopivat muutaman sadan ihmisen kokoontumisiin. Isoissa tapahtumissa tilat ovat ahtaat, ja rukoukset joudutaan järjestämään vuoroittain."

Hajjar pitäisi moskeijan rakentamista tärkeänä myös maahanmuuttajataustaisten muslimien kotoutumisen kannalta.

"Näkyvä moskeija antaisi tunteen, että muslimeilla on täällä oma paikkansa ja ettei heitä ole lakaistu piiloon kellareihin."

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) toivottaa moskeijan tervetulleeksi.

"Helsingillä on pitkä islamilainen perinne, joka yltää ainakin 1800-luvulle. Jo pelkästään tämä puoltaa sitä, että Helsingistä löytyy paikka moskeijalle."

Pajusen mukaan kaupungin kannalta kyse on juuri paikan osoittamisesta. Rahoituksen on tultava rakentajilta itseltään.

Hajjarin mukaan hankkeita moskeijan rakentamiseksi on ollut ja on yhä vireillä. Ongelmattomia ne eivät ole.

"Jotta voi keskustella esimerkiksi kaupungin kanssa tontista, pitää rahoituksen olla kunnossa. Toisaalta rahoituksesta ei voi neuvotella, ellei rakentamiselle ole osoittaa tonttia."

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän (sd) mukaan viime vuosina ei ole ollut suurmoskeijahankkeita, jotka olisivat yltäneet viranomaiskäsittelyyn asti.

Hän myöntää, että Hajjarin esittämässä ongelmassa on perää. "Toiveenamme olisi myös, että rahoitus tulisi yhteisön sisältä eikä esimerkiksi ulkomaisilta lahjoittajilta."

Rabitan rukoushuoneella Mohammed Hussein Omer pitää ECRIn vaatimusta suurena ilouutisena. Hän vetää Lönnrotinkadun tiloissa rukouksia. Omer kertoo, että tilat käyvät päivä päivältä ahtaammiksi.

"Neuvoston kannanotto kertoo kasvavasta suvaitsevaisuudesta."