MTV3: Suomea kehotetaan kitkemään rasismia ja syrjintää

MTV3: Suomea kehotetaan kitkemään rasismia ja syrjintää 9.7.2013
Kansan Uutiset: Raportti: Maahanmuuttokriittinen keskustelu lisännyt arkipäivän rasismia
Yle: Maahanmuuttaja-aktiivi: Ulkomaalaisen näköiset joutuvat herkästi kuulusteluihin 10.7.2013
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Poliisilla on vielä opittavaa suhteessa vähemmistöihin
Aamulehti: Puheenaihe: Rasismi kukoistaa Suomessa
Yle: Eurooppalaisen raportin mukaan Suomessa rasistisia murhia - näyttö kuitenkin heikkoa 12.7.2013
Yle: ECRI:n suomalaisjäsen: Tiedot rasistisista murhista jäävät epäilyksen tasolle
Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Asenteet syrjinnän taustalla 14.7.2013

ECRI: Suomea koskeva raportti (pdf)

Euroopasta satelee suosituksia Suomen viranomaisille rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi.

Euroopan neuvoston rasismin vastaisen komission ECRI:n tuore raportti suosittaa muun muassa vähemmistövaltuutetun vallan lisäämistä ja määrärahojen nostamista.

ECRI:n mukaan valtuutetulla pitäisi olla oikeudet viedä omasta aloitteestaan tapauksia oikeuteen.

Suomen pitäisi luoda myös mahdollisuudet perustaa alueellisia ja paikallisia toimistoja vähemmistövaltuutetulle.

ECRI:n suositukset tarkoittavat sitä, että vähemmistövaltuutetun työ lisääntyisi ja noin 10-henkisen henkilökunnan kokoa pitäisi kasvattaa.

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan vähemmistövaltuutetun roolin kasvattamista pohditaan oikeusministeriössä.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa uusien resurssien saaminen toimintaan ei kuitenkaan ole yksinkertaista, hän sanoo STT:lle sähköpostitse.

Edellinen Suomea koskeva ECRI:n raportti julkaistiin vuonna 2007. Komissio toteaa, että Suomessa on tapahtunut edistystä rasismin ehkäisyssä.

Lautakunnalle lisävaltaa

Vähemmistövaltuutetun oikeuksien kasvattamisen lisäksi ECRI suosittaa, että Suomen viranomaiset laajentaisivat syrjintälautakunnan valtaa siten, että se voisi myöntää uhreille korvauksia.

Syrjintälautakunta on odottanut, että uudessa yhdenvertaisuuslaissa tätä valtaa kasvatettaisiin. Lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa tällaista kirjausta korvausoikeudesta ei kuitenkaan ole. Syrjintälautakunta on ajanut kirjausta lakiin jo useamman vuoden.

– Tämä on ollut lautakunnan johdonmukainen kanta, sanoo lautakunnan sihteeri Juhani Kortteinen.

Useamman vuoden vireillä ollut yhdenvertaisuuslain uudistus on menossa näillä näkymin syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Lakia valmistelee oikeusministeriö.

ECRI:n raportti ei perustu kyselytutkimuksiin tai todistajalausuntoihin. Raportti on analyysi, joka perustuu suureen määrään monista eri lähteistä kerättyä tietoa.

ECRI ei velvoita Suomea lakimuutoksiin. Se voi ainoastaan suosittaa ja antaa ohjeita.

_________________________________________

Kansan Uutiset: Raportti: Maahanmuuttokriittinen keskustelu lisännyt arkipäivän rasismia

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio patistelee Suomen viranomaisia tehostamaan rasististen tekojen valvontaa.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI antoi 9. heinäkuuta Suomea koskevan neljännen maaraportin, jossa esitetään 49 suositusta.

Komissiolle ”on kerrottu jokapäiväisen rasismin lisääntyneen esimerkiksi kaduilla ja kaupoissa vuoden 2011 vaalien jälkeen”. Raportin mukaan tämä osoittaa, että perussuomalaisten edustamalla muukalaisvihamielisellä puheella on suora vaikutus tiettyjen vähemmistöryhmien arkeen.

Raportissa kerrotaan, että romaneja ja maahanmuuttajia syrjitään baareissa ja yöklubeissa, mutta syrjinnän kohteet tekevät valituksia hyvin harvoin, koska syrjimistä on vaikea osoittaa toteen.

Komissiota huolestuttaa myös, että vartijat seuraavat erilaisten vähemmistöjen edustajia kaupoissa toistuvasti.

Osa suomalaisesta mediasta ilmaisee raportin mukaan avoimesti rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä sekä samastaa islamin terrorismiin.

Suositukset: Rasismiin puututtava, vähemmistövaltuutetun valtaa lisättävä

ECRI suosittelee, että viranomaiset tehostavat rasististen tekojen valvontaan tähtääviä toimenpiteitä. Komissio ehdottaa, että vähemmistövaltuutetun toimialaa ja valtaa laajennetaan ja että syrjintälautakunta voisi myöntää korvauksia uhreille.

Lisäksi komissio kiinnittäisi huomiota työelämän syrjinnän ja ennakkoluulojen torjumiseen sekä erityisesti saamelaisten, venäläisten, somalien ja romanien asemaan Suomessa.

Myös turvapaikkahakemusten käsittelyä suositellaan nopeutettavan. Komission mukaan viranomaisten tulee varmistaa, että turvapaikanhakijoita ei pidetä vankeudessa.

ECRI vieraili Suomessa helmi-maaliskuussa 2012. Komission jäsenet ovat riippumattomia rasismi-, muukalaisvastaisuus-, antisemitismi- ja suvaitsemattomuuskysymysten asiantuntijoita.

Raporttien laatimisessa käytettyihin menetelmiin sisältyy asiakirjojen analysointia, tutustumismatka ja sen jälkeen luottamuksellisia keskusteluja viranomaisten kanssa.

__________________________________________

Yle: Maahanmuuttaja-aktiivi: Ulkomaalaisen näköiset joutuvat herkästi kuulusteluihin

Poliisi myös kyselee henkilöllisyyspapereita ilman tarkempia selvityksiä, sanoo maahanmuuttajajärjestöaktiivi Maryan Abdulkarim.

Ulkomaalaisilta näyttävat joutuvat valkoihoisia herkemmin poliisiasemalle kuulusteluihin, sanoo maahanmuuttajajärjestöaktiivi Maryan Abdulkarim Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

- Tuntuu, että kynnys kuulustella henkilöä on matalampi, kun kyseessä on etnistä taustaa omaava henkilö. Tällöin etninen profilointi perustuu henkilön oletettuun alkuperään, Abdulkarim sanoo.

Euroopan neuvoston rasisminvastainen elin ECRI julkaisi eilen raportin, jonka mukaan Suomen poliisi pysäyttää ja kuulustelee ihmisiä heidän ulkonäkönsä perusteella. Kyse on etnisestä profiloinnista, joka on syrjintänä kiellettyä.

Abdulkarimin mukaan poliisi myös tarkastaa papereita ulkomaalaisen näköisiltä henkilöiltä herkemmin kuin suomalaisen näköisiltä. Papereita kysellään ilman tarkempia selvityksiä esimerkiksi tilanteessa, jossa poliisi etsii taskuvarkaudesta epäiltyä tummaihoista ja kiharahiuksista henkilöä.

- Huomiota ei kiinnitetä ihmisen käytökseen tai rikosrekisteriin. Se viittaa ulkonäön perusteella tapahtuvaan syrjintään, Abdulkarim sanoo.

Poliisi kyselee hänen mukaansa henkilöllisyyspapereita ulkomaalaisen näköisiltä henkilöiltä julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä.

Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikön Lasse Aapion mukaan poliisi nopeuttaa toimenpiteitä ulkomaalaisten suhteen, jotta nämä eivät ehdi poistua Suomesta ennen kuin heidät tunnistetaan.

Abdulkarimin mukaan ongelmallista on juuri se, että oletettuja ulkomaalaisia kohdellaan heidän ulkonäkönsä perusteella eri tavoin kuin suomalaisen näköisiä.

Henkilöllisyystarkastuksia tehdään Aapion mukaan vain tapauksissa, joissa epäillään järjestyshäiriötä tai rikosta. Hän kiistää, että poliisi tarkastaisi henkilöllisyyksiä ulkonäön perusteella.


_____________________________________________

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Poliisilla on vielä opittavaa suhteessa vähemmistöihin

Maa­han­muut­ta­jien ja po­lii­si­vi­ran­omais­ten vä­li­set hy­vät suh­teet ovat enem­män kuin tar­peen. Täs­tä ovat osoi­tuk­se­na vii­me ai­ko­jen uu­ti­set vaik­ka­pa Ruot­sis­ta.

"He [tuk­hol­ma­lai­set po­lii­sit] koh­te­le­vat mei­tä kuin eläi­miä. Käyt­tä­vät tar­pee­ton­ta vä­ki­val­taa, lyö­vät", väit­ti 24-vuo­tias Ali (HS 24. 5.), jo­ka osal­lis­tui Hus­byn maa­han­muut­ta­ja­lä­hiön mel­la­koin­tiin.

Suo­mes­sa on sääs­tyt­ty lä­hiö­mel­la­koil­ta, ei­kä sel­lais­ten lei­mah­ta­mis­ta pi­de­tä ny­ky­ti­lan­tees­sa to­den­nä­köi­se­nä. Tä­mä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tei po­lii­sil­la oli­si vä­hem­mis­tö­jen kans­sa toi­mies­saan pa­ran­ta­mi­sen va­raa.

Eu­roo­pan neu­vos­ton ra­sis­min ja su­vait­se­mat­to­muu­den vas­tai­nen ko­mis­sio EC­RI an­toi tiis­tai­na jul­kai­se­mas­saan ra­por­tis­sa usei­ta pa­ran­nus­suo­si­tuk­sia Suo­mel­le ja maan vir­ka­val­lal­le.
EC­RI eh­dot­ti jo edel­li­ses­sä ra­por­tis­saan vuon­na 2007, et­tä Suo­meen luo­tai­siin riip­pu­ma­ton elin tut­ki­maan kaik­kia po­lii­sien väi­tet­ty­jä vää­rin­käy­tök­siä ja eten­kin syy­tök­siä ra­sis­mis­ta. Näin ei teh­ty, kos­ka ny­kyi­sen oi­keus­jär­jes­tel­män ar­vioi­tiin hoi­ta­van on­gel­mat.

EC­RI:n mu­kaan "e­lin näyt­täi­si ole­van en­tis­tä tar­peel­li­sem­pi, kos­ka ra­port­tien mu­kaan po­lii­sin ja maa­han­muut­ta­jien suh­tei­ta lei­maa epä­luu­lo ja epä­luot­ta­mus, jon­ka on ol­ta­va ai­na­kin osin seu­raus­ta ul­ko­maa­lais­lain mai­ni­tuis­ta sään­nök­sis­tä, jot­ka to­del­li­suu­des­sa sal­li­vat ro­tu­pe­rus­tei­sen pro­fi­loin­nin".

Ul­ko­maa­lais­lais­ta mai­nit­tu koh­ta – 130. py­kä­lä – liit­tyy po­lii­sin val­tuuk­siin tar­kas­taa ul­ko­maa­lais­ten hen­ki­lö­pa­pe­rit.

Pari vuot­ta sit­ten Tu­run yli­opis­tos­sa val­mis­tui Step­hen Eg­ha­rev­ban väi­tös­kir­ja, jon­ka mu­kaan suo­ma­lais­po­lii­sien ja maa­han­muut­ta­jien suh­tei­ta hier­tää mo­lem­min­puo­li­nen epä­luot­ta­mus. Eg­ha­rev­ba va­roit­taa, et­tä Suo­mes­sa voi syn­tyä Rans­kan ta­paan po­lii­sien ja maa­han­muut­ta­jien yh­tee­not­to­ja, el­lei asiaan kiin­ni­te­tä ajois­sa huo­mio­ta.

Yk­si Eu­roo­pan neu­vos­ton eh­do­tus on, et­tä Suo­mi al­kai­si ak­tii­vi­sem­min rek­ry­toi­da po­lii­si­voi­miin vä­hem­mis­tö­jen edus­ta­jia. Yk­si­puo­li­nen po­lii­si­kun­ta ei enää hei­jas­ta väes­tön mo­ni­muo­toi­suut­ta.

Vi­ran­omais­ten on vii­sas­ta tar­kas­tel­la EC­RI:n suo­si­tuk­sia vir­ka-ajal­la, kun asiat ovat vie­lä mel­ko hy­vin – mie­luum­min kuin yli­töi­nä myö­hem­min.


______________________________________________

Aamulehti: Puheenaihe: Rasismi kukoistaa Suomessa

Kansainväliset raportit tarjoavat usein suomalaisille mahdollisuuden röyhistää rintaa. Nyt ei ole niin.

Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission (Ecri) tiistaina julkistaman raportin mukaan suomalaista rasismia ilmenee koulutuksessa, työelämässä, asumisessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa – eivätkä viranomaiset tee riittävästi asian eteen.

Rasistista väkivaltaa kohtaavat tyypillisimmin somalit, turkkilaiset, irakilaiset ja venäjänkieliset.

Somalit ovat Ecrin mukaan vähiten integroitunut ryhmä, vaikka heitä on asunut Suomessa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Muslimiyhteisö on raportoinut islaminvastaisuuden noususta Suomessa. Romanit törmäävät syrjintään ja rasismiin niin koulutuksessa, työelämässä kuin asumisessakin. Venäjänkielisiä syrjitään varsinkin työelämässä.

Kaikki syrjityimmät ryhmät kärsivät rasistisesta koulukiusaamisesta. Maahanmuuttajalapset joutuvat muita todennäköisemmin kiusatuiksi, mikä vaikuttaa heidän oppimiseensa.

Venäläistaustaisten koululaisten kiusaaminen näyttää vähentyneen, mutta somalioppilaat kohtaavat edelleen ennakkoluuloja. Romanilasten kiusaaminen on johtanut tavanomaista yleisempiin poissaoloihin.

Yhdenvertaisuuslaista huolimatta maahanmuuttajat kohtaavat syrjintää työelämässä, pitkälti työnantajien asenteiden vuoksi. Kielitaitovaatimukset eivät saa estää tarpeettomasti maahanmuuttajien työllistymistä.

Venäjänkieliset ovat yleensä koulutettuja ja puhuvat hyvää suomea, mutta he ovat silti useammin työttömänä kuin väestö keskimäärin. Jopa Suomessa syntyneet, täällä koulutetut ja paremmin suomea kuin venäjää puhuvat venäjänkieliset kohtaavat vaikeuksia työnhaussa. Pelkkä vieraskielinen nimi siis riittää syrjintään.

Romanien työttömyysaste on 40 prosenttia. Kielteisten asenteiden ohella romanien heikko koulutustaso ja työkokemuksen puute vaikuttavat heidän työllistymiseensä. Toisaalta työnantajat ovat haluttomia palkkaamaan romanin, vaikka tämä olisi pätevä työhön. Myös koulutettujen somalien työttömyysaste on korkea.

Oleskeluluvan menettämistä pelkäävä maahanmuuttaja on erityisen riippuvainen työpaikastaan. Ecri on huolissaan Venäjältä ja Baltian maista tulleiden epäinhimillisistä työoloista ja palkoista. Raportti nostaa esille myös ulkomaalaisten marjanpoimijoiden puutteellisen työsuojelun.

Yksityisillä asuntomarkkinoilla vallitsee erottelu. 75 prosenttia muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvista lapsista asuu kunnallisissa asunnoissa. Kotimaisia kieliä puhuvista lapsista niissä asuu 23 prosenttia. Maahanmuuttajien osuus kodittomista on suhteellisen suuri.

Pakolaisten kotoutuminen vaikeutuu, kun he eivät saa riittävää hoitoa kidutuksen, vainon ja väkivallan aiheuttamiin ongelmiin. Maahanmuuttajien kieliä puhuvia terveydenhuollon ammattilaisia on liian vähän. Laittomien maahanmuuttajien pelko ja tietämättömyys oikeuksista estävät heitä hakemasta apua edes hädässä.

Vähemmistövaltuutetulla on Ecrin mukaan liian vähän rahaa, valtaa ja työvoimaa. Toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, vaikka syrjintää on muuallakin Suomessa.

Maahanmuuttajataustaisia poliiseja on edelleen vähän, Ecri huomauttaa. Komissio ehdottaa edellisen raporttinsa tapaan riippumatonta elintä tutkimaan poliisin harjoittamaa rasismia ja syrjintää. Raportissa todetaan myös, että maahanmuuttajien pysäyttäminen ja henkilöllisyyspapereiden kysely voi johtaa vähemmistöjen etniseen profilointiin.

Komissio ehdottaa ilmaista oikeusapua rotusyrjinnän uhreille. Uhrit pitävät tuomioistuimelle valittamista tehottomana.

Komissio toivoo lyhempiä käsittelyaikoja turvapaikkahakemuksille, asianmukaisia tiloja turvapaikanhakijoille ja ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten säilössä pidon mahdollisimman nopeaa lopettamista.

Poliitikkojen ei tule käyttää rasistista kieltä eikä tiedotusvälineiden lietsoa vähemmistövihamielisyyttä, Ecri varoittaa. Raportissa mainitaan esimerkiksi ilkeämielinen keskustelu romanikerjäläisistä. Komissio toivoo myös, että media yrittäisi hillitä rasistisen sisällön leviämistä verkossa.

Työryhmiä ja hankkeita riittää, mutta rasismia ilmenee silti kaikilla elämän osa-alueilla. Ellei Suomi halua profiloitua rasismin kehdoksi, on päästävä sanoista tekoihin.

Aino Salonen

____________________________________________

Yle: Eurooppalaisen raportin mukaan Suomessa rasistisia murhia - näyttö kuitenkin heikkoa

Poliisissa oltiin kummastuneita raportin väitteistä. Myöskään ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila ei ole kuullut, että rasistisia murhia olisi Suomessa tapahtunut.

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean ECRI:n tiistaina julkaisema raportti väittää, että muslimiyhteisön edustajien mukaan Suomessa olisi tapahtunut rasistisia murhia.

- Vaikka Suomen viranomaiset eivät kertomansa mukaan ole tietoisia yhdestäkään rasistisista syistä tehdystä murhasta, muslimiyhteisön edustajat kertoivat ECRI:lle, että rasistisia murhia on tapahtunut pääosin nettisivuillaan vihaviestejä julkaisevien rasististen ryhmien tekeminä, raportissa lukee.

Yle Uutiset tiedusteli, mitä mieltä poliisissa ollaan raportin väitteistä. Poliisissa oltiin hämmästyneitä. Rasismin vastaista tilannekuvaa pitävä poliisi jopa sanoi, ettei edes muista, milloin poliisin apua olisi tarvittu yhdenkään muslimin kuoleman selvittämisessä.

Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa perjantaina vieraillut Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila kertoo luottavansa suomalaisviranomaisten näkemykseen asiassa.

- Minulla on sama käsitys, että meillä ei ole tapahtunut rasistisin motiivein tehtyjä murhia niin, että niistä olisi annettu tuomioita, Mattila sanoo.

Mattila ei ole myöskään kuullut muslimeilta tai muilta vähemmistöiltä väitteitä siitä, että rasistisia murhia olisi tapahtunut. Sen sijaan muuntyyppisistä viharikoksista kuulee, ja niistä on myös annettu tuomioita, Mattila sanoo.

Mattila pitää joka tapauksessa tärkeänä, että raportissa on kysytty laajasti eri tahojen mielipiteitä.

- Varsinkin, kun puhutaan rasistisista rikoksista, ei olisi järkevää, että pyydetään vain viranomaisten näkemyksiä. Kansalaisyhteiskunnan ääni tuo tervettä lisäkriittisyyttä.

____________________________________________


Yle: ECRI:n suomalaisjäsen: Tiedot rasistisista murhista jäävät epäilyksen tasolle

Rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean linjana on kertoa mahdollisimman laajasti kansalaisjärjestöjen näkemyksistä.

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komitean ECRI:n jäsen Lauri Hannikainen toteaa, että tiedot mahdollisista rasistista murhista Suomessa jäävät epäilyksen tasolle.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Hannikainen toteaa Yle Uutisille, että tiedot ECRI:n raportissa ovat aika epämääräisessä muodossa, koska yksilöityä tietoa ei ole.

ECRI:n tiistaina julkaisema raportti väittää, että muslimiyhteisön edustajien mukaan Suomessa olisi tehty rasistisia murhia.

Hannikainen valottaa komitean toimintatapaa.

- ECRI:n yleinen linja on raportoida varsin laajasti kansalaisjärjestöjen näkemyksistä. Jos ECRI:llä olisi sellainen näkemys, että kansalaisjärjestöt syöttävät pajunköyttä, ECRI ei olisi raportoinut asiasta.

Hannikaisen mukaan valtiovalta ja tiedotusvälineet voivat hyvin olla eri mieltä murhatiedoista.

- Voi olla, että Suomessa vahva näkemys on, että ECRI on liian helposti raportoinut tämmöisestä.

_____________________________________________

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Asenteet syrjinnän taustalla

Euroopan neuvoston rasismin ja syrjinnän vastainen elin ECRI julkaisi kuluneella viikolla neljännen Suomea koskevan raporttinsa.

Raportista nousivat uutisiin ennen kaikkea ECRIn huomiot viranomaistoiminnan kehittämisestä. Vähemmistövaltuutetun riittävä resurssointi, syrjintälautakunnan toimivalta ja esimerkiksi lainsäädännön kehittäminen poliisin etnisin perustein tapahtuvan seulonnan estämiseksi ovat raportin keskeistä sisältöä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt raportin välittämä kuva Suomesta yleisesti vähemmistöjen asuinpaikkana. Vaikka asiat lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa on pääosin hyvällä tai erittäin hyvällä kannalla, on yhteiskunnassa sellaisia yleisen asenneilmapiirin ongelmia, joihin on ECRi on perustellusti puuttunut.

Yksi näistä asenneilmapiirin osoittajista on kouluissa tapahtuva ulkomaalaistaustaisiin lapsiin kohdistuva syrjintä. Raportissa käytetään kovaa kieltä: jo aiemmin Suomen viranomaisia on kehotettu kiinnittämään huomiota rasistiseen kiusaamiseen ja häirintään kouluissa.

Viranomaistoimin voidaan ongelmaan puuttua vain tiettyyn rajaan saakka. Todellisen vastuunkantajan on löydyttävä suomalaisista kodeista ja suomalaisten asenteista, joita koululasten käytös heijastaa. ECRI puolestaan on oikealla asialla kehottaessaan kouluja huolehtimaan kiusattujen tukemisesta. Kouluissa sekä viljellään pitkäkestoisia ongelmia että estetään niitä.

Etniseltä taustaltaan poikkeaviin ihmisiin kohdistuu myös työmarkkinoilla sellaista syrjintää, johon ECRI vaatii viranomaisia puuttumaan. Asia on oikea.

Huolestuttavimmat asenneilmapiirin ongelmat huokuvat kuitenkin niistä raportin kohdista, joissa ECRI on kiinnittänyt huomiota poliittisen keskustelun muukalaisvastaisiin piirteisiin. Jälleen kerran asia on tärkeä: vaikka asioita on pidetty Suomessa hyvin esillä, on vaarana, että muukalaisvastaiset puhetavat ja asenteet vakiintuvat. Siksi ECRI on oikeassa vaatiessaan myös mediaa kiinnittämään huomiota käytäntöihinsä. Negatiiviset, rasistiset ja syrjivät puhetavat ja ajatusmallit, joihin alunperin kiinnitettiin huomiota internetin keskustelupalstoilla, ovat jo levinneet esimerkiksi eduskuntaan. Niitä ei silti pidä hyväksyä sen enempää kuin ennenkään. Vastuu on puolueilla, medialla, viranomaisilla - ja kaikilla suomalaisilla.

ECRI raportoi säännöllisesti kaikista Euroopan neuvoston jäsenmaista. Joissain kommenteissa ehdittiin jo toivottaa ECRI muille maille raportoimaan. Asenne on ehdottomasti väärä. ECRIn raportointikäytäntö on Suomen hyväksymä, ja Suomella on ollut mahdollisuus sen kehittämiseen.
Oikea tapa arvioida raporttia onkin pitää sitä ulkopuolelta pyydettynä palautteena, jota vasten jo saavutettua kehitystä voidaan peilata koko yhteiskunnan eduksi. Etenkin syrjinnästä puhuttaessa hyvin olevia asioita voidaan aina entisestään parantaa.