HS: Suomesta Isisin riveihin lähteneet pettyivät – ”Miten haavoittaminen ja murhaaminen muuttuu yhtäkkiä hyveeksi”

Helsingin Sanomat: Suomesta Isisin riveihin lähteneet pettyivät – ”Miten haavoittaminen ja murhaaminen muuttuu yhtäkkiä hyveeksi” 15.10.2016
Helsingin Sanomat: Tutkimus paljastaa Supon tiheän verkon radikalisoituneiden muslimien ympärillä – seurauksena ahdistusta ja vainoharhaisuutta

SYRJÄYTYMINEN ei selitä musliminuorten motiiveja matkustaa Syyrian ja Irakin konfliktialueille, kuten aiemmin on luultu.

Sen sijaan osalle lähtijöistä on ollut ominaista aktiivisuus työelämässä, opinnoissa ja erityisesti islamilaisissa järjestöissä, kertoo perjantaina julkistettu tutkimus. Isisiin liittyneiden joukossa on kuitenkin ollut syrjäytyneisyyttä. Osalla heistä on ollut myös rikollista taustaa.

Suojelupoliisi on tunnistanut vuodesta 2012 lähtien noin 70 Suomesta Syyrian taistelualueelle lähtenyttä ihmistä. Tutkimuksessa ei löydetty heille yhtenäistä sosiaalista profiilia.

Joukko on kirjava: he ovat asuneet eri puolella Suomea ja edustavat eri kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä. Joukossa on syntyperäisiä suomalaisia ja ulkomailla syntyneitä. Koulutustasotkin vaihtelevat.

Marko Juntusen, Karin Creutz-Sundblomin ja Juha Saarisen Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktikentälle suuntautuva liikkuvuus -tutkimuksessa pyrittiin etsimään syitä, miksi suomalaisia musliminuoria on onnistuttu houkuttelemaan konfliktialueille. Keskeinen tutkimustulos oli se, että radikalisoituminen ei ole Suomessa lopullista ideologian omaksumista, vaan prosessi jossa nuoret rakentavat uskonnollisia kantojaan.

HAASTATTELU-, havainnointi- ja verkkoaineistoon perustuneessa tutkimuksessa ilmeni, että lähtemiseen liittyy tarve auttaa muslimeja. Monien osalta lähtö oli kuitenkin tapahtunut puutteellisen tiedon varassa.

Monet haastatellut katsoivat, että Isisin toiminta on kääntynyt sitä itseään vastaan. He ilmaisivat pettyneensä Isisin tapaisten liikkeiden strategioihin ja toimintatapoihin. Osa aiemmin Isisiä kannattaneista haastatelluista ei enää löydä Isisin toiminnalle uskonnollista oikeutusta.

Tutkimukseen osallistuneilta ei myöskään herunut ymmärrystä aseellisille iskuille läntisiä ”pehmeitä kohteita” vastaan. Tutkijat kertovat, että tällaisen aseellisen toiminnan tuomitseminen oli kaikissa ryhmissä yksimielistä.

”En tajua, mitä tekemistä jollain kahvilassa istuvilla ihmisillä toisessa maassa on sen kanssa, mitä Syyriassa tai Irakissa tapahtuu, niin että heidän haavoittaminen ja murhaaminen muuttuu yhtäkkiä hyveeksi”, sanoi eräs haastateltava, jota oli Suomessa tutkittu terrorismirikostutkinnassa.

TUTKIMUKSESSA ilmeni, että erityisesti kahden ja kolmen hengen pienryhmillä oli keskeinen merkitys sen kannalta, kuka todellisuudessa lähti konfliktialueille.

Lähtijöissä oli niin avio- kuin ystäväpareja. Useat lähteneet olivat sukulaisia.

Tutkijat eivät löytäneet Suomesta järjestelmällistä rekrytointitoimintaa tietoverkoista. He pitävät kuitenkin todennäköisenä, että lähtijät ja Isisiin liittyneet ihmiset ovat rohkaisseet tai rekrytoineet tuttujaan sosiaalisen median välityksellä.

Tutkimuksessa suositellaan, että tehokkain tapa ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista on myötävaikuttaa sellaisen yhteiskunnallisen ilmapiirin kehittymiseen, jossa eri islamilaiset suuntaukset ymmärretään tasaveroiseksi muiden uskontokuntien kanssa.

[...]