HS: Suomessa sananvapausrikoksista selviää useimmiten sakoilla – kunnianloukkaus yleisin sananvapausrikos

Helsingin Sanomat: Suomessa sananvapausrikoksista selviää useimmiten sakoilla – kunnianloukkaus yleisin sananvapausrikos 12.10.2016

Professori: Ongelmat muhivat internetissä, missä riehuu aggressiivinen ja jopa vihamielinen verkkokeskustelu

SUOMI on ollut sananvapauden ykkösmaa jo seitsemän vuotta peräkkäin Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksessa. Kärkiviisikossa ovat Suomen lisäksi Hollanti, Norja, Tanska ja Uusi-Seelanti. Ruotsi on sijalla kahdeksan. Vertailussa on mukana yhteensä 180 maata.

Listan häntäpäässä ovat Turkmenistan, Pohjois-Korea ja Eritrea. Näissä ja useissa muissa maissa yksityishenkilöitä ja toimittajia joutuu vankilaan ja kidutettaviksi rikoksista, joista Suomessa selviää sakoilla.

MINKÄLAISISTA asioista Suomessa sitten saa sakkoa?

Sananvapauden rajoittamiseen liittyvien rikosnimikkeiden lista on pitkä. Yleisimpiä rikoksia ovat muun muassa kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Edellä mainittuja nimikkeitä sekä niiden törkeitä tekomuotoja koskevat syytteet ovat vähentyneet viime vuosien aikana. Vuonna 2010 syytteitä nostettiin yhteensä 223 kun taas viime vuonna luku oli 140. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä syytteitä oli nostettu yhteensä 102.

HELSINGIN YLIOPISTON rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan Suomen sananvapausrikosten tarkkaa määrää on hankala sanoa, sillä osa rikoksista voi esiintyä sananvapauden käytön yhteydessä, mutta niitä ei välttämättä ole tilastoitu juuri sananvapausrikoksiksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana kunnianloukkauksesta on tuomittu vajaa kaksisataa henkilöä vuodessa. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tuomion saa noin kymmenen henkilöä vuosittain. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuosittain tehdyistä noin kymmenestä rikosilmoituksesta tuomitaan muutama henkilö.

Törkeästä kunnianloukkauksesta tuomittujen määrä on viime vuosina vaihdellut reilusta kymmenestä kahteenkymmeneen. Poikkeuksen teki viime vuosi, jolloin tuomittuja oli seitsemän.

Suomessa suurimmasta osasta sananvapausrikoksia rapsahtaa sakkotuomio. Vuodesta 2014 lähtien vain törkeistä tekomuodoista on voitu tuomita vankeutta.

HELSINGIN YLIOPISTON viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari näkee maamme sananvapausrangaistusten olevan linjassa muun suomalaisen rangaistustason kanssa.

Hänen mielestään ongelmat muhivat internetissä, missä riehuu aggressiivinen ja jopa vihamielinen verkkokeskustelu.

”Osa ihmisistä, joilla olisi tärkeää tai mielenkiintoista sanottavaa, ei enää rohkene käyttää sananvapauttaan. Näin yleisö menettää mahdollisuuden saada mielenkiintoista tietoa tai mielipiteitä”, Korpisaari sanoo.

”Tällä tavalla laaja sananvapaus toimii osittain myös itseään vastaan.”

Asiaa vaikeuttaa alhainen kiinnijäämisriski. Korpisaaren mukaan poliisi ei välttämättä halua käyttää rajallisia resursseja kunnianloukkausten selvittämiseen.

KORPISAARI mainitsee median talousvaikeudet toisena sananvapauteen liittyvänä ongelmana.

”Ne voivat johtaa faktapohjaisen sisällöntuotannon vähenemiseen ja siihen, että resursseja laajempien ilmiöiden tutkimiseen ja selittämiseen on aiempaa vähemmän.”

Kimmo Nuotion mielestä sananvapausrikosten sääntely on Suomessa suhteellisen hyvällä mallilla.

”Sananvapausrikoksissa on olennaisempaa sallitun ja kielletyn välinen rajankäynti kuin rangaistuksen ankaruus sinänsä. Varsinainen rikosoikeudellinen puoli on eräänlainen jäävuoren huippu. Kiinnostavaa on se, mitä tapahtuu käytännön tasolla.”

”Tässä on kyse oppimisprosessista. Voi olla ettemme ole vielä ihan ymmärtäneet, miten sosiaalisessa mediassa toimitaan. Etiketti on vielä kehittymättä”, Nuotio sanoo.

KORPISAAREN mielestä vihapuhetta voitaisiin vähentää muun muassa sivustojen ylläpitäjien suorittamalla moderoinnilla sekä koulujen mediakasvatuksella.

”Yleisen asenneilmapiirin muuttuminen olisi luultavasti lainsäädännön kiristämistä tehokkaampi vihapuheen vähentäjä”, Korpisaari sanoo.