Helsingin Sanomat: Järvenpään teinien perinteisestä kohelluksesta paisui vihapuheen mellakka aikuisten Facebook-ryhmässä 5.10.2016
”ONKO enää turvallista lähettää lapsi kouluun?”
Kysymys esitettiin hiljattain ihan vakavissaan järvenpääläisten julkisessa Facebook-ryhmässä. Se oli osa lähes hysteerisiä äänepainoja saaneesta väittelystä, jossa Järvenpään teiniporukoiden uhoilusta paisui aikuisten käsissä maahanmuuttajavihamielinen kilpalaulanta. Facebook-ryhmän ylläpitäjät joutuivat suitsimaan asiattomuuksiin valunutta keskustelua kovalla kädellä ja kokonaisia kommenttiketjuja on poistettu.
Mitä ihmettä oikein tapahtui?
SYYSKUUN lopulla kävi niin, että ainakin kolmena iltana järvenpääläisiä teinejä kokoontui tavallista suuremmin joukoin maleksimaan Prisman eteen, asemalle tai läheiselle ainolan pysäkille. Pientä tappelunnujakkaakin oli ja poliisi otti astaloita talteen. Joissakin tapauksissa mukana oli vain kantasuomalaisia, toisissa seassa oli maahanmuuttajia. Tiedossa olevat faktat eivät selitä tapauksia.
”Ei ne tiedä itsekään”, toteaa ylikomisario Timo Leppälä Itä-Uudenmaan poliisista. ”Sosiaalinen media levittää huhuja mitä muka tapahtuu.”
Haastattelujen perusteella käy kuitenkin ilmi, että alkutilanne näyttäisi olleen varsin ikiaikainen. Parin teinin ärhentely toisilleen ja kavereiden liittyminen puolustaman omaansa.
”Nuorisoporukka on huutanut jotakin toiselle ja siitä on pahoitettu mieli ja provosoiduttu”, kuvailee nuorisotyöntekijä Elisa Ahlstedt. Hänen mukaansa tässä ei ole mitään uutta, nuoret ovat liikkuneet ja ryhmittyneet kautta aikojen.
Prisman porukoissa hengaileva Noora Lindholm, 16, on täsmällisempi ja syyttää maahanmuuttajia.
”Koko juttu lähti siitä, että yks 14-vuotias poika lähti uhkailemaan meidän porukkalaista hänen ja hänen perheensä tappamisella. He ovat uhanneet tulla 50 kurdin voimin tänne Järvenpäähän hakkaamaan meidät”, Lindholm sanoo. Nuoruuden vakavuudella tarinaansa kertova Lindholm sanoo, että ”riitaa haastaneet” ovat lähinnä järvenpääläisiä.
JOITAKIN päiviä teinien parveilun jälkeen poliisia tarvittiin Koivusaaren koululle, jossa suomalaispoika oli yllättäen käynyt romanialaistaustaisen koulutoverinsa kimppuun. Rehtori Marja Yliniemi katsoo, että tapaus on yhteydessä iltojen parveiluun, vaikka uhri ei ollutkaan kurdi. Vaikka teinit ovat aina nahistelleet, varsinaiset tappelut ovat Yliniemen mukaan harvinaisia. Hän ei myöskään usko, että taustalla on jännite kansanryhmien välillä.
”Haastattelemieni nuorten mukaan kysymys on enemmän yksilöiden välisestä. Nuoret eivät näe tätä maahanmuuttajat vastaan suomalaiset -asetelmana”, Yliniemi sanoo.
Monet Facebook-ryhmään kirjoittavat aikuiset kuitenkin näkivät. Järvenpää-ryhmään alkoi tulla Natsi-Saksa- ja ”saunan taakse”-viittauksilla höystettyjä kirjoituksia maahanmuuttajista. Huolestunut äiti kysyi onko keskustan ulkopuolella uinuva Haarajoen omakotialue enää turvallinen, kun sen tuntumassa on yksin saapuneiden alaikäisten vastaanottokeskus. Nuoria turvapaikanhakijoita oli nähty kävelemässä kadulla. Kysymystä sekä kannatettiin että pilkattiin naurettavana.
Keskustelun sävy kiristyi nopeasti.
”Kyllä siinä oli kaikenlaista. Varmasti jokainen meistä ylläpitäjistä poisteli omalla tahollaan sellaista, joka lietsoisi yleistä levottomuutta mihinkään suuntaan”, yksi Facebook-ryhmän ylläpitäjistä sanoo. Hän ei halunnut nimeään julkisuuteen.
”Nuoret on nuoria, mutta niillä ei ole aina kontrollia mitä kirjoitetaan. Mutta kyllä se valitettavasti aikuistenkin osalta karkaa välillä käsistä”, ylläpitäjä kertoo. Lokakuun alkupäiviin mennessä lähes kaikki kiihkeys on siivottu Facebook-keskustelusta pois.
A-KLINIKKASÄÄTIÖN ylläpitämä tukiasumiskeskus ei tosiasiassa liity mitenkään järvenpääläisiä kuohuttaneeseen teiniparveiluun.
”Meidän mitkään vastaanottokeskukset eivät liity Järvenpäässä näihin kuvioihin”, ylikonstaapeli Leppälä sanoo. Samaa mieltä ollaan A-klinikkasäätiössä.
”Palaute ympäristöltä on ollut hyvää. Pojat ovat kohteliaita ja hyvin käyttäytyviä”, palvelujohtaja Yrmy Ikonen A-klinikkasäätiöstä sanoo. Haarajoen vastaanottokeskuksessa on vajaat kolmekymmentä 16-17-vuotiasta nuorukaista lähinnä Afganistanista.
Vihapuheeksi yltyvä facebook-keskustelu voi pahentaa tilannetta, nuorisotyöntekijä Elisa Ahlstedt sanoo. Hänen mukaansa teinit kuuntelevat tarkasti mitä aikuiset puhuvat - toisin kuin moni vanhempi luulee.
”Aikuisilla on oikeasti iso vastuu puheistaan. Nuoret ovat tosi alttiita aikuisten puheille ja niitä lähdetään toistamaan ja tekemään johtopäätöksiä”, Ahlstedt sanoo.