HS: Yritysten rahoittama turvapaikan­hakijoiden työharjoittelu saattaa loppua – ”Täällä tarvitaan aktiivisia ihmisiä”

Helsingin Sanomat: Yritysten rahoittama turvapaikan­hakijoiden työharjoittelu saattaa loppua – ”Täällä tarvitaan aktiivisia ihmisiä” 11.10.2016

INSINÖÖRIHARJOITTELIJA Ghulam Hussain Jamal esittelee tietokoneen ruudulta käynnissä olevaa projektiaan, vesitornin piirustuksia. Työn alla on tornin katolle tulevien aurinkopaneelien kiinnitysten suunnittelu.

”Täällä pitää ottaa huomioon kaksi asiaa: lumi ja tuuli. Aurinkopaneelit tulevat noin metrin korkeuteen, jotta lumi jää niiden alapuolelle”, hän kertoo.

Työharjoittelu suunnittelutoimisto WSP Finlandin toimistolla päättyy tämän viikon lopussa, ja harjoittelun aikana Jamal, Kabulin teknillisestä yliopistosta valmistunut insinööri, on muun muassa opetellut käyttämään Suomessa yleisesti käytettyjä suunnitteluohjelmia. Afganistanissa hän työskenteli pääasiassa rakennustyömailla, joten suunnitteluvaihe ei ole hänelle tuttu.

AFGANISTANILAINEN Jamal on yksi neljästäkymmenestä turvapaikanhakijasta, jotka osallistuvat pienen yritysjoukon järjestämään, koulutetuille turvapaikanhakijoille suunnattuun työelämäohjelmaan. Business Lead -ohjelman tavoitteena on poimia turvapaikanhakijoiden joukosta koulutetuin työvoima ja nopeuttaa heidän integroitumistaan suomalaiseen työelämään. Toukokuussa käynnistynyt ohjelma alkoi opetusjaksoilla ja päättyy kahdeksan viikon työharjoitteluun.

Ainakin WSP:ssä kokemukset ovat hyvät, molemmin puolin.

”Opiskelin 16 vuotta. Kun tulin Suomeen, ajattelin, että se oli turhaa, en voi käyttää oppimaani täällä”, Jamal sanoo. ”Ohjelma on ollut tosi hyödyllinen.”

”He ovat tosi motivoituneita”, WSP:n henkilöstöpäällikkö Sanna Kulmala kiittelee harjoittelijoita.

WSP lähti ohjelmaan mukaan, koska piti ideaa hienona, mutta myös, koska yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa.

”Insinööreistä on huutava pula. Hussain ei tullut tänne turvapaikanhakijana vaan insinööriharjoittelijana”, Kulmala sanoo.

MUISSAKIN yrityksissä kokemukset ovat pääosin samansuuntaisia, kertoo ohjelman perustajiin lukeutuva Johanna Korpia Hanken & SSE Executive Educationista.

”Noin kymmenen yritystä on keskustellut turvapaikanhakijan kanssa jatkosta muodossa tai toisessa”, hän kertoo.

Korpian mukaan sopivan yrityksen ja harjoittelijan saattaminen yhteen ei ollut aina helppoa, ja joissain tapauksissa harjoitteluun tulleelle turvapaikanhakijalle ei löytynyt sopivia tehtäviä tai ohjaajaa yrityksen sisältä. Yhdessä tapauksessa harjoittelu jäi kesken kielteisen turvapaikkapäätöksen takia.

”Ne yritykset, jotka panostivat tähän eniten, myös saivat eniten”, Korpia summaa.

Ohjelmalle pohditaan jatkoa.

”Hirveän mielellään toistaisimme ohjelman, mutta meidän täytyy löytää rahoitus.”

JATKOA miettivät myös turvapaikanhakijat.

”Olen huolissani, että kun ohjelma päättyy, päädymme taas samaan tilanteeseen, vain istuskelemaan vastaanottokeskukseen”, sanoo WSP:ssä ja konsulttitoimisto Accenturella harjoittelunsa suorittanut afganistanilainen sähköinsinööri Mohammad Taqi Ahmadi.

WSP:llä onkin selvitelty, voisivatko harjoittelijat jatkaa toimistolla.

”Se on yllättävän vaikeaa”, sanoo Kulmala.

Samaa sanoo Accenturen yhteiskuntavastuuasioista vastaava Tomi Nummi. On esimerkiksi vaikea työllistää ihmistä, joka ei voi avata pankkitiliä.

”Turvapaikanhakijat putoavat viranomaisten väliin”, Nummi sanoo.

VIESTINTÄTOIMISTO Milttonilla harjoitteluaan suorittava irakilainen Esraa Ismaeel Saed katsoo, että Suomeen pitäisi saada paljon Business Leadin kaltaisia ohjelmia.

”Tänne tulee ihmisiä, joilla on hyvä koulutus, jotka ovat aktiivisia, mutta he eivät voi tehdä työtä”, Saed sanoo. ”Jos nämä ihmiset jätetään sivuun, he vain istuvat kotona ja saavat rahaa sosiaalihuollosta.”

”Suomi on pieni maa. Täällä tarvitaan aktiivisia ihmisiä ja erilaisia ideoita.”