Yle: Suomi käännyttää myös rampoja – Sahdoon sai lähtöpassit odotettuaan kuusi vuotta

Yle: Suomi käännyttää myös rampoja – Sahdoon sai lähtöpassit odotettuaan kuusi vuotta 9.10.2016

Tänä vuonna 6 300 irakilaista on saanut Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Heitä aletaan poistaa vastaanottokeskuksista kiihtyvään tahtiin. Osittain halvaantunut Dzwar Sahdoon menisi mieluummin vankilaan kuin palaisi Irakiin.

Dzwar Sahdoon sai käännytyspäätöksensä elokuussa. Aikaa poistua vastaanottokeskuksen palveluista annettiin 30 päivää. Poliisi saattaa poistaa hänet kadulle minä hetkenä hyvänsä.

– Kaiken tämän odotuksen jälkeen kielteinen päätös. Henkinen kärsimys on rankempaa kuin fyysinen. Kolme päivää päätökseen jälkeen mietin minne menen, missä asun, mistä saan ruokaa, mies kuvailee.

Sahdoon on odottanut päätöstään kuusi vuotta. Kaiken sen ajan hän on asunut eri vastaanottokeskuksissa Suomessa. Ensin Turun Paimiossa, sitten Joensuussa, Imatralla ja lopulta viisi vuotta Pietarsaaressa.

Sahdoon puhuu kohtalaisen hyvin suomea. Kotimaataan Irakia hän ei ole nähnyt 12 vuoteen.

– Pelkään palata. Jos menen, kuolen sataprosenttisen varmasti.

Maahanmuuttovirasto ei uskonut Sahdoonin tarinaa

Sahdoonin tarinan mukaan hänen veljensä työskenteli yhteistyössä amerikkalaisten sotilaiden kanssa Mahaskar Kasken tukikohdassa. Veli oli miinanraivaaja. Paikalliset islamistit vaativat Sahdoonia urkkimaan tietoja veljensä työpaikasta.

– He uhkailivat minua. Äiti sanoi, että "parempi jos lähdet".

Sahdoon saapui Turkkiin vuonna 2004. Hän esittelee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä saamaansa paperia. Sen mukaan Sahdoon on saanut YK:n pakolaisaseman jo vuonna 2008 Turkissa. Hän olisi voinut mennä pakolaiseksi Yhdysvaltoihin. Sinne Sahdoon ei kuitenkaan halunnut mennä, koska "Irakin ja Yhdysvaltojen välillä oli niin huonot välit".

Sen sijaan Sahdoon saapui vuonna 2010 Suomeen, jota hän piti "onnellisena oikeusvaltiona". Maahanmuuttoviraston haastattelussa hän esitti tarinansa terroristien uhkailusta. Maahanmuuttovirasto kuitenkin epäili Sahdoonin tarinaa. Maahanmuuttovirasto piti tosiseikkana, että terroristit olivat uhkailleet Sahdoonia, mutta katsoi kuitenkin, että vainon tunnusmerkit eivät täyty.

Sahdoon on tarinansa mukaan kotoisin Mosulin piirikunnasta, Abu Marijan kylästä. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan uskonut tätä. Sahdoonille tehdyn kielitestin perusteella päätettiin, että Sahdoon on kotoisin Dahukista. Dahuk on osa Pohjois-Irakin autonomista kurdivaltiota, joka nähtiin turvalliseksi paikaksi paluun kannalta.

Sahdoon itse vakuuttaa tarinansa olevan totta.

– Minä olen kurdi Mosulista.

Sahdoon valitti asiasta, mutta Maahanmuuttoviraston päätös piti oikeudessa. Käännytystä ei kuitenkaan pantu toimeen Pohjois-Irakin huonon tilanteen vuoksi ja Sahdoonille annettiin tilapäinen oleskelulupa.

Sahdoon haki uudestaan turvapaikkaa vuonna 2013. Tällä kertaa hän vetosi terveydentilaansa, Suomessa vietettyyn aikaan ja YK:lta saamaansa pakolaisstatukseen. Se ei auttanut. Maahanmuuttovirasto hylkäsi uusintahakemuksen.

"On täysin ymmärrettävää, että tällaiset päätökset hätkähdyttävät"

Sahdoon sairasti lapsena polion, mikä jätti vasemman puolen käden ja jalan osittain halvaantuneeksi. Sahdoon on hankkinut lausunnon terveydentilastaan. Lääkärin mukaan Sahdoon tarvitsee apua "pärjätäkseen päivittäisessä elämässä". Käveleminen onnistuu ilman apuvälineitä, mutta jos Sahdoon kaatuu, hänellä on vaikeuksia päästä pystyyn. Vasemmalla kädellään hän ei kykene nostamaan mitään raskasta, itsensä puolustamisesta puhumattakaan.

mukaan "Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa". Tätä kutsutaan oleskeluluvan antamiseksi "yksilöllisestä inhimillisestä syystä".

Miksei Sahdoon saanut oleskelulupaa tällä perusteella?

– Jos hakijalla on pysyväluonteinen vamma, vaikka jalka vammautunut, niin lähtökohtaisesti tämä ei vielä riitä oleskelulupaan, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä.

Kuinka vakava fyysisen vamman pitää olla, että sen turvapaikan saa?

– Jos hakijalla on esimerkiksi vakava sydänsairaus ja hän on saanut Suomessa vaivaansa hoitoa, niin sitten tarkastellaan millaiset mahdollisuudet hoidon saamiseen on kotimaassa. Jos hakijan kotimaassa on saatavilla hoitoa, se voi riittää, vaikka hoito olisikin huonompilaatuista tai kalliimpaa.

Suomi siis käännyttää myös rampoja?

– On täysin ymmärrettävää, että tällaiset päätökset hätkähdyttävät. Turvapaikanhakijoiden joukossa on hyvin erilaisia ja erikuntoisia ihmisiä. Mutta päätökset eivät perustu tunteisiin, vaan nämä katsotaan tapaus tapaukselta. On muistettava, että me toimimme viranomaispuolella voimassa olevan ulkomaalaislainsäädännön mukaan.

"Mä sanon poliisille, ottakaa mut vankilaan"

Sahdoon on vain yksi niistä 6 300 irakilaisesta, jotka ovat tänä vuonna saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Heitä ei voi pakottaa Bagdadin lentokoneeseen, koska Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta. Sitä odotellessa sisäministeriö

, mitä irakilaisten kanssa tulisi tehdä.

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan sisäministeriö "tekee kaikkensa", jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset palaisivat vapaaehtoisesti koteihinsa.

Dzwar Sahdoonilla ei ole minkäänlaisia aikeita palata. Hän ilmoittaa menevänsä mieluummin suomalaiseen vankilaan kuin Irakiin.

– Sanon poliisille, ottakaa minut vankilaan. Siellä olisin rauhallinen. Minua hävettää asua kadulla.

Tarkoitatko, että tekisit jonkun rikoksen?

– Minulla ei ole suunnitelmaa. Haluan vain elää.