Helsingin Sanomat: Hammaslääkäri turhautui turvapaikanhakijoihin, jotka jättävät lääkäriaikansa käyttämättä – taustalla kulttuuriset syyt ja vaikeudet löytää perille

Helsingin Sanomat: Hammaslääkäri turhautui turvapaikanhakijoihin, jotka jättävät lääkäriaikansa käyttämättä – taustalla kulttuuriset syyt ja vaikeudet löytää perille 7.10.2016

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN taipumus jättää käyttämättä varattuja hammaslääkäriaikoja tunnetaan Luona Oy:ssä ja SPR:ssä, jotka ylläpitävät vastaanottokeskuksia.

Turhautunut hammaslääkäri -nimimerkillä Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen kirjoittanut hammaslääkäri sanoi olevansa vihainen, koska 30 prosenttia vastaanottokeskuksista tuleville turvapaikanhakijoille varatuista ajoista jää käyttämättä, kun asiakkaat eivät tule paikalle.

VASTAANOTTOKESKUKSISSA tehdään töitä, jotta turvapaikanhakijat käyttäisivät varatut ajat paremmin. SPR:n Hämeen piirin johtaja Minna Jussila sanoo, että HS:ssä kirjoittanut hammaslääkäri kirjoitti varmasti ihan oikeasta asiasta.

”Tiedän, että ilmiö on olemassa.”

Jussila kertoo, että varattujen aikojen käyttöä yritetään tehostaa muun muassa ohjeistamalla asiakasta todella hyvin. Hammaslääkärille ei ole helppo päästä, ja jos pääsee ja jättää ajan käyttämättä, seuraavan ajan saaminen on sitäkin vaikeampaa.

Syitä aikojen käyttämättömyyteen on varmasti monia, Jussila pohtii. Yksi on, että perille saattaa olla vaikea löytää, etenkin jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Joistakin kulttuureista tulevien saattaa olla vaikea mieltää, että paikalla pitää olla todellakin juuri tarkalla kellonlyömällä.

Jussila kertoo, että SPR:n Hämeen piirissä lasku käyttämättä jätetystä hammaslääkäristä lähtee suoraan asiakkaalle. ”Olemme näin sopineet palvelun tuottajien kanssa.”

Näin asiakkaita koulitaan hoitamaan asiansa vastuullisesti, Jussila kertoo. Hän ei kuitenkaan tiedä, mikä on käytäntö muissa SPR:n piireissä.

LUONA OY:N lääketieteellinen johtaja Pekka Tuomola harmittelee, että monet turvapaikanhakijat jättävät saapumatta hammaslääkäriin vastaanotolle.

”Se on tosi kurjaa, että yhteiskunnalle syntyy kustannuksia, mutta se on ikävää ennen kaikkea siksi, etteivät turvapaikanhakijat saa tarvitsemaansa hoitoa”, Tuomola sanoo.

Hän huomauttaa, että varattujen aikojen käyttämättä jättäminen ei koske vain hammaslääkäriaikoja vaan myös muita lääkäriaikoja.

Luonan vastaanottokeskuksissa on nyt parituhatta asukasta. Vantaalla keskuksia on kaksi ja Espoossa kolme.

Myös Tuomola sanoo, että jos asukas jättää hammaslääkäriajan käyttämättä, ei uutta aikaa niin vain saa. Tosin jos asukas on todella sairas, niin pakkohan uusi aika on varata.

LUONAN VASTAANOTTOKESKUKSISSA kiinnitetään vastaisuudessa aiempaa enemmän huomiota siihen, että varatut lääkäri- ja vastaanottoajat käytetään. Ajasta muistuttamista lisätään.

Kaiken kaikkiaan turvapaikanhakijoille tähdennetään jatkuvasti, että lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoille on mentävä ajoissa.

Tuomolan käsityksen mukaan vastaanottoaikojen laiminlyönnin taustalla on usein asiakkaan traumatisoituminen.

”Pääosa turvapaikanhakijoista on erittäin traumatisoituneita -- oma turvapaikkapäätös mietityttää, kotimaahan ei ole paluuta, entä jos en saa jäädä Suomeenkaan.”

Tuomolan mukaan myös kulttuuriset syyt saattavat vaikuttaa siihen, että hammaslääkäriaika jää käyttämättä. Hammassärkyä potevalle annetaan kipulääkettä, ja kun särky sitten lakkaa, ei hammaslääkärissä käyntiä pidetä enää niin tarpeellisena.

Tuomola myös huomauttaa, että monissa kulttuureissa asioita hoidetaan eri tavalla. Saattaa olla esimerkiksi niin, ettei potilas millään hyväksy hampaan poistamista, vaikka se olisi lääketieteellisesti katsoen tarpeellista.

Joistakin kulttuuritaustoista tulevat pitävät suomalaisia lääkäreitä huonoina, koska nämä eivät leikkaa vaan antavat pillereitä. Turvapaikanhakija saattaa harmitella, että tuli käytyä turhaan lääkärillä, kun tämä antoi vain pillereitä, Tuomola kertoo.