MTV: Eduskunnassa puidaan tänään ääriliikkeitä ja väkivaltaa – hallitus lisää voimavaroja 5.10.2016
Yle: Kiellettyjä järjestöjä 5 000 – Äärijärjestöissäkin nykyisin kynnys korkealla
Eduskunnan täysistunnossa keskustellaan tänään ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa.
Ajankohtaiskeskustelu alkaa ryhmäpuheenvuorokierroksella.
Hallitus linjasi viime viikolla, että viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.
Uudet linjaukset saivat kimmokkeen Helsingin asema-aukion tapahtumista.
_________________________
Yle: Kiellettyjä järjestöjä 5 000 – Äärijärjestöissäkin nykyisin kynnys korkealla
Eduskunta keskustelee tänään äärijärjestöjen kohtalosta. Liki satavuotiaan yhdistyslain perusteella Suomessa on kielletty 5 000 järjestöä. Aiemmat kiellot tehtiin poliittisin perustein.
Poliisihallitus selvittelee parhaillaan, nostetaanko uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen (SVL) kieltämiseksi kanne.
Yksi vastarintaliikkeen johtajista, Jesse Torniainen, on parhaillaan vangittuna epäiltynä törkeästä kuolemantuottamuksesta SVL:n järjestämässä mielenilmauksessa Helsingin Asema-aukiolla 10.9.
Käytännössä poliisi kerää tietoja natsijärjestön toiminnasta. Tämän jälkeen poliisihallitus ja valtakunnansyyttäjänvirasto päättävät, voidaanko vastarintaliikettä vastaan nostaa syyte järjestön kieltämisestä yhdistyslain perusteella.
Yhdistyslaki on ollut voimassa liki 100 vuotta. Pieniä muutoksia lukuunottamatta säännökset ovat samat, millä Suomessa on kielletty 5 000 järjestöä. Vuoden 1919 lakikirjassa järjestöjen kieltämisestä sanottiin:
"Julistakoon tuomioistuin yhdistyksen lakkautetuksi, jos yhdistys toimii vastoin lakia tai hyviä tapoja".
Kielletyt käsityöseurat ja raittiusyhdistykset – suojeluskunnat ja lotat
Työläislasten siirtolayhdistyksen tai Voimistelu- ja urheiluseura Toiveen katsottiin rikkovan 1930-luvulla niin räikeästi lakeja tai hyviä tapoja, että Helsingin raastuvanoikeus lakkautti ne.
Sama kohtalo oli lähes 2 300 muulla vasemmistolaisella järjestöllä 20- ja 30-luvun Suomessa. Osa yhdistyksistä kiellettiin, koska "Yhdistys on tarkoitettu lakia kiertäen jatkamaan jonkin lakkautetun yhdistyksen toimintaa."
Poliittinen tuuli kääntyi toisen maailmansodan jälkeen ja Pariisin rauhansopimuksen ehtojen perusteella lakkautettiin yli 2 500 järjestöä, jotka olivat "hitleriläismielisiä poliittisia, sotilaallisia ja sotilaallisluontoisia."
Näin lakkautettiin kansallissosialistiset järjestöt, mutta myös suojeluskunnat ja lottajärjestöt. Lakkautettavia järjestöjä oli paljon, koska paikallisosastot olivat itsenäisiä yhdistyksiä.
Rauhansopimuksen kieltoa sovellettiin vielä 1970-luvulla, jolloin neljä uusnatsi Pekka Siitoinin perustamaa kansallissosialistista järjestöä lakkautettiin.
Natsipykälä menetti merkityksensä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1990-luvulla.
Yksittäistapaus ei riitä järjestön kieltoon
Yhdistysoikeuden asiantuntija, ministeri Lauri Tarasti ei suoralta kädeltä ennusta, onko uusnatsien SVL:n kieltämiselle perusteita. Tämä johtuu siitä, että järjestäytymättömän yhdistyksenkin pitää täyttää tietyt vaatimukset.
Järjestöksi ei katsota löyhää kaveriporukkaa tai harvakseltaan toimivaa joukkoa. Yksittäiset jäsenet ovat vastuussa omista tekemisistään, mutta järjestön kieltämiseen pitää olla moniarvoisessa maailmassa vahvat perusteet.
– Yhdistyksessä tai järjestössä pitää olla ainakin jonkin verran jäseniä ja jonkinlainen johto. Lisäksi järjestöllä pitää olla jonkinlainen toimintasääntö. Kiellon perusteeksi ei riitä yksittäinen asia, vaan toimintaa pitää olla pidemmältä ajalta, ennen kuin yhdistyslain kieltopykälää voidaan soveltaa, Tarasti sanoo.
Myös eläinaktivistien tai antifasistien järjestöjen laillisuutta on epäilty. Tarasti ei ota ennen tuomioistuimen ratkaisua kantaa, riittääkö näyttö minkään järjestön lakkauttamiseen, mutta hän pitää raskauttavana sitä, jos järjestö hyväksyy lainvastaisesti väkivallan.
Väliaikainen toimintakielto mahdollinen
Jos SVL tai joku muu ääriliike joutuu oikeuden arvioitavaksi, tuomioistuin voi määrätä järjestölle väliaikaisen toimintakiellon.
– Koska juttu voi kestää valituksineen päivineen jopa vuosia, järjestölle voidaan antaa hakemuksesta toimintakielto heti, Tarasti sanoo.
Kielto-oikeudenkäynti käytäisiin järjestön johtajan kotipaikkakunnalla.
Oikeus joutuisi myös ratkaisemaan, kuuluuko kiellettävään järjestöön alajärjestöjä, esimerkiksi katupartioita, ja kiellettäisiinkö samalla myös ne.
Kansanedustajat keskustelevat iltapäivällä ääriliikkeistä
Eduskunnassa järjestetään tänään ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien aloitteesta. Keskustelua voi seurata Yle TV 1:ssä kello 14.00-15.50 ja Yle Areenassa.