Työ- ja elinkeinoministeriö: Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden syrjintä ei riipu ammatti-alasta

Työ- ja elinkeinoministeriö: Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden syrjintä ei riipu ammatti-alasta 19.5.2010
Syrjintä työhönottotilanteissa – tutkimuskatsaus (pdf)

Kansainvälisten tutkimusten mukaan etnisiä vähemmistöjä edustavia työnhakijoita syrjitään haetusta ammattialasta riippumatta. On myös viitteitä siitä, että naisia syrjitään miesvaltaisilla aloilla ja korkean statuksen tehtävissä. Miehet saattavat kokea syrjintää hakiessaan naisvaltaisille aloille. Näin todetaan 19.5.2010 työ- ja elinkenoministeriön tutkimuskatsauksessa ”Syrjintä työhönottotilanteissa”.

Maria Aallon, Liisa Larjan ja Karmela Liebkindin tutkimuskatsauksen kattamat syrjintäperusteet ovat sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, etnisyys, vammaisuus ja uskonto. Syrjinnän määrä vaihtelee muun muassa syrjintäperusteesta, haettavasta työpaikasta, käytetystä tutkimusmenetelmästä sekä tutkimuksen toteuttamisen ajankohdasta ja paikasta riippuen.

Vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän määrään vaikuttaa kyseessä oleva vamma: työnhakijoita, joilla on mielenterveysongelmia, syrjitään enemmän kuin hakijoita, joilla on fyysinen vamma. Suomessa saatuja tutkimustuloksia ei voida suoraan verrata kansainvälisiin, mutta ne eivät näytä poikkeavan kansainvälisistä tuloksista merkittävästi.

Rekrytointisyrjintään liittyvää tutkimusta on Suomessa tehty varsin vähän, mutta kansainvälisesti tutkimusta löytyy runsaasti erityisesti sukupuoleen ja etnisyyteen liittyen. Ikään, vammaisuuteen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä tutkimusta on vähemmän. Poliittisen mielipiteen ja sukupuoli-identiteetin perusteella tapahtuvasta syrjinnästä ei ole juuri lainkaan tutkimusta. Suomessa saatuja tutkimustuloksia ei voida suoraan verrata kansainvälisiin tuloksiin, mutta ne eivät näytä poikkeavan kansainvälisistä tuloksista merkittävästi.

Tutkimuskatsaus on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Lisätiedot:
professori Karmela Liebkind, Helsingin yliopisto, p. (09)191 24879,
tutkija Maria Aalto, Helsingin yliopisto, p. 050 344 5246
tutkija Liisa Larja, Helsingin yliopisto, p. 040 755 2172
neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn, p. 050 396 0279

---

Tiivistelmä

Katsauksessa kartoitetaan, millaisia tutkimusmenetelmiä on käytetty Suomessa ja kansainvälisesti rekrytointisyrjinnän tutkimiseksi, selvitetään menetelmien edut ja haitat, esitellään tutkimusten tulokset, arvioidaan tulosten vertailukelpoisuutta ja pohditaan, miten rekrytointisyrjintää koskeva tutkimus kannattaisi Suomessa toteuttaa, jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, kattavia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Tutkimuskatsauksen kattamat syrjintäperusteet ovat sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, etnisyys, vammaisuus ja uskonto. Yleisimpiä tutkimusmenetelmiä ovat kenttäkokeet, uhritutkimus, asennetutkimus, laboratoriokokeet, rekisteriaineistoilla tehtävät analyysit sekä kvalitatiivinen tutkimus. Kenttäkokeita ja uhritutkimuksia voidaan pitää luotettavimpina, vaikka eri syistä. Kenttäkokeiden kokeellinen asetelma helpottaa sen varmistamista, ettei eriarvoinen kohtelu johdu muusta kuin syrjinnästä, kun taas uhritutkimusten tulokset ovat helposti toistettavia. Uhritutkimusten kattavuus perustuu siihen, että niillä voidaan tutkia rekrytointisyrjinnän esiintymistä useiden eri syrjintäperusteiden suhteen ja useilla eri ammattialoilla, rekisteriaineistojen analyysien tuloksia voidaan puolestaan yleistää koko työmarkkinoille. Kansainvälisesti vertailukelpoisimpia ovat asennetutkimukset. Pitkittäisvertailut ovat mielekkäimpiä uhritutkimuksia, asennetutkimuksia tai rekisteriaineistoilla tehtäviä analyyseja käyttäen. Uhritutkimuksia ja rekisteriaineistoilla tehtäviä analyyseja suositellaan laajennettaviksi kattamaan kaikkia syrjintäperusteita, asennetutkimusten luotettavuutta tulisi parantaa, ja kenttäkokeita suositellaan niiden luotettavuuden vuoksi. Laboratoriotutkimuksia suositellaan syrjintään johtavien tekijöiden tutkimiseen ja kvalitatiivisia tutkimuksia uusien syrjinnän
muotojen kartoittamiseen.

Suomalaista rekrytointisyrjintätutkimusta on varsin vähän, mutta kansainvälistä tutkimusta löytyy runsaasti. Vähiten on tutkittu poliittisen mielipiteen ja sukupuoli-identiteetin, jonkin verran ikään, vammaisuuteen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen, ja eniten etnisyyteen ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Moniperusteista syrjintää on tutkittu jonkin verran. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että syrjinnän määrä vaihtelee mm. syrjintäperusteesta, haettavasta työpaikasta, käytetystä tutkimusmenetelmästä sekä tutkimuksen toteuttamisen ajankohdasta ja paikasta riippuen. Etnisten vähemmistöjen jäseniä syrjitään haetusta ammattialasta riippumatta, naisia miesvaltaisilla aloilla ja korkean statuksen tehtävissä, ja miehiä naisvaltaisilla aloilla. Vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjintään vaikuttaa kyseessä oleva vamma: mielenterveysongelmaisia syrjitään enemmän kuin hakijoita, joilla on fyysinen vamma. Suomessa saatuja tutkimustulokset eivät näytä poikkeavan merkittävästi kansainvälisistä tuloksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/Hillevi Lönn, puh. 010 604 8028 ja Liisa
Männistö, puh. 010 604 7000