Vantaan Sanomat: Poliitikot eivät kieltäisi kerjäämistä Vantaalla

Vantaan Sanomat: Poliitikot eivät kieltäisi kerjäämistä Vantaalla 19.5.2010

Tikkurilan terveysaseman liepeillä rahaa kerjäävät romanit ovat herättäneet hämmennystä ohikulkijoissa.

–Voivatko päättäjät tehdä mitään, jotta saataisiin kerjäläiset pois katukuvasta, kysytään Vantaan Sanomien nettikeskustelussa.

Helsingissä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on asettanut työryhmän etsimään keinoja romanikerjäläisongelman vähentämiseksi.

–Helsinki menee tässä asiassa edellä. Seuraamme, millaisia ehdotuksia työryhmältä tulee, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen.

Paajanen arvioi, että Vantaan kaupunkirakenne ehkäisee kerjäläisongelman kasvamista. Vantaan aluekeskukset eivät houkuttele kerjäläisiä kuten Helsingin keskusta.

Yksi Helsingin työryhmässä harkittavista keinoista on kerjäämisen kieltäminen. Asiasta on tehty myös lakialoite.

Vantaalla suurimpien valtuustoryhmien johtajat eivät lämpene kerjäämiskiellolle.

Heidän mukaansa kyse on ennen kaikkea EU:n ja valtion ongelmasta, ei yksittäisen kunnan ratkaistavissa olevasta asiasta.

–Tavallisen suomalaisen pitää voida käyttää kerjäämistä viimeisenä hätäkeinona, sanoo Pietari Jääskeläinen (perus).

Toisaalta järjestäytynyt kerjääminen tulisi Jääskeläisen mukaan kriminalisoida.

–Helsingissä olen nähnyt, että kerjäläismummoilla on komentajina nuoret miehet, jotka vaativat heiltä suorituksia.

Romanikerjäläiset ovat Vantaalla vielä marginaali-ilmiö, huomauttaa Juha Häkkinen (kok).

Häkkinen ei kannata kieltoja, joiden toteutumista ei voida valvoa. Myös Sirkka-Liisa Kähärä (sd) epäilee, että viranomaisilla ei riittäisi resursseja kiellon valvomiseen.

–Se tietysti huolestuttaa, jos taustalla on rikollisuutta. Kyse on myös siitä, kuinka aggressiivista toiminta on, toteaa Häkkinen.

Anniina Kostilainen (vihr) muistuttaa, että kerjäämiskielto ei ratkaise itse ongelmaa.

–Romanialaisia kerjäläisiä on joka puolella Eurooppaa. Olen itse asunut Espanjassa, ja siellä heitä oli joka puolella, kertoo Kostilainen.

–Sääli, että oma kotimaa ei pysty heidän asioitaan hoitamaan, toteaa myös Kähärä.

Kaupunginjohtajan tai poliitikkojen kukkaronnyörejä romanikerjäläiset eivät ole saaneet aukeamaan.

–Joskus olen lapselle antanut pillimehun tai omenan. Kauniisti soittavalle katusoittajalle voin antaa lantin tai kaksi, sanoo Kostilainen.

–En ole antanut. Minulla on se vakaa käsitys, että raha ei päädy heidän omaksi hyväkseen, toteaa Kähärä.

Häkkinen muistuttaa, että rahanpyytäjiä on ollut esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla aiemminkin.

–Joskus olen antanut euron tai pari, jos joku on rehellisesti sanonut, että sen verran puuttuu viinapullosta.