YLE: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi haasteellista

YLE Etelä-Savo: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi haasteellista 19.5.2010
YLE Savo: Itä-Suomeen kaivataan kielitaitoisia maahanmuuttajia
Tiedote: Itäsuomalaiset työnantajat toivovat apua ulkomaisen työvoiman rekrytointiin
Tiivistelmä tutkimuksesta (pdf)
Tutkimus ulkomaalaisen työvoiman hankinnasta (pdf)

Talouselämä: Sergei ei vie työtäsi 24.5.2010

Itäsuomalaiset työnantajat kokevat ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin haasteellisena. Helpotusta kaivataan muun muassa luvanhankintaprosesseihin.

Lisäksi työvoiman osaamisen todentaminen on työnantajista vaikeaa. Osaamisen todentamiseen auttaisi esimerkiksi työharjoittelujärjestelmän kehittäminen.

- Se on yksi niistä haasteista. Esimerkiksi tutkintojen vastaavuus on yksi niistä kysymyksistä mikä nousee esille. Mutta toinen, mitä mielellään korostaa on se, että suomalaisessa julkisessa keskustelussa on pelätty paitsi sitä, että ulkomainen työvoima tulee ja vie suomalaisten työpaikat ja toisaalta, että työntekijöiden ammattitaito tai työmoraali olisi heikompaa, sanoo tutkimuksen toteuttaneen Net Effect Oy:n toimitusjohtaja Petri Virtanen.

- Tämä tutkimus osoittaa päinvastaista. Myöskin suomalaisilla olisi paikka oppia ulkomaalaisten työn tekemisen tavoista. Siinä mielessä tulos on mielenkiintoinen.

Ulkomaisen työvoiman rekrytointitia koskevaan tutkimukseen haastateltiin kolmeakymmentä itäsuomalaista työnantajaa.

____________________________

YLE Savo: Itä-Suomeen kaivataan kielitaitoisia maahanmuuttajia

Itäsuomalaiset työnantajat kokevat puutteellisen kielitaidon ongelmaksi ulkomailta tulevien työntekijöiden palkkaamisessa. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan monet työantajat kaipaavat myös lisää apua ulkomaisten työtekijöiden perehdyttämiseen. Työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sillä asiantuntijoiden mukaan työvoimapula uhkaa monilla aloilla taantuman jälkeen.

Armenialainen Mavrik Gevorkjan on työskennellyt Iisalmen sairaalassa jo kolme vuotta. Myös hänen virolainen vaimonsa on saman työnantajan leivissä.

- Ensin tänne tuli vaimo ja sen jälkeen minäkin tulin. Missään vaiheessa ei ole ollut suuria hankaluuksia. Kielenkin oppii, jos on halua oppia, kirurgina työskentelevä Gevorkjan sanoo.

Tarve kasvaa, rekrytointi vaikeutuu

Ulkomailta tulleet lääkärit ovat Iisalmen sairaalalle tuki ja turva, sillä heitä on peräti kymmenen eli neljännes kaikista sairaalan lääkäreistä. Hoitoalalla ulkomaisen työvoiman tarve onkin tulevaisuudessa monien asiantuntijoiden mukaan ilmeisin. Toistaiseksi ulkomaalaisia lääkäreitä on ollut helppo rekrytoida, mutta tarpeen kasvaessa tulevaisuudessa tilanne voi muuttua.

- Tähän mennessä on ollut helppoa, kun ulkomaalaiset ovat ottaneet suoraan tänne yhteyttä. Nyt jos rupeaisimme rekrytoimaan, meillä ei olisi säännöllisiä kanavia, mistä etsiä uusia työntekijöitä, kertoo Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän johtava ylilääkäri Pekka Taipale.

Lisää kielikoulutusta, vähemmän byrokratiaa

Kun neljän itäisen maakunnan työnantajilta kysyttiin ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista, apukeinoksi esitettiin muun muassa työnhakua helpottavien materiaalien tuottamista eri kielillä. Tällaista onkin tarjolla jo venäjän kielellä trud.fi -sivuston alla.

Myös byrokratiaa haluttaisiin vähentää esimerkiksi tarjoamalla rekrytointiin liittyviä palveluja enemmän yhden luukun periaatteella. Työharjoittelukäytäntöjä haluttiin myös joustavimmiksi ja käytännön kieli- ja kulttuurikoulutusta kaivattiin lisää.

Itä-Suomen läänin maahanmuuttoasioista vastaava päällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoo, että kielikoulutusta onkin aikomus lisätä.

- Tässäkin on kaksi puolta. Toisaalta on tarjottava mahdollisuuksia opiskella kieltä, toisaalta työntekijällä on myös oltava halu oppia. Aina sekään ei ole itsestäänselvyys, jos yrityksessä työkieli on englanti. Ennenkaikkea tulisi tarjota mahdollisuuksia opiskella joustavasti kieltä työn ohessa, Mattsson pohtii.

Suomeen jäädäkseen

Kirurgi Mavrik Gevorkjan on siitäkin toivottu työntekijä, että hän aikoo myös jäädä Suomeen.

- Uskon, että jään tänne loppuelämäkseni. Jos saan tehdä töitä Iisalmessa, aina parempi, Gevorkjan sanoo.

____________________________

Tiedote: Itäsuomalaiset työnantajat toivovat apua ulkomaisen työvoiman rekrytointiin

Itäsuomalaiset työnantajat kokevat ulkomaisten työntekijöiden rekrytointiprosessin haasteellisena. Työnantajat toivoisivat helpotusta mm. käytännön luvanhankintaprosesseihin sekä työntekijöiden harjoittelujärjestelmän kehittämistä.

Ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja sen haasteita on tutkittu Itä-Suomen työnantajien näkökulmasta osana ESR -rahoitteista M14-hanketta. M14-hankkeen tavoitteena on edistää Itä-Suomen aktiivisuutta ja vetovoimaisuutta työperusteisen maahanmuuton alueena. Tutkimuksen on toteuttanut Net Effect Oy.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuoda esiin työnantajien kannalta konkreettisia kehittämistarpeita, joita toteuttamalla viranomaiset voivat tukea alueen yrityksiä ulkomaisen työvoiman hankinnassa. Tutkimuksessa on haastateltu 30 itäsuomalaista työnantajaa.

Nyt on oikea aika kehittää rekrytointiin liittyviä palveluja

Koska ulkomailta rekrytointi on työnantajille usein raskas prosessi, työperusteisen maahanmuuton edistämiseen liittyvät toimet eivät näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan uhka suomalaisen työvoiman työllistymiselle taantuman aikana. Työperusteista maahanmuuttoa edistäviä toimia olisi syytä jatkaa, sillä työnantajat uskovat muutaman vuoden takaisen työvoimapulan palaavan. Nykyhetki nähdään hyvänä ajankohtana kehittää rekrytointiin liittyviä palveluita.

Ongelmana työnantajat näkevät rajojen takaa rekrytoidessa sen, että ulkomaisen työntekijän osaamista on vaikea todentaa pelkästään todistusten perusteella. Tältä osin harjoittelujärjestelmän kehittäminen sekä oppilaitosten ja Työ- ja elinkeinotoimistojen välisen yhteistyön tehostaminen koetaan hyödylliseksi.

Työnantajat eivät näe tarvetta kokonaan uusille rekrytointikanaville tai palveluille. Sen sijaan tietämys nykyisin tarjolla olevista viranomaispalveluista on heikko.

Viranomaisvalvonnan määrä nähdään sopivana, mutta käytännön luvanhankintaprosessia ja muuta viranomaisasiointia toivottiin tehtävän helpommaksi. Tällä hetkellä monen työnantajan aika hupenee eri viranomaistahoilla asioidessa.

Tulokset osoittavat myös, että ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttäminen vaatii työnantajilta paljon resursseja, eikä varsinkaan pienillä yrityksillä ole välttämättä mahdollisuuksia järjestää tarvittavia perehdyttämis- tai sopeuttamistoimia. Tähän ongelmaan voitaisiin vastata luomalla yhteinen tietopaketti sekä koulutusta niin työnantajille kuin työntekijöillekin.

Tutkimuksen tulokset, sekä juuri avattu Työlinjan venäjänkielinen tukisivusto trud.fi (linkki oikealla palstalla) esiteltiin keskiviikkona 19.5.2010 Etelä-Savon ELY-keskuksessa Mikkelissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

_________________________________________

Talouselämä: Sergei ei vie työtäsi 24.5.2010

Hei, sinä! Nyt olisi tarjolla heikosti palkattua maataloustyötä. Lisäksi töitä löytyisi matalalla palkalla hitsaajille ja hoivatyön tekijöille.

Ai niin, työpaikat olisivat Savossa tai Pohjois-Karjalassa. Lähetätkö hakemuksen ja lähdetkö haastatteluun?

Vastaus on, että ei kiinnosta tai sitten ei ole osaamista. Tällaiset työt eivät edes taantumassa kiinnosta tehtäviin sopivia savolaisia, eivätkä kauempana asuvia. Siksi työvoimaa pitää hakea ulkomailta.

Näin voi tiivistää Etelä-Savon ELY-keskuksen teettämän tutkimuksen tulokset. Tutkimuksesta kertoi ensin Maaseudun Tulevaisuus.

Paljon paperisotaa

Tutkimuksen johtopäätös on, että työperusteisen maahanmuuton edistäminen ei ole uhka suomalaisten työllistymiselle taantuman aikana. Siksi maahanmuuttoa pitää jatkossakin edistää.

Tutkimuksen on tehnyt Net Effect ja sitä varten on haastateltu 30 itäsuomalaista työnantajaa.

Otos kuulostaa pieneltä, mutta tutkimus vaikuttaa silti perusteelliselta. Ulkomaalaisia palkkaavat nimittäin pienet yritykset, joita on vaikea löytää ja vaikea saada suostumaan haastatteluihin.

Mutta kun yritysten edustajat vastasivat, he kertoivat suomalaisten haluttomuudesta tehdä vaikkapa maataloustöitä tai haluttomuudesta muuttaa Itä-Suomeen hitsariksi pikkufirmaan.

”Tätä eivät työvoimaviranomaiset tosin alkuun uskoneet ja työntekijöitä haettiin kissojen ja koirien kanssa Suomesta. Yksi ilmoittautui Espoosta, mutta ei tullut, koska ei ollut järjestettyä bussiliikennettä”, eräs työnantaja kertoo tutkimuksessa.

Siksi työnantajat kertovat päätyneensä etsimään työvoimaa ulkomailta. Pääosin yritykset ovat palkanneet työvoimaa läheltä: Virosta ja Venäjältä.

Tutkimuksessa ei ollut kyse pelkistä matalapalkkatöistä, vaan osa töistä liittyi siihen, että yritys oli laajentamassa toimintaansa ulkomaille ja tarvitsi kansainvälistä osaamista sekä kielitaitoa.

Yritykset eivät päätyneet ulkomaalaisiin siksi, että se olisi helppoa. Ulkomaalaisen palkkaaminen vaati päinvastoin työnantajilta paljon paperisotaa.

Tutkijoiden mukaan ulkomaalaisen palkkaaminen on siksi yritykselle kannattavaa vain, kun suomalaisia ei ole saatavissa.

Yllätys: Surkea palkka ei houkuta

Tutkimuksen perusteella ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että suomalaiset työttömät olisivat työhaluttomia ja -kyvyttömiä.

Tosin maataloustöiden osalta suomalaisten työhalut eivät ole korkealla. Heikkoja haluja selittää se, että maataloustyöt ovat lyhyitä sesonkihommia, joita on tarjolla silloin, kun sato sattuu kypsymään. Tällaisia töitä ei monenkaan työttömän ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan.

Myöskään kovin matalapalkkaisen työn perässä muuttaminen ei ole houkuttelevaa, koska muuttoon liittyy aina kustannuksia. Sitä paitsi minimipalkkatöillä tulee muutenkin hädin tuskin toimeen, jos todella pitää pysyvästi asua Suomessa.

Pikemmin tutkimus kertoo siitä, että suomalaisissa työmarkkinoissa olisi paljon parantamisen varaa.

Työntekijät ja työnantajat eivät edes taantuman aikana löydä toisiaan ja syytä on varmasti molemmissa. Lisäksi kyse on siitä, että osassa töistä tuottavuus ja palkat ovat surkeita.