YLE: Erilaisuus pelotti ja puhutti yhä enemmän

YLE: Erilaisuus pelotti ja puhutti yhä enemmän 7.1.2011

Maahanmuuttokriittisyys, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema sekä koulutuspolitiikka olivat vuoden 2010 puheenaiheita. Maahanmuuttajien määrä oli kymmenkertaistunut 20 vuodessa, mutta kuka tai mikä hyväksyttiin suomalaiseksi, ja mitä yritettiin pitkin hampain sietää? Entä mitä koulutuspolitiikan muutokset kertovat käsityksestämme tulevaisuuden Suomesta?

Vuosi alkoi järkyttyneissä tunnelmissa. Espoolaisessa kauppakeskus Sellossa oli vain pari päivää ennen vuodenvaihdetta kuollut useita ihmisiä ammuskelussa. Ampuja Ibrahim Shkupolli oli Kosovon albaani. Tapahtuma ei vähentänyt maahanmuuttovastaisia mielipiteitä. Maahanmuuttovastaisuus sai rinnalleen termin "maahanmuuttokriittisyys".

Alkuvuonna ilmestyi pamfletti, jossa tutkijat ja kentällä toimineet ammattilaiset pohtivat kärjistynyttä maahanmuuttovastaisuutta ja rasismia Suomessa. Pamfletissa lakimies Husein Muhammed analysoi mediakeskustelua ja ihmetteli, kuinka hatarin asiatiedoin saattoi esiintyä asiantuntijana. Muhammedin mukaan kovasanainen ja uhkakuvia painottava maahanmuuttokeskustelu oli kiihtynyt Sellon murhenäytelmän jälkeen.

Pamfletin kirjoittajien mukaan lisääntynyt maahanmuuttovastaisuus voidaan yhdistää kaksissa viime vaaleissa kannatustaan kasvattaneisiin perussuomalaisiin, vaikka sama ilmiö näkyy muissakin puolueissa. Puhumalla ainoastaan pienten ääriryhmien ulkomaalaisvastaisuudesta vältellään asian käsittelyä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä, kirjoittajat sanoivat.

Suvaitsemattomuudella suojaudutaan muutoksilta

Uskontotieteilijä Tuomas Martikainen on tutkinut maahanmuuttajien ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa Suomessa. Hän nostaa vuoden 2010 ykkösaiheeksi juuri maahanmuuttovastaisuuden kärjistymisen.

- Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut hyväksyttyä. Poliittisilla puolueilla on ollut huolestuttavan vähän keinoja puuttua asiaan. Selitetään, että taantuman aikana on vaikeaa olla suvaitsevainen, mutta kyllä kyse on enemmän poliittisesta kyvyttömyydestä ottaa kantaa, Martikainen pohtii.

Syksyllä ilmestynyt Jera ja Jyri Hännisen kirja Tuhansien aatteiden maa ennusti, että maahanmuuttovastaisen äärioikeiston suosio kasvaa lähivuosina. Myöhemmin poliisi tiedotti, että viharikoksien määrä oli kasvanut entisestään. Joulukuussa saatiin lukea, että parahiksi ennen kevään eduskuntavaaleja oli perustettu maahanmuuttovastainen vapauspuolue.

Esimerkiksi joensuulaisten rasistinuorten keskuudessa suvaitsemattomuutta pidetään turvallisena.

- Tutkimani nuoret ajattelivat, että maahanmuuttajanuoret muuttavat arkeamme. Oma arki koettiin tavalliseksi arjeksi. Pysyvyyden ajattelu tuntui nuorista turvalliselta. Kaikenlainen erilaisuus oli näiden nuorten mielestä vastutettavaa, sanoo tutkija Sini Perho.

Hille Janhonen Abruquah puolestaan tutki maahanmuuttajanaisten ottamia arkisia valokuvia.

- Ne ovat tavallisia kuvia, joissa naiset tekevät ruokaa, siivoavat, käyvät kaupassa ja tapaavat ystäviä. Minusta ne eivät näyttäneet erityisesti maahanmuuttajanaisten kuvilta, vaan aivan tavallisten suomalaisten kuvilta, Janhonen Abruquah sanoi.

"Suomen maahanmuuttopolitiikka katsoo taaksepäin"

Suomen kotoutumislaki uudistui vuoden 2010 viimeisinä päivinä. Laki koskee nyt kaikkia maahanmuuttajia. Lisäksi kokeillaan ministeriöiden yhteistyön tiivistämistä.

Tuomas Martikaisen mielestä suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut reaktiivista. On sopeuduttu siihen, mitä on jo tapahtunut.

- Valtiovallan pitäisi nähdä, että maahanmuuttajanuorten tilannetta täytyy seurata. Etnisillä ryhmillä on useita eri ongelmia uusissa kotimaissaan. Ne liittyvät koulujärjestelmään, jota heidän vanhempansa eivät tunne.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että yhä suurempi maahanmuuttajanuorista putoaa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, Martikainen sanoo.

Uskonnosta sytyke vandalismille?

Eri uskontojen rooli tuli entistä ajankohtaisemmaksi kouluissa. Koulun joulujuhlien yhteydessä puhuttiin uskontoneutraaleista juhlista. Uskonnollisten vähemmistöjen määrä kasvoi, ja yhteisöt saivat kokea myös vandalismia. Syksyllä Turussa yritettiin polttaa rakenteilla ollut buddhalainen temppeli.

Vandalismia tutkineen historioitsija Mika Rissasen mukaan uskonnolliseen suvaitsemattomuuteen liittyy usein muukalaisvastaisuutta.

- Uskonto ei välttämättä ole keskeinen motiivi. Se voi olla lisämauste, osa sitä vierautta, jota syystä tai toisesta halutaan vastustaa, Rissanen sanoi.

Hän näki silti, että uskonto voi tulevaisuudessa olla entistä suurempi vandalismin sytyke. Aineksia löytyy ulkomailta.

- Yhdysvalloissa protestanttipappi uhkasi polttaa koraaneja, ja joissakin Euroopan maissa on noussut islamin vastaisia liikkeitä. Provosoinnit antavat vandaaleille aatteellista selkänojaa.

Uskontotieteilijä Tuomas Martikainen kuvaa, että samalla kun luterilaiset kirkot tyhjenevät ja maallistuminen jatkuu, vähemmistöuskontojen määrä ja merkitys kasvaa. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon jäsenistä kymmenen prosenttia on maahanmuuttajia.

Suurten kaupunkien lähiöihin on syntynyt tiettyjen maahanmuuttajaryhmien keskittymiä.

- Yhä suuremmalla osalla ihmisistä on arkikontakti maahanmuuttajaan. 1990-luvun alun somalishokki vaikuttaa tänä päivänä hieman erikoiselta.

[...]

Arvokeskustelussa sivuutettiin päähän potkituimmat

Vuonna 2010 puhuttiin sukupuolineutraalista avioliitosta. Termi kuultiin syksyllä toistuvasti, kun keskusteltiin homoseksuaalien oikeudesta avioliittoon.

Homoseksuaalien oikeuksista noussut kiista on osa laajaa nykyajan ilmiötä, arvioi Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Eila Helander. Hänen mukaansa naispappeudesta keskusteltiin yhtä kiivaasti, ja sitäkin ennen oli vastaavanlaisia ristiriitoja.

- 1800-luvulla keskustelu orjuudesta ja sen poistamisesta jakoi kristikuntaa hyvin voimakkaasti.

Tuomas Martikaisen mukaan homokeskustelu kertoo kirkon asenteesta melko vähän. Hänen mukaansa keskustelussa on kyse ennen kaikkea nuorten tarpeesta ilmaista uudenlaista identiteettiä.

- Parikymppiset käyvät merkittävimpiä arvokeskusteluja siitä, miten suhtaudutaan maahanmuuttajiin ja homoseksuaalisuuteen. Sieltä kumpuavat itsensä etsiminen ja kysymys siitä, mihin suuntaan maailma on menossa.

Martikaisen mielestä todelliset päähän potkitut löytyvät kuitenkin aivan muusta joukosta. Esimerkiksi mielenterveyspotilaat ja vammaiset ovat paljon suuremmassa hädässä.

Suvaitsemattomuus on ilmennyt Suomessa yhä useammin viharikoksina. Tuomas Martikaisen mielestä asia on erittäin huolestuttava.

- Se, että ei tule toimeen jonkun kanssa, ei oikeuta lähettämään palopommeja.

Martikainen uskoo, että jotkut vuoden kiistanalaisista puheenaiheesta jäävät unholaan. Toisista aiheista keskustellaan pitempään.

- Voidaan nähdä myös merkkejä siitä, että kansainvälinen terrorismi käy kuolinkamppailua.