Demari: Kielitaito on maahanmuuttajalle kynnyskysymys

Demari: Kielitaito on maahanmuuttajalle kynnyskysymys 3.4.2011

Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka on rahan tuhlausta

Lauantaina Helsingissä järjestetyssä Valinnan paikka – maahanmuuttajat äänessä -tilaisuudessa pohdittiin niitä haasteita, joita maahanmuuttajat kohtaavat Suomeen muuttaessaan. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui kielitaito. Esimerkiksi kielenopetukseen pääseminen on usein hankalaa.

Kielitaito ei kuitenkaan takaa maahanmuuttajalle töihin pääsyä. Maahanmuuttajien työttömyys on yli kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestön.

SDP:n, vasemmistoliiton ja SAK:n ammattiliittojen yhteisessä tilaisuudessa löydettiin kuitenkin myös ratkaisuja. Esimerkiksi Helsingissä on valtuuston päätöksellä alettu palkata kaupungin palvelukseen maahanmuuttajia samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukkaissa eli viisi prosenttia.

Myös maahanmuuttajien kielikoulutuksen resursseja on lisätty. Lisäksi on etsitty keinoja tavoittaa naiset, jotka ovat vaarassa jäädä vaille kielitaitoa kodin seinien sisällä.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen muistutti tilaisuudessa, että viranomaisten tehtävänä on kannustaa yrityksiä ottamaan töihin maahanmuuttajia.

Suomessa asuu pysyvästi noin 150 000 maahanmuuttajaa. Vuosi 2008 oli maahanmuuton huippuvuosi. Tuolloin Suomeen muutti 15 000 henkilöä muista maista. Yleisiä syitä maahanmuuttoon ovat työ, opiskelu ja perhe.

________________________________________________

Huonosti hoidettu maahanmuuttopolitiikka on rahan tuhlausta

Valinnan paikka – maahanmuuttajat äänessä –tilaisuus keräsi Helsinkiin lauantaina 2.4. sankan osanottajajoukon, tasavertaisesti maahanmuuttajia ja kantaväestöä.

Tilaisuudessa pureuduttiin ongelmiin, joita maahan muuttavat kohtaavat Suomeen tultuaan. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui kielitaito. Suomenkieli on vaikeaa ja sen opetuksen piiriin pääseminen työn takana.
Ongelmille löydettiin myös ratkaisukeinoja. Tärkeänä pidettiin, että maahanmuuttajia koskevat kirjaukset saadaan vaalien jälkeen laadittavaan hallitusohjelmaan.

SAK:n ammattiliitot, SDP:n ja Vasemmistoliiton väki ja maahanmuuttajien kanssa tekemisiin joutuvat viranomaiset ja järjestöt olivat järjestäneet tilaisuuden oheen neuvontaa mm. työelämän kysymyksistä. Tiedossahan on, että monien tänne muuttaneiden oikeuksia työelämässä poljetaan.
Suomessa asuu pysyvästi noin 150 000 muista maista tänne muuttanutta. Vuosi 2008 oli maahanmuuton tähänastinen huippuvuosi. Silloin tänne muutti 15 000 ihmistä muista maista.
Uusi kotouttamislaki tulee voimaan syksyllä. Laki pitää sisällään myös hyvien etnisten suhteiden edistämisen ja syrjinnän ja rasismin torjunnan. Näillä pykälillä on edelleen käyttöä.

Valinnan paikka – maahanmuuttajat äänessä –tilaisuuden paneelissa ongelmille löydettiin ratkaisuja. Paneelin osanottajat vasemmalta oikealle: Tilaisuuden juontaja Jesca Muyingo, panelistit Volkan Atas, Nasima Razmyar, Hanna Mithiku, Ranbir Sodhi, Elmi Salahudin, Tuula Haatainen, Erkki Tuomioja, Sylvain Kipre´, Renaz Ebrahimi ja Lauri Ihalainen.

Keskustelun sävy kiristynyt

Maahanmuutto on ollut suuria tunteita herättävä keskustelun aihe. Keskustelussa tahtipuikkoa heiluttavat usein äärilaidat. Tänä päivänä Suomeen muuton yleisiä syitä ovat työ, opiskelu ja perhe. Jos maahanmuutto synnyttää ongelmia, se aikaansaa myös monia hyviä asioita. Ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Siksi maahanmuuton ongelmiin pitää puuttua.
Keskustelussa nousi esille, miten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet 90-luvulta alkaen. – SAK on ainoana tahona korostanut solidaarisuutta maahanmuuttajia kohtaan, yleisöstä kiiteltiin.

Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari totesi, että ihmiskaupan markkinat ovat nykyisin laajemmat kuin orjuus aikanaan. Hän muistutti, että suomalaisilla on omakohtaista kokemusta maahanmuutosta. Puolitoista miljoonaa suomalaista on aikanaan lähtenyt etsimään parempaa elämää muualta. Maahanmuuttajat eivät vie suomalaisilta työtä, koska työ ei ole jotain, jota vain jaetaan, vaan työ luo uutta työtä. Työelämä muuttuu. Vuonna 2050 ei ole enää samanlaista yhtenäistä nuorta työvoimaa, joka rakensi hyvinvointivaltion, vaan työelämä koostuu eri ryhmistä ja maahanmuuttajilla on siinä tärkeä osa.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka kertoi, että Etnisten suhteiden neuvoston ETNOn toimintaa ollaan suuntaamassa ulospäin. Vuoropuhelulle on paljon esteitä, mutta sitä tulee jatkaa myös vaalien jälkeen, hän vaati.

Työn saaminen vaikeaa

Työttömyys on maahanmuuttajien vitsaus. Se on yli kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestöllä. Maahan työn perässä muuttaneiden ammattitaito ja aikaisempi työkokemus jää usein hyödyntämättä. Se on vahinko ja melkoista tuhlausta.

Ammattitaidon, kielitaidon tai suomalaisen kulttuurin tuntemisen puute eivät selitä suurtyöttömyyttä, koska monet työttömistä ovat Suomessa jo toista tai kolmatta sukupolvea. Monille ainoa mahdollisuus töihin pääsemiseen on yrittäjäksi ryhtyminen.
- Työttömyys on maahanmuuttajien ongelma. Sitä ovat myös suuriksi revenneet tuloerot, tohtori Pentti Arajärvi muistutti avauspuheessaan. Hän on yksi Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn Meistä on moneksi –kampanjan Hyvän tahdon lähettiläistä. Kampanja käynnistyi maaliskuun alkupuolella ja siinä kannustetaan ihmisiä tekemään enemmän asioita yhdessä.

Maahanmuuttajille tarvittaisiin eräänlainen sparraustoimisto, jonka tehtävänä olisi nopeasti selvittää maahan muuttaneen tiedot ja taidot, laatia koulutusohjelma ja ammattitaidon päivitys Suomen tarpeisiin, Ranbir Sodhi esitti. Kuvassa vas. Ranbir Sodhi, Elmi Salahudin, Erkki Tuomioja, Sylvain Kipre´ja Lauri Ihalainen.

Ongelmia alettu ratkoa ainakin Helsingissä

Turkista Suomeen muuttanut Volkan Aktas todisti, että kun Suomessa tekee töitä ahkerasti, täällä pääsee eteenpäin ja on monenlaisia mahdollisuuksia kouluttautua.

Norsunluurannikolta lähtöisin olevalle Sylvain Kipre´ ei useista akateemisista loppututkinnoista, ulkomaisista yliopisto-opinnoista ja kielitaidosta huolimatta löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Hän olisi jo ollut valmis muuttamaan täältä pois, mutta perhe sitoi Suomeen. Yrittäjäksi ryhtyminen on monelle maahanmuuttajalle tie työelämään, niin myös Sylvainille. Hänet nimettiin v. 1999 Suomen Nuoreksi Yrittäjäksi. Kipre´ esitti monia keinoja nykytilanteen parantamiseksi.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen kertoi, että Helsingissä on valtuuston päätöksellä alettu palkata kaupungin palvelukseen maahanmuuttajia samassa suhteessa, mitä heitä on kaupungin asukkaissa eli viisi prosenttia. - Meillä on kyllä liikaa ylikoulutettuja ihmisiä esimerkiksi siivoustyössä. Viranomaisten tehtävänä on kannustaa yrityksiä ottamaan töihin muualta tänne muuttaneita. Helsingin terveystoimen lääkäreistä vierasperäisiä on nykyisin viidennes, hän kertoi.

Kielikoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Resursseja on lisätty ja etsitty keinoja tavoittaa myös naiset, jotka ovat vaarassa jäädä kodin seinien sisällä vaille kielitaitoa. - Tänä keväänä Helsingin leikkipuistoissa käynnistyi toimintaa maahanmuuttajaäideille, Haatainen kertoi.

Tuula Haatainen kertoi, miten Helsingissä panostetaan monella eri tavalla maahanmuuttajien kotouttamiseen. Keväällä leikkipuistoissa käynnistyi maahanmuuttajaäitien suomenkielen opetus. Kuvassa vas. Tuula Haatainen, Nasima Razmyar ja Ranbir Sodhi.

Työehtoja noudatettava

Ulkomailta tänne muuttaneet ovat joutuneet työelämässä valitettavan usein väärinkäytön kohteeksi. Heille on maksettu liian pieniä palkkoja, lomat ja vapaapäivät ovat jääneet saamatta tai sosiaaliturvaa ole järjestetty.

Nasima Razmyar korosti kansalaisjärjestöjen merkitystä neuvontatyössä. – Tänne tulee ihmisiä vaikeista olosuhteista ja heille tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja. Järjestöt neuvovat työelämän pelisäännöistä myös maahanmuuttajan omalla kielellä. Paljon puhutaan maahanmuuttajanuorten ongelmista ja heille vaaditaan apua. Myös aikuiset tarvitsevat apua. Kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapset pärjäävät. Ongelmien takana on usein kieliongelmia.

Renaz Ebrahimi kertoi, miten naisia houkutellaan Suomeen töihin suurin lupauksin. Täällä lupaukset unohtuvat ja naiset joutuvat väärinkäytön kohteeksi, joskus suorastaan orjan asemaan ja heitä pelotellaan. Siksi tänne tuleville on saatava tietoa, mistä apua löytyy.

Harmaa talous saatava kuriin

Erkki Tuomioja totesi, miten pienimuotoinen harmaa talous on ollut maan tapa. Jos ennen pimeää työtä tekemällä höynäytettiin verottajaa, nyt harmaata taloutta pyörittävät monesti kansainväliset rikolliset ja sen volyymi on suuri. - Meillä Suomessa työlainsäädäntö on kunnossa ja meillä on kattavat työehtosopimukset. Harmaa talous vääristää kilpailua ja markkinoita ja johtaa suoranaiseen ihmiskauppaan. Siksi lainsäädäntöä on korjattava ja työsuoritusten ketjuttaminen saatava kuriin. Käänteinen arvonlisävero on jo askel oikeaan suuntaan. Myös EU-tasolla on saatava yhteiset säädökset harmaan talouden torjumiseksi, Tuomioja vaati.

Lauri Ihalainen muistutti, että harmaa talous ei ole mikään pikku juttu. Sen volyymi on 10-15 miljardia euroa ja valtion verotulojen menetykset 4-5 miljardia.

– Raportti työperäisestä ihmiskaupasta nosti tukan pystyyn. Se osoitti, että on kaikenlaista työntekijöiden vapaudenriistoa ja puliveivaamista. Siitä on päästävä eroon. Väärinkäytöksiä on ilmennyt rakennus-, ravintola-, logistiikka- ja puutarha-alalla. Ongelmien estämiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, resursseja valvontaan, verottajan valvontaa kuten verokortti-nimikilpeä rintaan ja tilaajavastuun laajentamista. Tarvitaan myös ammattiliittojen kanneoikeutta, koska ilman sitä ongelmat eivät ratkea. Yksin ihmiset eivät uskalla lähteä valittaman väärinkäytöksistä. Tässä maassa on noudatettava työehtoja, entinen SAK:n puheenjohtaja jyrisi.

Suoranaista rahantuhlausta….

Suomenkielen oppimisella on tärkeä rooli maahan juurtumisessa. Kaikki maahanmuuttajat eivät mahdu suomen kielen kursseille ja jonot työvoimakoulutukseen ovat pitkät.

Kielitaidon puute, työttömyys ja muut ongelmat ajavat monet tänne asumaan tulleet muuttamaan pois Suomesta. Se on melkoista tuhlausta!
Intiasta Suomeen muuttanut Ranbir Sodhi totesi: - Mitä tekisin, jos saisin päättää maahanmuuttajien asioista. Järjestäisin eräänlaisen sparraustoimiston, jossa nopeasti selvitettäisiin maahanmuuttajan taidot ja osaamiset. Sovittaisiin kielikoulutus ja selvitettäisiin, millä tavalla aiempi ammattitaito päivitetään Suomen tarpeisiin. Urakartoituksen avulla saisimme uuden suomalaisen nopeasti elämän alkuun. Säästäisimme rahaa ja välttyisimme monilta nykyisiltä epäsuotuisilta ilmiöiltä.

Ongelmiin löytyy ratkaisu

Tilaisuuden juontajana toiminut Jesca Muyingo listasi ongelmien ratkaisun avaimet

1. Suomenkielen opetukseen on saatava riittävät resurssit.
2. Kielenopetus on sidottava työelämään. Kieltä oppii työtä tehdessä.
3. Kielen oppiminen on tuotava lähelle, että kaikki, myös kotona olevat pienten lasten äidit voivat siihen osallistua.
4. Työntekijän oikeuksista on saatava tietopankki maahanmuuttajien käyttöön.
5. EU:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on saatava järjestettyä.