Verkkouutiset: Iso jytky toi eduskuntaan sekalaisen seurakunnan 22.4.2011
Jos kolmen suurimman hallitus saadaan kasaan, siitä poliittisesti värikäs kausi silti vasta alkaa.
Pääosa perussuomalaisten uusista edustajista on nimiä, jotka eivät vain valtakunnanpolitiikkaa seuranneelle sano yhtään mitään. Tunnettuja ovat Timo Soinin lisäksi eduskunnassa jatkavat Pietari Jääskeläinen, Pentti Oinonen ja Pirkko Ruohonen-Lerner.
Toimittajapiireissä tunnetaan hyvin myös eduskuntaryhmän pääsihteerinä toiminut Jussi Niinistö ja apulaispuoluesihteeri Vesa-Matti Saarakkala. Näitä kahta on povailtu myös valtioneuvoston jäseniksi.
Saarakkala on yksi viime heinäkuussa julkaistun, maahanmuuttokriittisen Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajista. Tämän fraktion johtaja on Helsingistä äänivyöryn saanut tohtori Jussi Halla-aho.
Lisäksi allekirjoittajia on uusista kansanedustajista neljä: Juho Eerola, James Hirvisaari, Maria Lohela ja eduskunnan kuopus, 25-vuotias Oulusta valittu Olli Immonen.
Maahanmuuttopolitiikkaa on kuluneella hallituskaudella kiristetty, mutta esimerkiksi Halla-aho on pitänyt muutoksia "kosmeettisina". Tämä joukko ajaa leikkauksia maahanmuuttomäärärahojen lisäksi myös kehitysapuun.
SMP:n haamu elää
Veikko Vennamon (1913–97) maalaisliitto-keskustapuolueen kilpailijaksi perustama Suomen maaseudun puolue hajosi sisäiseen riitelyyn ja konkurssiin 1990-luvun puolivälissä.
Perussuomalaiset perustettiin näille raunioille ja Soini on nyt siis onnistunut siinä tehtävässä, jossa Veikko tai Pekka Vennamo eivät päässeet parista isosta vaalivoitosta huolimatta lähellekään: puolue on nyt isompi kuin vihattu keskusta ja syrjäyttää sen samalla oppositioon.
Vanhan SMP:n kansanedustajia perussuomalaisten uudessa ryhmässä on kolme: Anssi Joutsenlahti, Pentti Kettunen ja mahdollinen ministeri Lea Mäkipää.
SMP-taustaa on tietysti myös ex-puoluesihteeri Soinilla sekä Martti Mölsällä, Osmo Kokolla, Lauri Heikkilällä ja Kimmo Kivelällä.
Nimenomaan Kivelä voi olla yllätysnimi ministeriksi. Vehmersalmella pitkään kirkkoherran tehtäviä hoitanut rovasti Kivelä "alennettiin" kunta- ja seurakuntaliitoksen myötä Kuopion kappalaiseksi ja näin miehelle avautui paluutie politiikkaan.
Harva tietää, että Kivelä oli töissä SMP:n puoluetoimistossa 1980-luvun alussa ja Soini itse kertoo kirjassaan Maisterisjätkä Kivelän kuuluneen SMP:n nuorisopolitiikan harvalukuiseen ydinjoukkoon.
Kivelän kotisivuilta (kimmokivela.fi) löytyy myös hellyttävä kuva, jossa pitkätukkaiset Soini ja Kivelä istuskelevat vakavailmeisinä rinnakkain SMP:n Seinäjoen puoluekokouksessa kesällä 1981.
SMP-taustaa on myös Kike Elomaalla (isä puolueen kansanedustaja 1970-luvulla), Johanna Jurvalla (isoisä SMP:n kunnanvaltuutettu) ja Anne Louhelaisella (isä kansanedustaja 1970-luvulla).
Loikkareita
Perussuomalaisten uusista edustajista monella on historiaa myös muissa puolueissa, joista he kuitenkin eri syistä ovat vuosien varrella lähteneet ja poliittinen ura on avautunut vasta Soinin joukkueessa.
Edellä mainittu Kivelä on toiminut myös keskustassa, samoin Jääskeläinen, joka on pyörähtänyt myös vihreissä. Juha Väätäisellä taas on keskustan lisäksi myös kokoomustaustaa, samoin kokoomuksessa on käväissyt myös Ruohonen-Lerner.
Maria Tolppanen ja Kauko Tuupainen ovat entisiä demareita, jälkimmäinen ehti olla parikymmentä vuotta puolueosastonsa kunniapuheenjohtajakin.
Pertti Veltto Virtanen taasen voitti Vuoden Shamaani -tittelin samoihin aikoihin 1995, kun tuli ensi kerran eduskuntaan Ekologisen puolueen miehenä. Jossakin vaiheessa viiteryhmä oli Kipu, Kirjava puolue.
Laila Koskela oli aiemmin senioripuolueessa ja Oinonen kristillisdemokraateissa.
Yhteiskunnallista aktiivisuutta eri järjestöissä löytyy usealta. Esimerkiksi Valkealan Sanomien ex-päätoimittaja Reijo Tossavaisen, Martti Mölsän ja Kaj Turusen tausta on yrittäjäjärjestöissä, komisario Tom Packalénin reserviläisjärjestöissä, Hanna Mäntylän Mannerheimin lastensuojeluliitossa, Jari Lindströmin ay-liikkeessä, Mika Niikon kirkollispiireissä ja Pirkko Mattilan Punaisessa Ristissä.
Kiperiä kysymyksiä
Perussuomalaiset on melkoisen yhtenäinen suhtautumisessa euroon. Ryhmä ei myöskään halua korottaa nykyistä alinta eläkeikää ja on melkein yksimielinen pakkoruotsin poistamisessa kouluista.
Varsin yksimielinen ryhmä on myös vastustaessaan arvonlisäveron korottamista ja kannattaessaan suurituloisten veronkiristyksiä.
Sen sijaan monessa muussa tulevalla hallituskaudella ajankohtaistuvassa hankkeessa ryhmän mielipiteet ovat kirjavia. Esimerkiksi ydinvoiman kannattajia ja vastustajia ryhmässä on suurin piirtein yhtä paljon.
Pääosa ryhmästä Soinin johdolla vastustaa puolustusvoimien leikkauksia. Sen sijaan esimerkiksi Niinistölle sopisi Dragsvikin ruotsinkielisen varuskunnan lopettaminen ja yhdistäminen Upinniemeen.
Sukupuolineutraali avioliitto ja homoparien oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon jakaa ryhmää. Kun vastustusta on puoluekokouspäätöksestä huolimatta myös laajalti kokoomuksessakin, tämä hanke tuskin neljään vuoteen etenee.
Kannatusta ja vastustusta
Vaalilakiuudistuksellekin löytyy ryhmästä kannatusta, mutta pääosin vastustusta. Vanhuspalvelulain (ns. ikälaki) uudistamista sekä kannatetaan että vastustetaan, samoin taitettua indeksiä.
Jotkut perussuomalaiset haluaisivat Suomen Natoon, suurin osa ei koskaan. Toiset haluaisivat jatkaa voimalla kuntaliitoksia, joidenkin mielestä taas kuntia on nyt jo liian vähän. Eräät haluaisivat kaventaa tuloeroja, joidenkin mielestä niiden kasvu saisi jatkua.
Toiset haluaisivat säilyttää asuntolainan korkovähennysoikeuden, toiset eivät. Osa haluaisi EU:hun transaktioveron, jotkut taas sanovat, että ei missään tapauksessa.
Lapsilisät pitäisi osan mielestä porrastaa tulojen mukaan, osa ei koskisi nykysysteemiin ja jotkut haluaisivat, ettei toimeentulotuki alenisi lapsilisien vuoksi, kuten nyt. Iso osa haluaisi lieventää aselakia, osa ei ja jotkut kieltäisivät käsiaseet kokonaan.
Ja niin edelleen..
Iso osa perussuomalaisista haluaisi lieventää aselakia, osa ei ja jotkut kieltäisivät käsiaseet kokonaan.
Luottopakit: Saarakkala ja Niinistö
Timo Soinin luottopakit uudessa eduskuntaryhmässä ovat apulaispuoluesihteeri Vesa-Matti Saarakkala ja eduskuntaryhmän pääsihteerinä toiminut Jussi Niinistö.
Perussuomalaisten jokerilyöjä saattaa olla maahanmuuttokriitikoiden keulakuva Jussi Halla-aho, jonka nimittämistä ryhmän johtoon esimerkiksi SMP:n eduskuntaryhmää 1990-luvulla johtanut Sulo Aittoniemi pitäisi fiksuna liikkeenä.
Näin estettäisiin ulkomaalaisvihamielisen fraktion muodostuminen eduskuntaryhmän sisälle, kun helsinkiläistohtori ja ääniharava pantaisiin vastuulliseen asemaan.
___________________________________
Savon Sanomat, kolumni, Kirsi Pitkänen: Perussuomalaisten iso jytky vie luolamies-Suomeen
Kansalaiset - hyvät naiset ja herrat - meillä on edessämme hyvin mielenkiintoinen nelivuotiskausi.
Median leivontaurakka ja Soinin enteilemä laillinen kansannousu saatiin onnistuneesti päätökseen. Perussuomalaiset saivat eduskuntavaaleissa murskavoiton, ja he moninkertaistivat edustajamääränsä 5:stä 39:ään.
Kun kuunteli hurraahuutojen korahtelukuoroa ja pystymetsästä repäistyjen uusien edustajien puheenvuoroja, pystyi hyvin kuvittelemaan kannattajien käteen vanhan kunnon turvenuijan.
Tervetuloa luolamies-Suomeen!
Populismi puri ja Suomi liittyi siihen homogeeniseen ja suvaitsemattomaan EU-jäsenten lammaslaumaan, jossa kansallissosialismi nostaa uhkaavasti päätään. Toisaalta ymmärrän hyvin sen, että kansalaiset halusivat muutosta. Köyhät ovat liian väsyneitä riistopolitiikkaan, olemaan kyykytettävinä ja hyväksymään hiljaa kaiken. On vain hyvin surullista, ettei muutosta nähdä muuna kuin ahdasmielisyytenä ja kansan kiihottamisena.
Surullisinta nykyisessä vaalituloksessa on se, että nyt meillä on hallituksessa todennäköisesti kaksi oikeistopuoluetta. Erona on, että toiset ovat ahneita ja toiset yksinkertaisesti tyhmiä. Tältä pohjalta en ollenkaan ihmettele Kataisen tuskailua siitä, että vaalivoitosta ja hallitusneuvotteluista on tullut piinaa.
Perussuomalaiset lupaavat tukea suomalaista yrittäjyyttä sekä poistaa eläkkeiden taitetun indeksin. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että yrittäjyyttä pitää tukea ja eläkkeen taitettu indeksi on suuri epäkohta. Päinvastoin kaikki sosiaaliturva pitäisi muuttaa niin, että tuki pysyisi mukana hintojen nousussa. Ongelmana on se, että indeksiin sitominen maksaa liikaa.
Perussuomalaisten lupausten toteuttaminen tulee olemaan hyvin haastavaa, koska Suomella on niin valtavasti ulkomaan velkaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomi kykenee tällä hetkellä maksamaan takaisin ainoastaan lainojen korkoja. Pahimmassa tapauksessa meillä on edessämme samanlainen kohtalo kuin Portugalilla.
Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n toiminta tulee ajamaan konkurssiin valtion toisensa jälkeen. Paine lainan lyhentämisestä ajaa Suomen talouden ja politiikan väkisin siihen pisteeseen, että vientiä on pakko lisätä, tuontia vähentää, leikata sosiaaliturvaa ja myydä kaikki - jopa pohjavesivarannot - ulkomaisille sijoittajille.
Olen varma siitä, että perussuomalaiset joutuvat syömään sanojaan rankalla kädellä. Ei tällä yhteiskunnalla ole varaa pitää ympäristö- ja energiapolitiikkaa hömpötyksenä - muuten on tiedossa samanlaisia JYTKYJÄ, kuin mitä Fukushimassa on juuri nähty. Myös kansalaisten hyvinvointi tulee kokemaan aikamoisen JYTKYN, mikäli taidetta ja kulttuuria lakataan tukemasta. Voin vain toivoa, ettei Kike Elomaasta tule seuraavaa kulttuuriministeriä, jolloin persujen kulttuuripoliittinen ohjelma saisi todella tuulta purjeen alle, ja voisimme ottaa käteemme saman tien toisenkin nuijan.
Youtubeen on ilmestynyt toinen toistaan huvittavimpia muunnelmia Soinin JYTKYSTÄ. Ehkä kuvaavin niistä on wc-remix versio, koska tulevan hallituskauden aikana ei aivopieruilta voida välttyä.
Kirjoittaja on kuopiolainen performanssi- ja kuvataiteilija.