Kansan Uutiset: Miten maahanmuuttajanaiset pääsevät töihin?

Kansan Uutiset: Miten maahanmuuttajanaiset pääsevät töihin? 27.4.2011

Helsingin Sanomat/STT: Väestöliitto yrittää vauhdittaa maahanmuuttajanaisten työllistymistä

Suomessa on noin 76 000 työikäistä naista, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa ja joiden äidinkieli ei kuulu kotimaisten kielten joukkoon.

Maahanmuuttajien työttömyys on yli kaksi kertaa suurempaa kuin kantaväestön työttömyys ja naisten joukossa tilanne on vieläheikompi, vaikka koulutusta ja työkokemustakin löytyisi.

Väestöliitto käynnisti vuoden alusta koulutettujen maahanmuuttajanaisten mentoriverkoston. Mistä näiden naisten työllistyminen kiikastaa, erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliitosta?

– Syitä löytyy niin työmarkkinoilta, työelämästä kuin näistä ihmisistä itsestäänkin. Jos töitä ei tahdo löytyä muutenkaan, niin vielä vähemmän niitä löytyy muualta tulleille.

Pelkäävätkö työnantajat muualta tulleiden palkkaamista?

– Kyllä tällaisia pelkoja näyttää olevan. Työnhaku saattaa tyssätä jo vierasperäiseen nimeen. Työyhteisökään ei välttämättä halua mukaan sellaisia, joiden tapoja ajatella ja toimia ei ihan tarkkaan tiedetä ja joista helposti ajatellaan olevan jotain ylimääräistä rasitetta.

– Sitten kun ensimmäinen tällainen ihminen tullut on, huomataan, että ei se nyt niin hankalaa ollut, ja jatko helpottuu.

Mitä esteitä näillä naisilla itsellään on?

– Kielitaito on luonnollisesti iso asia. Oman ammattitaidon tai pätevyydenkin osoittaminen voi olla vaikeaa. Suurin osa tulee tänne sellaisessa iässä, joka on myös aktiivista perheenperustamisaikaa, jolloin perhevelvoitteet voivat heikentää mahdollisuutta päästä työelämään.

– Muutto itsessään tuo stressiä koko perheelle. Kun äidit haluavat luoda turvallisuutta lapsille, ei heti ensimmäiseksi ajatella, että laitanpa lapset päiväkotiin ja menen töihin.

Maahanmuuttajanaisten työllistymisessä ei ole kyse pelkästään näistä naisista?

– Se on tietenkin taloudellisesti koko perheelle tärkeä asia. Mutta työssäkäynnin kautta tapahtuva kotoutuminen vaikuttaa koko perheeseen. Äiti pystyy silloin tukemaan lapsiaan aivan eri tavalla kuin eristäytymällä huonon kielitaidon varassa kotiin.

Monet näistä naisista tulevat kuitenkin maista, joissa naisen paikka on kotona?

– Kotiäidin elämä Suomessa ja vaikkapa Afganistanissa on kuitenkin aivan eri asia. Siihen siellä liittyy isot sosiaaliset verkostot ja paljon käytännön työtäkin. Harva heistä ajattelee, että täkäläinen kotiäidin elämä olisi pitemmän päälle tyydyttävä rooli, vaan he haluavat mukaan yhteiskuntaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta näiden naisten työllistyminen helpottuisi?

– Kielikoulutus on luvattoman heikoissa kantimissa. Työelämässä tarvittaisiin asennemuutosta, mutta ei se sormia napsauttamalla tapahdu. Tietenkin ihmisiä pitää työllistää samoilla ehdoilla syntymämaasta riippumatta.

– Maahanmuuttaneilta naisiltakin vaaditaan yrittämistä ja aktiivisuutta. Usein on niin, että jos kotoutuminen ja mukaanpääsy yhteiskuntaan kestää kauan, niin ihminen sopeutuu siihen tilanteeseensa.

_____________________________________________


Helsingin Sanomat/STT: Väestöliitto yrittää vauhdittaa maahanmuuttajanaisten työllistymistä

Maahanmuuttajien työttömyys on yli kaksinkertainen verrattuna Suomen kantaväestöön. Etenkin naisten on vaikea saada töitä, vaikka moni maahanmuuttajanainen on korkeasti koulutettu.

Väestöliitto yrittää tarttua ongelmaan mentorointihankkeella, jossa kantasuomalaiset naiset toimivat maahan muuttaneiden naisten tukihenkilöinä. Hankkeessa yritetään helpottaa valmiiksi koulutettujen maahanmuuttajanaisten pääsyä työelämään.

Suomessa on tuhansia koulutettuja maahanmuuttajanaisia, joilla ei ole koulutusta vastaavaa työtä tai työtä ollenkaan, muistuttaa Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O'Brien. Noin 25 prosenttia maahanmuuttajanaisista on työttömänä.

Idea Sitran rahoittamaan hankkeeseen saatiin Tanskasta.

Naisten työllistymistä pidetään tärkeänä koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

"Kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin. Työelämässä mukana oleva äiti auttaa lapsiaan kotoutumaan ja opiskelemaan", erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta sanoo.

Maahan muuttaneista naisista moni on koulutettu. Vuonna 2003 tehty kysely osoitti, että esimerkiksi 38 prosentilla venäläistaustaisista naisista oli korkeakoulututkinto. Noin puolet venäjänkielisistä kuitenkin ilmoittaa olevansa koulutusta vastaamattomassa työssä.

"Vaikka kaikki työt ovat tärkeitä, niin ei ole järkeä, että esimerkiksi puheterapeutti toimii siivoojana", Säävälä huomauttaa.

Pakistanilainen 29-vuotias Saba Ayub-Riipinen tuli pakolaisena Suomeen vuonna 2005.

Sisustussuunnitelijaksi kotimaassaan valmistunut Saba hankki tienestejä aluksi tiskaamalla ravintoloissa. Sittemmin hän on toiminut esimerkiksi tulkkina. Ensi syksynä Saba valmistuu ammattikorkeakoulusta sosionomiksi. Suunnitelmissa on hyödyntää molemmat tutkinnot ja ryhtyä yrittäjäksi tekstiili- ja sisustusalalle keskittyvässä yrityksessä.

"Mentorointi on vahvistanut itseluottamusta, ja samalla se opettanut ymmärtämään suomalaista yrityskulttuuria. Esimerkiksi toimitusjohtajan rooli on Pakistanissa kovin erilainen kuin Suomessa. Siellä toimitusjohtaja istuu tuolillaan muiden palveltavana", hän nauraa.