keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

HS: Halla-aho maahanmuuttolaeista vastaavan valiokunnan johtoon

Helsingin Sanomat: Halla-aho maahanmuuttolaeista vastaavan valiokunnan johtoon 27.4.2011

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho nousee eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän jää tehtävään, ellei tule valituksi ministeriksi. Hallintovaliokunta käsittelee muun muassa kaikki maahanmuuttoon liittyvät lait, poliisilait, aseidenkäyttöön liittyvät lait ja kuntien hallintoon liittyvät asiat.

Puheenjohtaja Timo Soinin perustelujen mukaan Halla-aho halusi tehtävään, ja siihen häntä tuki myös Helsingistä saatu korkea äänimäärä. Halla-aho tunnetaan maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin hyvin penseästi suhtautuvana.

Soini sanoo luottavansa eduskuntaryhmänsä arvostelukykyyn, kun se valitsi Halla-ahon tehtävään.

Soini itse nimettiin ulkoasiainvaliokunnan johtoon ja Jussi Niinistö puolustusvaliokunnan johtoon. Perussuomalaisten ehdokas kolmanneksi puhemieheksi on Anssi Joutsenlahti. Ryhmä joutui äänestämään asiasta. Joutsenlahden vastaehdokkaana oli Pentti Oinonen, joka hävisi äänin 26–12.

___________________________________

YLE Uutiset: Halla-aho maahanmuutosta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaksi

Perussuomalaiset on valinnut ehdokkaansa valiokuntien puheenjohtajiksi. Muun muassa maahanmuuttoasioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Jussi Halla-aho. Ulkoasiainvaliokuntaa johtaa Timo Soini ja puolustusvaliokuntaa Jussi Niinistö.

Maahanmuuttokysymykset ovat ensimmäisen kauden kansanedustajalle Jussi Halla-aholle tuttuja, sillä hän on ylläpitänyt Internetissä maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvaan blogia. Hallintovaliokunnan vastuualueeseen kuuluvat myös muun muassa poliisia, pelastustointa ja rajavartiolaitosta koskevat asiat.

Jussi Niinistö on Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen sotahistorian dosentti.

Valiokuntien puheenjohtajuudet muuttuvat, jos puheenjohtajiksi valitut henkilöt nimitetään ministereiksi.

Eduskunnan täysistunto äänestää valiokuntien kokoonpanoista tiistaina 3.5. Hallitus nimitetään tunnustelujen ja neuvottelujen jälkeen 19.5.
____________________________________

Uusi Suomi: Jussi Halla-ahosta tuli ulkomaalaislain vartija

Maahanmuuttokriitikkona tunnetuksi tullut kansanedustaja Jussi Halla-aho näyttää saavan, mitä haluaa. Perussuomalaiset on keskiviikkona valinnut Halla-ahon maahanmuuttoasioista vastaavan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi, kertoo muun muassa Yle.

Ulkomaalaislain ja maahanmuuttokysymysten lisäksi hallintovaliokunta käsittelee muun muassa valtion alue- ja paikallishallintoa, alue- ja rakennepolitiikkaa, yleishallintoasioita, valtion henkilöstöpolitiikkaa, poliisi- ja pelastustointa, onnettomuustutkintaa, rajavartiolaitosta sekä kunta- ja kirkollisasioita.

Valiokunnan puheenjohtajana Halla-aho pääsee toimimaan ydinalueellaan. Blogissaan Halla-aho on vuosien ajan kritisoinut Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja vaatinut sen kiristämistä.

Halla-ahon kirjoitukset ovat keränneet myös paljon negatiivista huomiota. Syyskuussa 2009 hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta islamin uskoa käsitelleen bloginsa vuoksi.

Ylen mukaan perussuomalaiset valitsi samalla ulkoasiainvaliokunnan johtajaksi Timo Soinin ja puolustusvaliokunnan johtoon Jussi Niinistön. Ainakin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vaihtunee Soinia odottavan ministerinsalkun vuoksi, sillä valiokuntien puheenjohtajuudet muuttuvat, jos puheenjohtajiksi valitut henkilöt nimitetään ministereiksi.

Jussi Niinistö, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti, herätti viime viikolla huomiota Dragsvik-lausunnoillaan. Hän on ilmaissut halunsa ryhtyä Suomen puolustusministeriksi.

____________________________________

Ilta-Sanomat/STT: Maahanmuuttoasiat Jussi Halla-ahon haltuun

Eduskunnan hallintovaliokuntaa pääsee johtamaan perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Saman puolueen Jussi Niinistö johtaa puolustusvaliokuntaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ottaa itse toistaiseksi johtoonsa ulkoasiainvaliokunnan.

Soinin mukaan lähtökohta on, että valinnat ovat pysyviä. Hallituskuviot ja ministerivalinnat voivat kuitenkin muuttaa niitä vielä.

Maahanmuuttokriitikkona maineeseen nousseen Halla-ahon valinta hallintovaliokunnan johtoon saattaa herättää keskustelua. Soini perusteli valintaa sillä, että Halla-aho halusi tehtävään, sai vaaleissa korkean äänimäärän ja kannatusta ryhmässä. Hän sanoi, ettei ole valinnasta huolissaan.

– Minä luotan ryhmän arvostelukykyyn ja valinnat olivat yksimielisiä.

Perussuomalaisten ehdokas eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi on Anssi Joutsenlahti. Hän voitti Pentti Oinosen eduskuntaryhmän äänestyksessä luvuin 26–12.

Eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet valitaan puolilta päivin alkaneessa täysistunnossa. Valinnat ovat ainakin osittain tilapäisiä, ja niihin palataan, kun uusi hallitus on muodostettu.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä valitsi omassa kokouksessaan ympäristövaliokunnan johtoon Martti Korhosen.

__________________________________________

MTV3: Näistä asioista Halla-ahon valiokunta päättää

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho valittiin hallintovaliokunnan johtoon.

Maahanmuuttokriittisyydestään parhaiten tunnettu Halla-aho johtaa valiokuntaa, joka käsittelee muun muassa maahanmuuttoon liittyvät lait.

Hallintovaliokunta käsittelee maahanmuuttoasioiden lisäksi paljon julkisen sektorin asioita. Esimerkiksi kunnalliset ja kirkolliset asiat kuuluvat hallintovaliokunnan piiriin. Myös poliisiin ja pelastustoimeen liittyvät asiat ovat valiokunnan heiniä.

Halla-ahon edeltäjänä toimi keskustan Antti Rantakangas.

Edellinen valiokunta: Lisää resursseja kotouttamiseen

Millaisia esityksiä valiokunta on sitten viime vaalikaudella tehnyt?

Viime helmikuussa hallintovaliokunta hyväksyi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin lausunnon ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Valiokunta piti ilmeisenä, että Suomen perheenyhdistämissäännösten ja niiden soveltamisen toimivuudessa on korjattavaa.

Lausunnon toisessa kohdassa edellytetään, että "Suomen perheenyhdistämislainsäädäntö saatetaan lähemmäksi yleiseurooppalaisia käytäntöjä."

Esityksessä edellytettiin myös riittävän rahamäärän ohjaamista ulkomaalaisasioiden ja kotouttamisen hoitamiseen.

Pyrki kiristämään aselakia

Viime lokakuussa valiokunta ilmaisi puoltavansa aselain muutosta, jolla rajoitetaan käsiaseiden saatavuutta.

Tuolloin valiokunta tiukensi hallituksen esitystä siten, että lääkärille tulisi velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus henkilöstä, jonka hän potilastietojen ja henkilön tapaamisen perusteella katsoo olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta.

Uusi aselaki vahvistettiin eduskunnassa helmikuussa 2011.

Viimeisen vuotensa aikana Rantakankaan johtaman valiokunta otti useasti kantaa maahanmuuttoon. Päätösten perusteella valiokunta oli maahanmuutolle myönteinen, ja oli vahvasti sitä mieltä, että maahanmuuttoon täytyisi suunnata enemmän resursseja.


Hallintovaliokunta käsittelee muun muassa valtion alue- ja paikallishallintoa, alue- ja rakennepolitiikkaa, yleishallintoasioita, valtion henkilöstöpolitiikkaa, poliisi- ja pelastustointa, onnettomuustutkintaa, rajavartiolaitosta, ulkomaalaisasioita sekä kunta- ja kirkollisasioita.
Lähde: eduskunta.fi


___________________________________________

Nelonen: Ministeriyttä empivä Halla-aho: Olen tyytyväinen

Perussuomalaisten ryhmä on päättänyt luotsaamisensa valiokuntien puheenjohtajista. Eduskunnan hallintovaliokuntaa pääsee johtamaan Jussi Halla-aho.

Halla-aho itse kommentoi valintaansa Nelosen uutisille näin:

- En ollut itse aktiivisesti hakemassa puheenjohtajuutta, mutta sitä tarjottiin minulle viitaten suureen äänimäärääni. Paikka on siinä mielessä oikea, että valiokunnan toimialaan kuuluvat nimenoimaan maahanmuuttoasiat. Olen tyytyväinen.

Hän ei suostunut kommentoimaan mahdollista halukkuuttaan ministeriksi.

- Spekulaatioista on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä, Halla-aho sanoo. - Täytyy muista omaan itseensä liittyvät realiteetit ja pitää jalat maassa. Ensimmäisen kauden kansanedustajana kaikki aika menisi ministerinä asioiden teknisluonteiseen opetteluun. Se taas olisi pois siitä työstä, mitä olen tullut tänne tekemään.

Halla-aho pelkää sisäministeriön toimenkuvaan kuuluvia "tuhotonta määrää erilaisia asioita". Hän pitää työlästä ministerintyötä tärkeämpänä asioiden muuttamista keskustelulla.

Maahanmuuttoasiat Halla-aho palauttaisi sisäministeriölle.

- Maahanmuuttoministerin paikka perustettiin vuoden 2007 vaalien jälkeen, että RKP:lle saatiin tällainen jakojäännösposti, hän toteaa.

Maahanmuuttokriitikkona maineeseen nousseen Halla-Ahon valinta hallintovaliokunnan johtoon saattaa herättää keskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini perustelee valintaa sillä, että Halla-Aho halusi tehtävään, sai vaaleissa korkean äänimäärän ja kannatusta ryhmässä.

_____________________________________________

Ilta-Sanomat: Halla-aho: Tästä salkusta päästävä eroon

Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Jussi Halla-aho haluaisi lakkauttaa Suomesta ministerinpostin, joka hänen mielestään on luotu Rkp:tä varten.

Halla-aho sanoo Nelosen uutisten haastattelussa, ettei hän ollut itse aktiivisesti hakenut hallintovaliokunnan puheenjohtajuutta. Halla-aho tulee heiluttamaan nuijaa nyt maahanmuuttoasioiden käsittelyssä.

– Paikka on siinä mielessä tietysti oikea, että 15 000 ihmistä äänesti minua ja suurin osa niistä maahanmuuttokysymysten vuoksi, jotka kuuluvat tämän kyseisen valiokunnan toimialaan.

Halla-ahon mielestä maahanmuuttoasiat pitäisi palauttaa suoraan sisäministerin alaisuuteen.

- Uskoisin, että tämä maahanmuuttoministerin salkku perustettiin vuoden 2007 vaalien jälkeen, lähinnä jotta Rkp:lle saataisiin tällainen jakojäännös ministerinposti. Sinänsä se on täysin tarpeeton ja pidän toivottavana että siihen tehtävään ei erikseen valita ketään.

Halla-aho ei halunnut ottaa kantaa, pyrkiikö hän vielä ministeriksi. Hän myönsi, että kiinnostusta sisäministerin salkkuun olisi.

Hän korosti, että ensimmäisen kauden kansanedustajana hänen aikansa menisi suurelta osin teknillisluonteiseen asioiden opetteluun eikä hän ehtisi ajaa niitä asioita, joiden takia hänet on eduskuntaan valittu.

______________________________________________

Ilta-Sanomat: Halla-ahon rooli on näin iso

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho (ps) valittiin johtamaan maahanmuuttolakien käsittelyä eduskunnassa. Hänestä tehtiin hallintovaliokunnan puheenjohtaja.
Valiokunnan puheenjohtajalla on keskeinen rooli muun muassa silloin, kun hallituksen kanssa joudutaan hakemaan sopua kiista-asioissa.

Valiokuntien puheenjohtajat kuuluvat myös eduskunnan täysistuntotyötä ohjaavaan puhemiesneuvostoon.

Eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja erityisesti EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita.

Valiokuntien käsittelyyn tulevat muun muassa hallituksen lakiesitykset, valtion talousarvio, EU-asiat ja erilaiset valtioneuvoston kertomukset ja selonteot.

Keskeinen osa valiokuntien työtä on eri alojen asiantuntijoiden kuuleminen.

Asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta muodostaa asiasta oman näkemyksensä ja laatii kannastaan mietinnön tai lausunnon lopullista päätöksentekoa varten. Valiokunta voi ehdottaa asian hyväksymistä sellaisenaan, esittää siihen muutoksia tai jopa sen hylkäämistä.
_______________________________________________

Uusi Suomi: Nyt puhuu tyytyväinen Jussi Halla-aho

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho vaikuttaa tyytyväiseltä tultuaan valituksi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Maahanmuuttoministeriksi hän ei usko voivansa päästä, eikä hänellä ole pestiin suurta hinkuakaan; itse asiassa koko maahanmuuttoministerin pesti tulisi Halla-ahon mielestä lakkauttaa.

–Pidän toivottavana, että koko tehtävä lakkautettaisiin ja maahanmuuttoasiat siirrettäisiin takaisin sisäministerille, sanoo Halla-aho Uudelle Suomelle.

Halla-ahon mielestä vuonna 2007 perustettu, RKP:n Astrid Thorsin hoitama ministerinvirka on ”keinotekoinen” ja luotu lähinnä ”RKP:n tarpeisiin”.

Poliittinen urasi perustuu maahanmuuton Suomelle aiheuttamista ongelmista puhumiseen ja maahanmuuttopolitiikan kritisoimiseen, mutta vaadit näihin ongelmiin perehtyvän ministerin viran lakkauttamista. Eikö tässä ole ristiriita?

–Ei, sillä tärkeintä on se, että asiat tulee hoidettua kunnolla, ei itse virka. Sisäministeri [Kari] Rajamäen (sd.) aikaan maahanmuuttoasiat hoidettiin paremmin, sanoo Halla-aho viitaten Rajamäen vetämään tiukkaan linjaan muun muassa turvapaikkahakemuksissa.

Maahanmuuttoasioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtajana Halla-aho katsoo pääsevänsä merkittävään tehtävään oman maahanmuuttovastaisen agendansa kannalta. Spekuloitua maahanmuuttoministerin salkkua hän pitää lähinnä ”symbolisesti tärkeänä tavoitteena”, joka saa jäädä.

–Kuten olen aiemminkin sanonut, olen käytettävissä, mutta en aio sitä aktiivisesti hakea, hän sanoo.

Maanantaina Halla-aho kommentoi blogissaan, ettei maahanmuuttoministerin paikan tavoitteleminen ole realistista, koska ”olen kovin kiistanalainen hahmo”. Hän totesi myös, että omat rajansa on tunnettava, ja hän itse on ”valtakunnanpoliitikkona keltanokka”.

Halla-aho, jolle valiokuntatyöskentely on vielä musta aukko, ei lähde arvioimaan, millä lailla hän voi hallintovaliokunnan puheenjohtajana Suomen maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaa. Hän kertoo kuitenkin seuranneensa, kuinka keskustajohtoinen hallintovaliokunta viime vaalikaudella ”kahnasi Thorsin kanssa”. Esimerkiksi ministeri Thorsin vuonna 2008 esittelemä ulkomaalaislain uudistus tiukentui valiokunnan käsittelyssä.

–Aion käyttää minulle annettuja työkaluja tavoitteideni ajamiseen, Halla-aho toteaa.

Eduskunnan valiokunnat antavat lausuntoja hallituksen lakiesityksistä, jotka hallintovaliokunnan tapauksessa liittyvät esimerkiksi maahanmuuttoon, valtion alue- ja paikallishallintoon tai poliisi- ja pelastustoimeen.

20 vuotta kansanedustajana toiminut nykyinen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari arvioi Talouselämä-lehden blogissaan, että valiokuntien johtajat ”voivat hankaloittaa hallituksen elämää niin halutessaan”.

–Esimerkiksi Jussi Halla-aho voi halutessaan vaikuttaa hallintovaliokunnan puheenjohtajana Suomen maahanmuuttopolitiikkaan mikäli hän pitää kiinni tiukasti omasta agendastaan. Sellainen hänellä tunnetusti on, kirjoittaa Jaakonsaari.

Maahanmuuttoasiat ja ulkomaalaislaki ovat vain yksi osa hallintovaliokunnan tehtäväluettelua. Jaksavatko muut valiokunnan käsittelemät asiat, esimerkiksi valtion alue- ja paikallishallinto, kiinnostaa Halla-ahoa kuten maahanmuuttoasiat?

–Eivät ne tietenkään yhtä lailla kiinnosta, Halla-aho myöntää.

–Minut on äänestetty eduskuntaan maahanmuuttopoliittisen kritiikin vuoksi, ja minun on käytettävä tätä mandaattia ennen kaikkea vaaliteemojeni ajamiseen.

Ensisijaisesti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tulisi Halla-ahon mielestä muuttaa kiristämällä perheenyhdistämis- ja oleskelulupakäytäntöjä sekä edesauttamalla vakavista rikoksista tuomittujen ulkomaalaisten karkottamista. Perheenyhdistämissäädösten tiukentamista vaati jo edellinen hallintovaliokunta, joskin valiokunnan vasemmistoliittolaisten, vihreiden ja RKP-läisten jäsenten sekä pakolaisneuvonnan kritiikin saattamana.

Lisäksi kotouttamisen lähtökohta pitäisi Halla-ahon mielestä olla maahanmuuttajan oma halu ja omat toimet, ei yhteiskunnan rahoittama toiminta.

Tarkoittaako tämä sitä, että olisit valmis vähentämään rahoitusta esimerkiksi maahanmuuttajien kielenopetukselta, joka jo nyt on riittämättöntä?

–Kieltenopetus on tärkeää, mutta esimerkiksi Ranskan esimerkki todistaa, että kielenopetus itsessään ei ratkaise integraatiovaikeuksia, Halla-aho toteaa.

Toisaalta Suomen pitäisi Halla-ahon mielestä lopettaa ”tulijoiden kulttuurisen identiteetin ylläpitäminen”. Tätä Suomi hänen mielestään harjoittaa opettamalla lapsille kouluissa äidinkielenä muitakin kieliä kuin Suomen virallisia vähemmistökieliä. Ns. oman äidinkielen opetus tulisi Halla-ahon mielestä lopettaa.

–Mun mielestä suomalaisen koululaitoksen tehtävä ei voi olla tarjota kaikenmaailman vähemmistökielten opetusta, hän sanoo.

Suomen perustuslaissa ”saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä” katsotaan olevan oikeus säilyttää, ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Perusopetuslain 12. pykälän mukaan ”äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.”

Opetushallituksen mukaan oman äidinkielen opetus tukee maahanmuuttajaoppilaan persoonallisuuden kehitystä ja edistää parhaimmillaan oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.