MTV3: Asiantuntijat: Kehitysavun lopettaminen eristäisi Suomen

MTV3/STT: Asiantuntijat: Kehitysavun lopettaminen eristäisi Suomen 25.4.2011

Kehitystyöntekijät Nepalissa ovat seuranneet hämmentyneinä keskustelunavauksia kehitysavun isoista leikkauksista tai jopa lopettamisesta. Seuraavien kahden vuoden aikana suomalaisten rahoilla olisi tarkoitus saada kaivo 200 000 ihmisen ulottuville ja rakentaa vessoja tätäkin isommalle joukolle.

Suomen Katmandun-suurlähetystön erityisasiantuntija sanoo Nepalista, että Suomen säästöt tuntuisivat ensimmäisenä kaikkein köyhimpien kansalaisten elämässä. Rahojen loppuminen tarkoittaisi sitä, että opettajia jouduttaisiin irtisanomaan ja vesihankkeet loppuisivat.

- Suomen avulla pyritään auttamaan niitä, jotka asuvat syrjäisemmillä seuduilla, minne peruspalveluita, opetusta ja terveydenhuoltoa ollaan vasta perustamassa, erityisasiantuntija Satu Pehu-Voima kertoo.

- Avustajamaiden läsnäolo takaa osaltaan myös turvallisuuden säilymisen. Rauhansopimuksen allekirjoittamisesta on vasta viitisen vuotta, hän lisää.

Muun muassa perussuomalaiset on maininnut kehitysavun yhtenä leikkauskohteena, jolla paikattaisiin valtiontaloutta.

Perussuomalaisten nuorisojärjestö ja osa puolueen yksittäisistä jäsenistä kannattaa nykymuotoisen valtiojohtoisen kehitysavun lopettamista kokonaan. He korvaisivat kehitysavun mikrolainoilla, kummilapsitoiminnalla ja suorilla sijoituksilla.

Myös Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on väläyttänyt kehitysapuun isoa leikkausta. Avulla ei ole hänen mukaansa saatu tarpeeksi tuloksia aikaan.

Humanitaarinen apu mukana

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Niina Pitkäsen mukaan kehitysavun rajut leikkaukset tai lopettaminen tarkoittaisi sitä, että kymmenissä maissa jäisi sairaaloita ja kouluja rakentamatta.

Asiantuntijat muistuttavat, että kehitysapu on hyvin moninainen kokonaisuus. Sen lopettaminen kokonaan arvioidaan mahdottomaksi.

Kehitysyhteistyövaroista maksetaan myös humanitaarinen apu. Suomi ei siten osallistuisi Aasian tsunamin ja Haitin maanjäristyksen kaltaisten luonnononnettomuuksien jälkihoitoon.

Apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman ulkoministeriön kehityspoliittisesta osastosta uskoo, että keskustelua kehitysavun suuruudesta ohjaa se, mitä kukin kehitysavulla tarkoittaa. Kaikki eivät esimerkiksi muista, että humanitaarinen apu maksetaan kehitysavusta.

Hänen mielestään vetäytyminen kehitysavusta olisi dramaattinen muutos Suomen politiikassa.

- Suomi on aina lähtenyt siitä, että pienen valtion etu turvataan parhaiten siten, että toimitaan kansainvälisessä yhteisössä.

Haaveissa turvallisuusneuvosto

Suomen lipsuminen YK:n kehitysaputavoitteesta vaikuttaisi Hellmanin mielestä siihen, miten Suomeen suhtaudutaan kansainvälisissä yhteisöissä. Samalla se voisi vesittää Suomen toiveen päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.

- Jokaisella YK:n jäsenmaalla on yksi ääni. Kehitysmaat voivat katsoa myös tällaista asiaa, kun ne äänestävät, Hellman sanoo.

Suomi on sitoutunut nostamaan avun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen uskoo, että Suomi joutuu jättämään kehitysavun tämän hetkiselle tasolleen. Kehitysavusta on yleensä helpompi leikata kuin muusta, hän muistuttaa.

- Olisin yllättynyt, jos isoja leikkauksia (kehitysapuun) tulee, vaikka kyllähän siitä huhuja liikkuu.

Kehitysrahaa kouluihin, rauhaan ja veteen

Suomen kehitysapu on kokonaisuudessaan tänä vuonna vajaat 1,1 miljardia euroa. Uusimpien talouskasvuennusteiden mukaan tämä on noin 0,56 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Esimerkiksi Nepaliin avusta menee 14,5 miljoonaa:
* - maaseudun vesi- ja sanitaatioprojekteihin noin 6,5 miljoonaa euroa
* - metsä- ja ympäristöhankkeisiin noin 3,5 miljoonaa
* - opetustoimea tuetaan 3 miljoonalla eurolla, jolla on muun muassa ostettu oppikirjoja ja palkattu opettajia
* - rauhanrakennusta ja ihmisoikeuksia tuetaan 1,5 miljoonalla - raha menee sodassa loukkaantuneiden kuntoutukseen ja rakennusten kunnostukseen