HS: Maahanmuuttajatytöt voivat koulussa parhaiten, suomalaispojat huonoiten

Helsingin Sanomat/STT: Maahanmuuttajatytöt voivat koulussa parhaiten, suomalaispojat huonoiten 28.4.2011

Verkkouutiset: Maahanmuuttajatytöt ovat mallioppilaita

UTUonline: Maahanmuuttajat viihtyvät kouluissa kantaväestöä paremmin

Maahanmuuttajataustaiset tytöt voivat koulussa paremmin kuin pojat tai suomalaissyntyiset tytöt.

Kun mittarina käytetään koulun mielekkyyttä, tärkeyttä ja sosiaalisten suhteiden kokemista, huonoiten voiva ryhmä on suomalaiset pojat, selviää turkulaisissa kouluissa tehdystä tutkimuksesta.

Kaikki oppilaat voivat kuitenkin keskimäärin hyvin.

Kaikkien viihtymistä ja hyvinvointia heikensi kiusaaminen, joka on varsin yleistä. Alakoululaisista jopa 60 prosenttia ja yläkoululaisistakin 40 prosenttia oli nähnyt kiusaamista koulussa vähintään kerran viikossa.

Maahanmuuttajaoppilaiden myönteiset kokemukset näyttävät olevan yhteydessä perheen näkemyksiin, sillä vanhemmat ovat suomalaisvanhempia tyytyväisempiä lapsensa kouluun, opettajiin ja opetukseen. He myös pitävät koulua tärkeänä elämänlaadun parantamisessa, lapsensa menestyksessä.

Maahanmuuttajavanhemmilla on myös suomalaisvanhempia kovemmat toiveet lastensa tulevaisuuden suhteen. Yleisimmin he toivovat lapsestaan sairaanhoitajaa tai lääkäriä.

_____________________________________________

Verkkouutiset: Maahanmuuttajatytöt ovat mallioppilaita

Maahanmuuttajataustaiset tytöt voivat koulussa paremmin kuin pojat tai suomalaissyntyiset tytöt.

Kun mittarina käytetään koulun mielekkyyttä, tärkeyttä ja sosiaalisten suhteiden kokemista, huonoiten voiva ryhmä on suomalaiset pojat, selviää turkulaisissa kouluissa tehdystä tutkimuksesta, jonka teki Turun yliopisto.

– Erot ovat merkitseviä, sanoo professori Joel Kivirauma.

Järjestys pysyy samana myös ylimmillä luokilla, joskin koulun viehätys hieman karisee.

Turun kouluissa maahanmuuttajia on noin yhdeksän prosenttia kun vastaava määrä koko maassa on vajaa neljä prosenttia.

Kaikki oppilaat voivat kuitenkin keskimäärin hyvin. Viihtymistä ja hyvinvointia heikentää kiusaaminen, joka on varsin yleistä. Alakoululaisista jopa 60 prosenttia ja yläkoululaisista 40 prosenttia oli nähnyt kiusaamista koulussa vähintään kerran viikossa.

– Tulos kertoo, että kiusaaminen on koulun arkipäivää, sanoo Kivirauma.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kertoivat kiusaamisesta mieluiten opettajille.

– Se kertoo luottamuksesta kouluun, arvio Kivirauma.

Vanhemmat luottavat kouluun

Maahanmuuttajaoppilaiden myönteiset kokemukset näyttävät olevan yhteydessä vanhempien näkemyksiin. Vanhemmat ovat suomalaisvanhempia tyytyväisempiä lapsensa kouluun, opettajiin ja opetukseen. He myös pitävät koulua tärkeänä tekijänä lapsensa menestymiseen elämässä.

Maahanmuuttajavanhemmilla on myös kovemmat toiveet lastensa tulevaisuuden suhteen. Yleisimmin he toivovat sekä tytöistä että pojista sairaanhoitajaa tai lääkäriä.

– Ulkomaalaistaustaiset vanhemmat arvostavat koulun siisteyttä, selkeitä aikatauluja, ilmaisuutta, kouluruokaa ja sitä, että kaikilla on mahdollisuus käydä koulua, listaa professori Risto Rinne.

Yksi tutkimuksen yllättävistä tuloksista oli maahanmuuttajavanhempien kanta, että eri kulttuureista tulevia on kouluissa liikaa, sanoo Rinne.

Suurin osa opettajista myönteisiä

Tutkimukseen osallistui kuusisataa maahanmuuttajataustaista ja noin tuhat peruskoulun 3.–9.-luokkalaista, heidän vanhempansa, 140 opettajaa ja kymmenen rehtoria.

Suurin osa opettajista suhtautuu maahanmuuttajaoppilaisiin myönteisesti.

– He pyrkivät oppimaan oppilaan kulttuurillisen taustan ja samalla integroimaan heidät suomalaisen järjestelmään, kertoo professori Arja Virta.

Osa opettajista kokee kuitenkin, että kulttuurien moninaisuus tuo lisää työtä. Olipa joukossa joku sellainenkin, joka ei halunnut ollenkaan maahanmuuttajien luokalleen.

________________________________________________

UTUonline: Maahanmuuttajat viihtyvät kouluissa kantaväestöä paremmin

Tuoreesta tutkimusraportista selviää, että maahanmuuttajilla on kantaväestöä optimistisemmat asenteet suomalaista koulutusta kohtaan. Professori Arto Jauhiaisen, professori Marjaana Soinisen, professori Arja Virran ja Tuula Kauniston toimittamassa tutkimuksessa Vieraina koulussa? – Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana kiinnitetään huomio, siihen miten monikulttuurisuus koetaan ala- ja yläasteella.

Tutkimus jakaantuu oppilaille, oppilaiden vanhemmille, opettajille ja rehtoreille tehtyihin kyselyihin. Vaikka kyselyn mukaan suomalaistaustaisetkin oppilaat kokevat kouluhyvinvointinsa korkeaksi, maahanmuuttajilla kouluhyvinvointi on vielä korkeampaa. Hyvinvointia selvitettiin koulun mielekkyyden, tärkeyden ja sosiaalisten suhteiden kokemisen kautta.

- Kotouttamisen kannalta tulos on ideaali, professori Joel Kivirauma korostaa.

Odotuksia siirretty osin omiin lapsiin

Oppilaiden vanhemmat suhtautuvat koulutukseen suomalaistaustaisia optimistisemmin. He uskovat koulutuksen merkitykseen elämänlaadun parantamisessa, elämässä menestymisessä, työttömyyden hoidossa ja suvaitsevaisuudessa.

Maahanmuuttajavanhemmilla painottuu lapsiin kohdistuvissa odotuksissa akateeminen koulutus kantaväestöä enemmän. Lasten tulevaisuuden toiveammateista nousee esille erityisesti hoitotyö ja toiveammatit ovat selkeämpiä kuin kantaväestöllä.

- Omasta työttömyydestä johtuen odotuksia on siirretty jo omiin lapsiin, professori Risto Rinne toteaa.

Opettajien ja rehtoreiden riveissä hajontaa

Opettajilla suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin on kaksijakoista. Osa näkee työn muuttuneen mielekkäämmäksi maahanmuuttajien määrän lisääntymisen myötä, toiset katsoivat työn vaikeutuneen.

Tulos oli vahvasti sidoksissa maahanmuuttajien määrään luokalla. Mitä enemmän heitä oli luokalla, sitä kielteisempää suhtautuminen oli. Viidesosa opettajista oli ainakin jossain määrin samaa mieltä väittämän "En haluaisi opettaa maahanmuuttajataustaisia oppilaita" kanssa.

Rehtoreita koskeva tutkimus toteutettiin muista kyselyistä poiketen laadullisin menetelmin haastattelemalla. Niissä painottui kaksi linjaa – säilytyspuhe ja kehityspuhe. Noin puolet rehtoreista korosti suomalaisuuden säilyttämistä, ja he suhtautuivat varauksellisesti monikulttuurisuuden tarpeellisuuteen kouluissa. Toinen puoli taas näki monikulttuurisuuden tärkeänä, ja he halusivat koulujen muuttuvan yhteiskunnan mukana.

Laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä yhdistävä raportti on Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisu. Raporttia varten Turun kaupungin kouluille sekä oppilaiden vanhemmille lähetettiin kyselylomakkeet. Kyselyyn vastasivat oppilaat, vanhemmat ja opettajat. Rehtoreja haastateltiin erikseen laadullisin menetelmin.