Ilkka: Vasemmistopopulistit lipsahtivat oikealle

Ilkka, kolumni: Pia-Mari Suomela: Vasemmistopopulistit lipsahtivat oikealle 27.4.2011

Tuskin koskaan ruotsalainen media on seurannut niin ahkerasti Suomen politiikkaa kuin ennen ja jälkeen taannoisten eduskuntavaalien. Syynä mielenkiintoon on tietenkin ruotsalaisesta näkökulmasta uusi puolue, perussuomalaiset.

Ruotsalainen media on kiitettävästi yrittänyt ymmärtää, mikä liike perussuomalaiset oikein on. Monen sivun reportaaseissa on muistutettu huolellisesti siitä, että perussuomalaisten juuret ovat Suomen maaseudun puolueessa eivätkä rasistisessa uusnatsiliikkeessä.

Tästä pöpeliköstähän Ruotsin valtiopäiville ponkaisi viime syksynä uusi puolue, Ruotsidemokraatit. Samalla ruotsalaismedia on tuonut kuitenkin esiin sen, miten värikäs ryhmä perussuomalaiset on. Äärimmäisenä esimerkkinä on mainittu uusi kansanedustaja Jussi Halla-aho, jonka islam-lausuntoja on puitu käräjillä asti.

Siksi olikin yllättävää, että vaalien jälkeisenä aamuna suurten päivälehtien kansia koristivat otsikot "oikeistopopulistien suuresta vaalivoitosta". Se, joka on seurannut Suomen vaaliväittelyjä tietää, että perussuomalaiset ovat useissa kysymyksissä enemmänkin vasemmalla kuin oikealla. Hiljattain Helsingin Sanomat asemoi perussuomalaiset arvokonservatiiviseksi vasemmistopuolueeksi.

Ruotsalaislehtien haastattelemat, lähinnä suomenruotsalaiset valtiotieteilijät ovat toistuvasti avanneet perussuomalaisten poliittista sielua, ja silloinkin sanoma on ollut selvä: älkää sotkeko perussuomalaisia oikeistopopulisteihin, vaikka puolue kansallismielinen populistipuolue onkin.

Muutama päivä vaalien jälkeen Svenska Dagbladet luki tarkemmin jo julkaisemansa valtiotieteilijä Ann-Cathrine Jungarin kirjoituksen, jossa Jungar kuvaa perussuomalaisia pikemminkin äärikeskustalaiseksi kuin äärioikeistolaiseksi. SvD kirjoitti oikaisupalstalleen tarkennuksen, mutta suurten otsikoiden jättämää virheellistä mielikuvaa se tuskin pystyy kumoamaan.

Toinen merkittävätaittovika koski vaaliteemojen hahmotusta. Ruotsalaismedia on paukuttanut jatkuvasti sitä, että yksi vaalien suurista teemoista on ruotsin kielen opetus.

Tottahan ruotsista puhuttiin, mutta mitä lähemmäs vaalit tulivat, sitä enemmän kielikysymys sai väistyä muiden aiheiden, kuten Euroopan talouskriisin tieltä.

Raisuimman ylilyönnin kielikirjoittelussa teki Dagens Nyheter, joka väitti vaalipäivänä julkaistussa jutussaan, että Venäjän pääministeri Vladimir Putin vaatii venäjän kielen opetusta Suomen itärajan kuntiin ruotsin kielen sijaan.

Aihe toki pulpahti pintaan joulun alla Suomen ja Venäjän pääministeritapaamisessa, mutta eiköhän vaatimus venäjän kielen opetuksesta ole sentään noussut itärajan yrittäjistä jo vuosikausia sitten?

Parhaiten Suomen vaalien raportoinnista näyttääkin selvinneen talouslehti Dagens Industri. Se on kirjoittanut vaaleista vähän, mutta oikein. Samalla lehti on yrittänyt laittaa tapahtumia ruotsalaiselle lukijalle oikeisiin mittasuhteisiin. DI on muiden medioiden tapaan huomannut, miten perussuomalaisten politiikka on vaikuttanut myös muiden puolueiden linjauksiin. "Pitäisi olla jokin raja sille, kuinka paljon annetaan periksi puolueelle, joka on kuitenkin saanut vain viidenneksen äänistä", DI päättää yhden analyyseistään.

PIA-MARI SUOMELA

Kirjoittaja on Tukholmassa asuva toimittaja, joka on kotoisin Seinäjoelta.