Sisäasiainministeriö: Harmaa talous yleistä ravintola-alalla

Sisäasiainministeriö: Harmaa talous yleistä ravintola-alalla 19.4.2011

Joka viides ravintola-alan euro on kirjanpidon ohittavaa harmaata taloutta kuten ohimyyntiä, pimeää palkkaa tai salattua yrittäjätuloa. Harmaasta taloudesta koituu kilpailuhaittaa rehellisille yrittäjille ja yhteiskunnalle noin 370 miljoonan euron vahingot vuosittain. Harmaa talous on osasyy alan kannattavuuden heikentymiseen ja toimipisteiden sulkemiseen. Vuonna 2009 ravitsemus- ja matkailualan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista piti harmaan talouden kilpailua vääristäviä vaikutuksia alallaan merkittävinä tai erittäin merkittävinä.

Juuri valmistuneeseen yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvaan on koottu luotettava ja kattava kuva ravintola-alaan kohdistuvasta ja sitä hyödyntävästä rikollisuudesta. Tilannekuvassa on esitetty laajasti myös keinoja, joilla uhkia voidaan torjua.

Tilannekuvan mukaan harmaata taloutta esiintyy erityisesti pizza-kebab- tyyppisissä pikaruokapaikoissa, keskioluen myyntipisteissä, pikkuravintoloissa ja pubeissa. Tilannekuvan mukaan tiuhaan toistuvat hämärät konkurssit ja kertakäyttöyritykset ovat yleistyneet ravintola-alalla. Yritysten vaihtuvuus on suurta. Esimerkiksi vuonna 2006 ensimmäisen tilikautensa päättäneistä yrityksistä enää noin 40 % toimi vuoden 2010 lopussa.

Viime vuosina on ollut havaittavissa uudenalaista harmaata taloutta, jolle on tyypillistä työntekijöiden alipalkkaus ja tuotteiden myynti hyvin alhaiseen hintaan. Usein työtekijä ja työnantaja eivät kumpikaan tiedä Suomen lakisääteisistä työehdoista.

Pimeä työpaikka, laiton maahantulo, kiskonnantapainen työsyrjintä ja ihmiskaupan riski liittyvät usein yhteen. Poliisin tietoon tuli vuosina 2004-2010 yhteensä 125 työsyrjintärikosta 87 eri tapauksessa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 13 ihmiskauppatapausta, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Ravintolaväkivalta on yleisin miesten ja toiseksi yleisin naisten kohtaama väkivallan muoto

Ravintolaväkivallan taso on vakiintunut - jopa hieman vähentynyt - Suomessa 2000-luvulla. Ravintolaväkivalta on yleisin miesten ja toiseksi yleisin naisten kohtaama väkivallan muoto. Ravintoloissa tapahtuvan väkivallan seuraukset ovat usein lievähköt eikä tapauksista aina ilmoiteta poliisille.

Ravintoloissa tapahtuva väkivalta voi olla asiakkaiden välistä tai kohdistua henkilökuntaan. Perinteisten ristiriitatilanteiden lisäksi väkivallan taustalla voi olla rasistisia eri kulttuureiden kohtaamiseen liittyviä piirteitä. Uhmakas käyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. Tällöin kyse on usein samojen epäsosiaalisten henkilöiden teoista tai nuorisojoukkojen aiheuttamista tilanteista. Myös järjestäytyneesti toimivien tunnuksellisten rikollisryhmien toiminta on aiheuttanut väkivaltaa ravintoloissa ja niiden läheisyydessä.

Ravintola-alan kasvava ongelma on tekotavoiltaan jatkuvasti kehittyvät tilauspetokset, joihin voi liittyä myös identiteettihuijauksia sekä monimuotoiset rahanvaihto- ja luottokorttihuijaukset.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistaan kaksi kertaa vuodessa

Yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä julkaisee yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuvan kaksi kertaa vuodessa. Tilannekuva on julkinen ja sillä pyritään lisäämään yritysten tietoutta ajankohtaisista riskeistä ja mahdollisuuksista ennalta ehkäistä rikoksia.

Tilannekuva on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa www.intermin.fi/sisainenturvallisuus

Yritysturvallisuuden kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtajuus on kiertävä. Kaudella 2010–2011 puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Sisäasiainministeriön puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita ovat sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen yritysturvallisuutta parantavien hankkeiden toimeenpano, maahanmuuttajien aseman selvittäminen yritysturvallisuuden kannalta keskeisissä asioissa, matkailun turvallisuuden edistäminen sekä sellaisten keskusten turvallisuuden parantaminen, joissa toimii useita toimijoita.