Keskisuomalainen: Tutkijoiden häirintä yleistä

Keskisuomalainen: Tutkijoiden häirintä yleistä 10.4.2011

Rasismiin ei puututa Suomessa riittävästi, sanoo tutkijatohtori Anna Rastas.

Rasismia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta tutkinut tutkija tohtori Anna Rastas Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, että Suomessa ei puututa riittävästi rasismiin.
- Monet maahanmuutto- ja rasismikysymyksiin paneutuneet tutkijat ovat kohdanneet erilaista häirintää. Se ei kohdistu aina pelkästään tutkijaan itseensä, vaan myös esimerkiksi heidän perheenjäseniinsä, Rastas toteaa.

Rastaan mukaan tutkijoihin kohdistuvaa häirintää on varsin vaikea saada kirjatuksi rasistiseksi rikokseksi. Uhkailujakin, jotka ovat Suomen lain mukaan rikoksia, voi olla varsin vaikea viedä oikeuteen.
- On aivan tavallista, että tutkijat kohtaavat kritiikkiä, mutta uhkailu on jotain aivan muuta. Häirinnän ja uhkailujen raja on joskus häilyvä, Rastas huomauttaa.

Rastas tietää tapauksia, joissa tutkija on joutunut jatkuvan häirinnän takia muuttamaan puhelinnumeronsa salaiseksi tai poistamaan nimensä postilaatikosta.

Häirintä tai uhkailu tapahtuu useimmiten nimettömänä sähköpostitse tai erilaisten keskustelupalstojen kautta.
- Harvemmin ihmiset uhkailuja tai häirintää omalla nimellään tekevät. Jos vaikkapa rasismikysymysten tutkija esiintyy julkisuudessa, niin on odotettavissa, että viimeistään seuraavana päivänä ilmestyy sähköpostiin yhtä ja toista herjaa, Rastas mainitsee.

Moni häiritsijä luulee, ettei sähköpostin lähettäjää pysty jäljittämään, vaikka viesti olisi lähetetty tuntemattomasta osoitteesta.
- Useimmiten en edes vaivaudu selvittämään viestien lähettäjiä, mutta halutessani ole yleensä saanut selvitetyksi lähettäjien henkilöllisyydet. Häirintäviestejä lähetetään joskus myös muiden ihmisten nimissä. Muutamista nettihäirintätapauksista olen tehnyt rikosilmoituksia.

Rastaan mukaan maahanmuuttoasioiden parissa työskentelevät joutuvat olemaan todella tarkkoja, mitä kirjoittavat tai puhuvat julkisuudessa.
- Kaikki haastattelut on tarkastettava ennen julkaisemista suurennuslasin kanssa sen takia, että sanomiset käännetään helposti meitä vastaan.

Uhkailuja ja häirintää voitaisiin vähentää sillä, että niihin suhtauduttaisiin vakavammin, Rastas uskoo.
- Esimerkiksi netin keskustelupalvelujen ylläpitäjät pitäisi velvoittaa poistamaan rasistiset ainekset keskusteluista tai edellyttää, että ihmisten niistä tekemät ilmoitukset tutkitaan kunnolla.

Työllistää tuhansia

Maahanmuutto- ja kotouttamispalveluissa on Suomessa töissä tuhansia ihmisiä, pääosin hallinnossa ja julkisissa palveluissa, mutta myös yksityispuolella ja järjestöissä.

Suomen valtiotieteilijöiden liitto SVAL on viime aikoina ollut huolissaan maahanmuuton työntekijöiden turvallisuudesta.

Liiton mukaan maahanmuuton parissa työskentelevät joutuvat kohtaamaan toistuvasti sanallista ja jopa fyysisen väkivallan uhkaa.

Keskustelu maahanmuutosta on liiton mielestä saanut suhteettomat mittasuhteet ja maahanmuuttokriittisiksi itseään nimittävät käyttäytyvät välillä aggressiivisesti.

Pieni porukka

Maahanmuuttajien yhdistystoimintaa tutkinut lehtori Miikka Pyykkönen Jyväskylän yliopistosta toteaa, että niin sanottuun maahanmuuttokriittiseen ryhmään mahtuu monenlaisia ihmisiä.
- Ei siellä suinkaan kaikki uhkaile, vaan kyseessä on pieni porukka, joka uhkailua ja häirintää harjoittaa, koska he eivät kykene järkevään argumentointiin ja keskusteluun asiasta. Itse en ole joutunut kohtaamaan uhkailuja varsinaisen työni yhteydessä, mutta tunnen kyllä henkilöitä, joilla on siitä kokemusta, Pyykkönen toteaa.

-----

Häirintää ja uhkailua usein nimettömänä

Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen kertoo, että asiaton käyttäytyminen maahanmuuton työntekijöitä kohtaan on tavallista ja sitä esiintyy lähes viikoittain.
- Saamamme palaute ei ole useinkaan asiallista keskustelua, vaan törkypuhetta ja asiatonta kritiikkiä. Aina ei haluta tietää edes faktoja, vaan keskustelua käydään asenteiden pohjalta, Turtiainen toteaa.

Häirintää ei tule maahanmuuttajien, vaan suomalaisten taholta.
- Monesti se tapahtuu kasvoista kasvoihin, kun käy ilmi, että teemme töitä pakolaisten kanssa, Turtiainen huomauttaa.

Varsinainen fyysinen uhkailu tai häirintä maahanmuuton työntekijöitä kohtaan ei Jyväskylässä ole kovin yleistä, vaikka sitäkin on esiintynyt.
- Meitä on esimerkiksi kehotettu lähtemään itse maasta pois, kun emme muka ymmärrä, että "tämä maa kuuluu suomalaisille". Välillä on tullut nimettömiä kirjeitä, joissa on neuvottu, että "maahanmuuttajien kanssa ei saisi olla tekemisissä", Turtiainen mainitsee.

Häirintä ei Turtiaisen mukaan ole kuitenkaan mennyt niin pitkälle, että maahanmuuton työntekijöiden yhteystietoja olisi alettu pitämään salassa.
- Vuosien varrella on toimistoon tullut useita asiattomia nimettömiä kirjeitä tai sähköpostiviestejä. Poliisin puoleen emme ole niiden vuoksi kääntyneet, koska emme ole kokeneet viestejä niin uhkaaviksi, Turtiainen toteaa.