Aamulehti: Halla-aho on loistava veto

Aamulehti, puheenaihe: Aki Taponen: Halla-aho on loistava veto 29.4.2011
Aamulehti, kolumni: Kirsi Hölttä: Onko Halla-aho sopiva toimeensa?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt palveluksen demokratialle. Hän kanavoi muutosta kaipaavien ihmisten viestin poliittiseen järjestelmään kuten kansanvaltaisessa yhteiskunnassa kuuluukin.

Asia on siis juuri päinvastoin kuin useasti on Näkökulmankin palstoilla väitetty.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kehotti kuuntelemaan perussuomalaisia jo hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja.

Vaalien jälkeen Halonen oli yksi harvoja Suomen nykyisen valtaeliitin edustajia, joka osasi analysoida perussuomalaisten vaalivoiton vahvistavan demokratiaa.

– Suomalaiset ovat löytäneet jälleen tavan vaikuttaa. On positiivista, että Suomessa muutos merkitsee sitä, että rynnätään vaaliuurnille eikä kaduille, Halonen totesi MTV3:lle.

Politiikan paluu

Perussuomalaisten ansioksi voidaan lukea, että eduskuntavaaleissa oli pitkästä aikaa vaihtoehtoja. 1990-luvun laman jälkeen politiikka on näyttäytynyt kansalaisille etupäässä hallintona, jossa vanhat puolueet ovat noudattaneet hallituskokoonpanosta riippumatta yhden ainoan totuuden politiikkaa.

Soinin puoluetta voidaan kiittää äänestysprosentin noususta. Perussuomalaiset aktivoivat vaaliuurnille paitsi kannattajiaan, myös vastustajiaan – eli niitä, jotka eivät missään nimessä kannata puolueen tavoitteita.

Eduskuntavaalit lisäsivät suomalaisten kiinnostusta puolueiden jäsenyyttä kohtaan ennenkuulumattomalla tavalla.

Vaalien jälkeisinä päivinä perussuomalaiset nuoret saivat yli 500 uutta jäsentä.

Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo on lukenut puolueensa ansioksi, että myös vihreiden ja vasemmistoliiton jäsenmäärä on kasvussa, sillä perussuomalaiset toivat politiikan takaisin politiikkaan. Vihreisiin liittyi vajaassa viikossa yli 1 200 jäsentä, ja vasemmistoliiton uusien jäsenten määrä lähentelee tuhatta.

Miesten kapina

Vanha valtaeliitti on kaivanut työkalukaapistaan tutut leimakirveet natsikortista alkaen purkaessaan katkeruutta perussuomalaisia kohtaan. Aivan erityisesti sitä tuntuvat ärsyttävän perussuomalaiset nuoret vihaiset miehet, jotka vaalivalvojaisissa kantavat Suomen lippua.

Nuorsuomalaisten entinen kansanedustaja Risto E. J. Penttilä eritteli Suomen Kuvalehdessä maaliskuussa ansiokkaasti syitä Soinin nousuun:

”Peruskoulu on suunniteltu tyttöjen tarpeiden mukaan. Tytöt pärjäävät ylioppilaskokeissa paremmin. Pojat syrjäytyvät helpommin. Nuorisotyöttömyys vaivaa. Perussuomalaisista on tullut vihaisten nuorten miesten yhteenliittymä, jossa mukana on naisia, jotka ymmärtävät, että miehiä on kohdeltu väärin.”

Maahanmuuttokriittisen Nuivan vaalimanifestin allekirjoitti viime kesänä 13 perussuomalaisten kunnallispoliitikkoa, joista kuusi – joukossa yksi nainen – valittiin parin viikon takaisissa vaaleissa eduskuntaan.

Eliitti kauhistelee heidän ajatuksiaan mutta unohtaa, että vaaleissa oli tarjolla myös maahanmuuttokysymyksissä monta astetta jyrkempi vapauspuolue. Se ei saanut ainuttakaan kansanedustajan paikkaa, joten äärimmäisyyksiin asti viety maahanmuuttokriittisyys koki vaaleissa murskatappion.

Soinin ohjauksessa maahanmuuttokriittiset kansanedustajat pysyvät paremmin asialinjalla, kuin jos kritiikki olisi purkautunut vapauspuolueen muukalaisvihamielisyyden kautta.

Taitavaa taktiikkaa

Johtavan maahanmuuttokriitikon, kansanedustajaksi nousseen Jussi Halla-ahon valinta ulkomaalaislakeja käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi on Timo Soinilta oiva taktinen veto.

Samalla kun se turvaa puolueen yhtenäisyyttä, se sitoo puolueen maahanmuuttokriitikot parlamentaarisen vaikuttamisen tielle ja estää heitä radikalisoitumasta entisestään.

Perussuomalaisten vaalivoitto ei kuitenkaan yksin riitä osoittamaan, että poliittinen järjestelmä reagoi kansalaisten virittämiin muutospaineisiin. Puolueen on saatava nelivuotiskaudella tavoitteitaan toteutumaan käytännön politiikassa.

Suurin haaste on siinä, miten puolue luovii itsensä kuiville Portugalin ja muiden EU:n velkamaiden takausvastuista.

Jos se ei onnistu, seuraavissa eduskuntavaaleissa voi olla luvassa jytkytappio. Sekin kuuluu demokratiaan.

Pelastiko Timo Soini suomalaisen demokratian?

______________________________________________

Aamulehti, kolumni: Kirsi Hölttä: Onko Halla-aho sopiva toimeensa?

Perussuomalaiset saa ainakin viisi ministerinsalkkua. Eduskunnan valiokuntien jaossa perussuomalaiset kahmaisi ulkoasiainvaliokunnan, puolustusvaliokunnan sekä hallintovaliokunnan puheenjohtajuuden.

Monet ovat ihmetelleet, mistä Timo Soini saa kaavittua päteviä ihmisiä kaikille painaville paikoille.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä istutti maahanmuuttoasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon. Maahanmuuttoasioihin perehtynyt Halla-aho on tehtävään varmasti pätevä.

Halla-aho on myös mies, joka on tuomittu sakkoihin pedofilian yhdistämisestä islamiin.Kansanedustajan tehtävään ei ole pätevyysvaatimuksia.

Laki asettaa vaatimuksia vain kansanedustajan käytökselle: Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Kansanedustajaksi voidaan valita kuka tahansa, joka ei ole holhouksen alainen, ammattisotilas tai korkeassa valtiollisessa virassa.

Perussuomalaisten vaalivoitto ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että Arkadianmäen 200 kansanedustajan joukkoon on tähänkin mennessä mahtunut jos jonkinlaisia härskivitsimiehiä, säheltäjiä ja tuppisuita.

Eikä se ole muuttanut sitäkään, että eduskunnassa istuu tälläkin vaalikaudella paljon uutteria, asiansa osaavia tai sen opettelevia ihmisiä. Myös perussuomalaisten ryhmässä.


Eduskunta on lainsäätäjä. Sen harkintakykyyn haluaisi suhtautua luottavaisesti.

Siksi painavissa paikoissa yksin pätevyys ei riitä, pitäisi olla myös sopiva tehtäväänsä.

Perussuomalaisten mielestä Halla-aho sitä onkin.

Minusta ei.