HS: Pääkaupunkiseudulle syntyy maahanmuuttajien keskittymiä

Helsingin Sanomat: Pääkaupunkiseudulle syntyy maahanmuuttajien keskittymiä 29.4.2011
Jan Vapaavuori: Maahanmuuttajien keskittymiskehitys otettava vakavasti (blogi)

Kantaväestö on alkanut muuttaa pääkaupunkiseudulla pois alueilta, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Kehitys näkyy yksittäisissä kaupunginosissa selvänä vieraskielisten osuuden kasvuna. Esimerkiksi Espoon Suvelassa vieraskielisten osuus on kasvanut 7,6 prosentista 20,7 prosenttiin vuosina 2000–2009.

Tutkijat käyttävät ilmiöstä nimitystä "valkoisten pako". Kantaväestön määrä kutistuu poismuuton vuoksi, kun samalla maahanmuuttajien määrä ja osuus kasvavat syntyvyyden ja alueelle muuttamisen vuoksi.

Lisäksi kantaväestö on alkanut vältellä asuinalueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.

Kantaväestöllä tarkoitetaan niitä suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia.

Tiedot selviävät tutkija Katja Vilkaman valmisteilla olevasta väitöskirjasta. Hän on tutkinut muuttotilastoja, joista selviää, miten joillekin asuinalueille on muodostunut selviä maahanmuuttajakeskittymiä – esimerkiksi Espoon Suvelaan, Vantaan Länsimäkeen sekä Helsingin Kallahteen.

Keskittymiä on pääkaupunkiseudulla Vilkaman mukaan kaikkiaan kymmeniä.

Kehitys on Suomessa silti vielä alkuvaiheessa.

"Keski-Euroopassa tilanne on paljon pahempi. Myös Ruotsissa on lähiöalueita, joilla kantaväestö on vain pieni vähemmistö", Vilkama sanoo.

Kaupunkimaantieteen tutkijan Venla Berneliuksen mukaan Suomessa on käynnistynyt sama prosessi, joka alkoi muualla Euroopassa vuosia sitten. Vähäisen maahanmuuton ja pienten tuloerojen vuoksi kehitys alkoi täällä jälkijunassa.

"Suunta vaikuttaa selvältä. Eriytyminen lisääntyy koko ajan."

Euroopan ja Pohjois-Amerikan esimerkki osoittaa, että pitkälle päässeen eriytymiskehityksen pysäyttäminen on erittäin vaikeaa.

"Ellei mahdotonta. Puuttumisen aika on nyt", Bernelius sanoo.

"Valkoisten paossa" ei ole kyse pelkästään siitä, että maahanmuuttajat ja kantaväestö päätyvät asumaan eri alueille.

Maahanmuuttajat muuttavat usein kaupungin vuokrataloihin, joissa asuu jo valmiiksi esimerkiksi suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä.

"Voidaan puhua asuinalueiden kurjistumisesta", Bernelius sanoo.

"Kyse ei siis ole vain etnisestä eriytymisestä. Eriytyneissä lähiöissä asuvat sekä huono-osaisimmat suomalaiset että huono-osaisimmat maahanmuuttajat."

---

Suomen kieli hiipuu lähiöissä

Viidennes Suvelan asukkaista on vieraskielisiä. Maahanmuuttajalähiöistä häviävät varakkaat ja perheet.

Kantaväestö on alkanut muuttaa pääkaupunkiseudulla pois alueilta, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Kehitys näkyy yksittäisissä kaupunginosissa selvänä vieraskielisten osuuden kasvuna. Esimerkiksi Espoon Suvelassa vieraskielisten osuus on kasvanut 7,6 prosentista 20,7 prosenttiin vuosina 2000–2009.

Tutkijat käyttävät ilmiöstä nimitystä "valkoisten pako". Kantaväestön määrä kutistuu poismuuton vuoksi, kun samalla maahanmuuttajien määrä ja osuus kasvavat syntyvyyden ja alueelle muuttamisen vuoksi. Lisäksi kantaväestö on alkanut vältellä asuinalueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.
[...]
Kehitys on Suomessa silti vielä alkuvaiheessa.

"Keski-Euroopassa tilanne on paljon pahempi. Myös Ruotsissa on lähiöalueita, joilla kantaväestö on vain pieni vähemmistö", Vilkama sanoo.

Kaupunkimaantieteen tutkijan Venla Berneliuksen mukaan Suomessa on käynnistynyt sama prosessi, joka alkoi muualla Euroopassa vuosia sitten. Vähäisen maahanmuuton ja pienten tuloerojen vuoksi kehitys alkoi täällä jälkijunassa.

"Suunta vaikuttaa selvältä. Eriytyminen lisääntyy koko ajan."

Euroopan ja Pohjois-Amerikan esimerkki osoittaa, että pitkälle päässeen eriytymiskehityksen pysäyttäminen on erittäin vaikeaa. "Ellei mahdotonta. Puuttumisen aika on nyt", Bernelius sanoo.

Toistaiseksi suomalaislähiöiden asuinolot ovat vielä kaukana slummeista tai getoista. "Slummi- ja getto-sanat ovat ulkomaista tuontitavaraa", muistuttaa kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen. "Suomen asuinolot eivät ole lähelläkään ulkomaisten slummien oloja."

Maahanmuuttajien eristäytyminen kantaväestöstä aiheuttaa kuitenkin monenlaisia ongelmia. Heidän sopeutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutuu, jos kontakti kantaväestöön puuttuu.

"Kehitys haittaa ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti", Kortteinen muotoilee.

"Valkoisten paossa" ei ole kyse pelkästään siitä, että maahanmuuttajat ja kantaväestö päätyvät asumaan eri alueille. Maahanmuuttajat muuttavat usein kaupungin vuokrataloihin, joissa asuu jo valmiiksi esimerkiksi suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä.

"Voidaan puhua asuinalueiden kurjistumisesta", Bernelius sanoo. "Kyse ei siis ole vain etnisestä eriytymisestä. Eriytyneissä lähiöissä asuvat sekä huono-osaisimmat suomalaiset että huono-osaisimmat maahanmuuttajat."

Herkimpiä lähtemään ovat lapsiperheet ja hyvätuloiset, minkä vuoksi huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen syvenee. "Hyvätuloiset ja työssäkäyvät perheelliset kokevat olonsa turvattomaksi korkean työttömyyden alueilla", Kortteinen sanoo filosofian tohtori Mari Vaattovaaran kanssa tekemiensä tutkimusten pohjalta.

"Olemme astuneet uuteen kauteen, jossa kehityksen hallinnollinen ohjaaminen on olennaisesti aiempaa vaikeampaa."

---

Perussuomalaiset menestyivät kerrostalolähiöissä

Populististen puolueiden kannatus on kansainvälisesti perinteisesti suurta lähiöissä, joissa asuu paljon maahanmuuttajia. Näin oli myös Suomen eduskuntavaaleissa.

Espoossa perussuomalaiset keräsivät eniten ääniä Sokinvuori–Kirstinmäki-äänestysalueella Suvelassa, 24,6 prosenttia. Myös Länsimäessä ja Kallahdessa puolue oli kahden suosituimman joukossa. Perussuomalaiset menestyi kerrostalolähiöissä myös muualla maassa, esimerkiksi Turun Varissuolla ja Tampereen Hervannassa.

"Kyllähän tulos vastaa intuitiota. Alueellisista tuloksista ei kuitenkaan voi tehdä päätelmiä siitä, miksi ihmiset äänestävät perussuomalaisia", muistuttaa politiikan tutkija Sami Borg.

---

Olisi kiva nähdä joskus suomalaisiakin.
Joissakin Suvelan vuokrataloissa jo ylipuolet asukkaista on vieraskielisiä. Uudet tavat otetaan huomioon asuntojen suunnittelussa.

(..) on odotettavissa, että maahanmuuttajien määrä Espoossa kasvaa lähivuosina. Se otetaan huomioon asuntojen suunnittelussa.
"Heidän elämäntapaansa liittyy usein voimakas vieraanvaraisuuden kulttuuri, ja vilkas kanssakäyminen asunnoissa on huomioitava."
Käytännössä tarkoitus on rakentaa suurempia asuntoja paremmalla äänieristyksellä.

---

Miten asuinalueiden eriytymisen voi pysäyttää?

Jussi Pajunen, Helsingin kaupunginjohtaja (kok) "Maahanmuuttajien määrän kasvusta pitäisi tehdä hyvinvoinnin lähde. Keskeisintä on maahanmuuttajien työllistäminen, ilman sitä ei pystytä purkamamaan maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä. Mallit meillä on, mutta vaikuttavuus puuttuu, ja tehdyt toimenpiteet ovat vain pintaraapaisuja. Valtiolta tarvitaan lisää rahaa, jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin."