Vihreä Lanka: Tässä ovat Helsingin eväät kerjäläisongelman ratkaisemiseksi

Vihreä Lanka: Tässä ovat Helsingin eväät kerjäläisongelman ratkaisemiseksi 27.4.2011

YLE Helsinki: Helsingin kerjäläistyöryhmällä ei mitään uutta annettavaa

HBL: "Helsingfors kan inte ensam lösa problemet"

Kerjäläistyöryhmän raportti (pdf)

Helsingin Uutiset: Kerjäläiset ärsyttävät metrossa ja asemilla

Helsingin Uutiset, pääkirjoitus: Kerjäläisiä on autettava heidän kotimaassaan

Helsingin kaupungin mahdollisuudet auttaa romanikerjäläisiä ovat vähäiset, arvioi tänään keskiviikkona raporttinsa luovuttanut työryhmä. Sen mukaan asia tulisi ratkaista EU:n tuella jäsenmaissa.

Työryhmän mukaan leirien perustaminen vain syventää ja vaikeuttaa asian ratkaisemista. Sen sijaan työryhmä ehdottaa Helsingin Diakonissalaitoksen tiloihin perustettavaa yksikköä, josta tarjotaan neuvontapalveluita ja humanitaarista apua.

Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kesäkuussa.

___________________________________________

YLE Helsinki: Helsingin kerjäläistyöryhmällä ei mitään uutta annettavaa

Vuoden koossa ollut Helsingin kaupungin kerjäläistyöryhmä ei esitä raportissaan mitään uutta. Työryhmä ei pidä perusteltuna pystyttää Helsinkiin romanikerjäläisten leiriä, sillä kokemukset muualla Euroopassa osoittavat, että ne lisäävät romanien syrjäytymistä ja edesauttavat slummien muodostumista.

Työryhmä pitää yksittäisen kaupungin mahdollisuuksia vastata romanikerjäläisten avun tarpeeseen vähäisinä. Sen mielestä Helsingin kaupunkia ei lähtökohtaisesti voida pitää järjestämisvastuussa yksittäisen kansanryhmän majoittamisesta ja muusta auttamisesta.

Työryhmä esittääkin, että asia tulisi ratkaista EU:n tuella jäsenvaltioissa.
Eri alueiden romaneilla eri tavat

Raportissa todetaan, että valtaosa Helsingissä häiritsevästi kerjäävistä romaneista on Romanian romaneita. Transylvaniasta ja Moldovasta tulleet romanikerjäläiset eivät yleensä kerjää häiritsevästi, vaan istuvat useimmiten rukousasennossa hiljaa paikallaan.

Gorjin ja Taleormanin alueilta tulleiden romaneiden ilmaannuttua kaupunkiin alettiin kuitenkin puhua häiritsevästä ja aggressiivisesta kerjäämisestä, johon liittyi ihmisten pysäytteleminen kadulla.
Jatkossa majoitus vain leirintäalueilla

Työryhmä toteaa, että slummiutumisen ja ongelmien kärjistymisen lisäksi erillisen leirin perustaminen olisi väärin romanikerjäläisten lapsia kohtaan.

Lapset ovat Suomen lastensuojelulain näkökulmasta työryhmän mukaan heille soveltumattomassa kasvuympäristössä, sillä lasten perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus koulunkäyntiin. Leirit kannustaisivat perheitä jäämään Suomeen, jolloin koulunkäynti olisi mahdotonta.

Romanikerjäläiset ovat enimmäkseen majoittuneet Sosiaalikeskus Sataman pihalla Kalasatamassa. Kaupunki teki kaksi viikkoa sitten vuokrasopimuksen purkuhakemuksen Helsingin käräjäoikeudelle.

Aiemmin pohditun romanikerjäläisten majoituksen vastaanottokeskuksissa työryhmä toteaa olevan mahdotonta lainsäädännöllisistä syistä.

Työryhmä esittää, että luvattomiin leireihin puututaan välittömästi ja romanien leiriytyminen tulisi sallia ainoastaan leirintäalueilla.
Neuvontaa ja humanitaarista apua

Erikseen perustettavan romanileirin sijaan työryhmä kannattaa Helsingin Diakonissalaitoksen tiloihin perustettavaa matalan kynnyksen yksikköä, joka tarjoaisi kerjäläisille neuvontapalveluja ja humanitaarista apua. Tilat ovat jo perusteilla Sörnäisiin, mutta niiden avaaminen on viivästynyt suunnitellusta.

Työryhmä muistuttaa, että romanit ovat Helsingissä EU:n kansalaisten vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti, jonka perustana on, että henkilö tulee toimeen omillaan, eikä vastaanottavan jäsenvaltion kustannuksella.

EU-kansalaiset voivat oleskella direktiivin perusteella kolme kuukautta rekisteröitymättä unionin jäsenmaissa.

Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen perustaman työryhmän puheenjohtajana toimi sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä. Työryhmässä olivat edustettuina keskeiset kaupungin hallintokunnat.

Työryhmään oli pyydetty jäsenet myös Helsingin poliisilaitokselta ja Helsingin Diakonissalaitokselta. Lisäksi työryhmä on kuullut useita asiantuntijoita.

____________________________________________

HBL: "Helsingfors kan inte ensam lösa problemet"

Helsingfors stad har dragit upp riktlinjerna för hur de romska tiggarna ska hanteras. Det blir inga läger.

Den så kallade tiggararbetsgruppen överlämnade i dag sin slutrapport till stadsdirektör Jussi Pajunen.

Arbetsgruppen, som letts av Jarmo Räihä ledande expert vid Socialverket, anser att Helsingfors stad inte kan hållas ansvarig för att organisera boende för en enskilde folkgrupp eller ge annat bistånd. I stället föreslår man att frågan löses med hjälp av EU:s stöd till medlemsländerna.

Arbetsgruppen stödjer det nya dagcentret som Diakonissanstalten startat i Svalbobrinken. Där kan tiggare få råd och humanitär hjälp.

Inrättandet av lägren kan enligt gruppen inte motiveras. Man konstaterar att erfarenheter från andra håll i Europa visar att lägren fördjupar och komplicerar situationen, och försvårar en lösning. Samtidigt har den ökat marginaliseringen av romer, och bidrog till bildandet av slumområden.

Romerna i Helsingfors har rätt att röra sig fritt inom EU och visas i ett land i tre månader, förutsatt att de kan försörja sig själva.

Romerna är den mest marginaliserade etniska gruppen i Europa, och hårt drabbad av arbetslöshet och fattigdom.

Arbetsgruppens rapport ska behandlas av stadsfullmäktige i juni efter att förslaget varit på remissrunda i bland annat Ungdomsnämnden och Social- och hälsovårdsnämnden.

Helsingfors stadsdirektör Jussi Pajunen utsåg arbetsgruppen den 14 april ifjol, med uppgift att lägga fram ett förslag på stan gemensamma strategi för att hantera tiggarproblemet.

Arbetsgruppen bestod av representanter från de viktigaste administrativa enheterna i staden, inklusive Helsingfors polisinrättning och Diakonissanstalten. Experter har också hörts.

Läs hela rapporten här (på finska).

___________________________________________

Helsingin Uutiset: Kerjäläiset ärsyttävät metrossa ja asemilla

Metroon tuleva neljän naisen seurue on varustautunut pahvikylteillä ja kahvimukeilla.

Osa ruuhkametron matkustajista syventyy lehteensä, osa tuijottaa kenkiään, osa suoraan eteensä. Muki kilisee vaativasti keski-ikäisen naisen edessä. ”Go home”, nainen kivahtaa. Kerjäläisnainen suoltaa takaisin kiivasta puhetta.


– Kerjäläiset ulos maasta, vaatii nainen, joka esittäytyy Airiksi Vuosaaresta.

Hän odottaa metroa Itäkeskuksen metroasemalla. Airi on tavannut metrossa kahdenlaista kerjäämistä: niitä, jotka tulevat muki kourassa ja niitä, jotka soittavat.

– Se käy hermoon, kun kerjäläisiä tulee vastaan joka kadunkulmassa. Itsellänikään eivät asiat ole kovin hyvin, mutta en silti kerjää.

– Olen kuullut, että kerjäläiset tienaavat hyvin tai ainakin enemmän kuin minä työttömänä ja siitä en pidä, Airi sanoo.

Metroa odottavalta eläkeläisrouvalta ei heru kerjäläisille ymmärtämystä yhtään enempää.

– Vihonviimeistä tuo kerjääminen. Joka ovella on joku, hän puuskahtaa.

– Minulle on näytetty keskisormea, kun olen istunut odottamassa metroa enkä ole antanut rahaa.

Eläkeläisrouvan mielestä ihmisiä kohdellaan epätasa-arvoisesti: jos suomalainen asettuisi maahan kerjäämään, hänet kyllä korjattaisiin pois.

– Kerjäläiset ovat pilanneet koko Itäkeskuksen. Olen sen takia vaihtanut asioimispaikkaa, Tammisalossa asuva nainen toteaa.

– Se on kiusallista, kun kerjäläiset tulevat metroonkin. Onneksi vartijat ovat onnistuneet aika hyvin kitkemään sen pois.

Tammisalolaisnainen ei halua kertoa nimeään siksi, että ”täällä ei saa kritisoida mamuja eikä kerjäläisiä”.

Metroa odottavat Meile Pentikäinen ja Sergei Sadejeff eivät hyväksy kerjäläisilmiötä.

– En voi sietää kerjäämistä. He ovat röyhkeitä. Jos rahaa ei anna, he saattavat sylkäistä päin, Pentikäinen sanoo.

– Olen itse ollut asunnoton ja joskus itsekin joutunut kerjäämään, mutta röyhkeä en ollut. Nyt minulla on asiat hyvin, Pentikäinen tunnustaa.

Sadejeff ihmettelee, miksei kukaan ota vastuuta ja aseta selkeitä sääntöjä.

– Äitivainaa opetti, että ensin pitää lakaista oma piha, Pentikäinen muistaa.

Sadejeff on samaa mieltä siitä, että oman maan asukkaissakin on paljon apua tarvitsevia.

Vartiointi

Jokaisella tunneliasemalla on vartijat.

HSL hoitaa lipuntarkastuksen.

Niin sanotuista pinta-asemista vartijat ovat läsnä Itäkeskuksessa, Herttoniemessä, Kontulassa, Mellunmäessä ja Vuosaaressa.

Liikkuvia junapartioita on vähimmillään kaksi ja enimmillään kuusi, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippuen.

Meluaminen on kielletty, joten sillä perusteella vartijat voivat poistaa soittajat metrosta.



Kevään ja kesän mittaan soittajia saattaa tulla lisää.



Kerjäys loppuu, jos rahaa ei anneta

Varsinaisia kerjäläisiä metroon tuppautuu metroliikennejohtaja Tapio Höltän mukaan erittäin vähän.

– Matkustajat kokevat häiritseviksi soittajat, joiden tyyli pyytää rahaa muistuttaa ajoittain kerjäämistä, Hölttä toteaa.

Valvontaa aiotaan jatkaa nykyiseen tapaan ja nykyisin vartijaresurssein. Yksi keino pitää kerjäläiset loitolla metrosta on Höltän mukaan se, että matkustajat eivät anna rahaa.

Valvomoesimies Jaana Johnssonin mukaan soittavista kerjäläisistä tulee useita palautteita päivittäin.

– Samat ihmiset poistetaan metrosta monta kertaa päivässä. Kun vartijat jatkavat matkaa, he livahtavat takaisin, Johnsson harmittelee.

– Riesa jatkuu niin kauan kuin ihmiset antavat soittajille rahaa. Soittaminen kannattaa, jos rahaa tulee useita kymppejä päivässä.

Johnsson on sitä mieltä, että ilmiöstä ei päästä eroon ilman lakimuutosta.

---

Helsingin Uutiset, pääkirjoitus: Kerjäläisiä on autettava heidän kotimaassaan

Osa Helsingin kerjäläisistä ei enää tyydy odottamaan ropoja tyynesti kadulla istuen. Havainnot kaupungilta kertovat, että kerjääminen on muuttunut passiivisesta aktiiviseksi.

Esimerkiksi metrossa on nähty usean naisen ryhmiä, jotka kilisyttävät mukeja vaativasti matkustajien silmien alla. Kerjäämistä on myös luvaton musisointi vaunuissa ja palkkion pyytäminen siitä.

Suomalaisen on vaikea suhtautua kerjäämiseen, vaikka meilläkin oli aikanaan paljon köyhiä, joille kerjääminen oli ainut mahdollisuus selvitä elämässä. Laissa määrätyillä tulonsiirroilla asia saatiin kuitenkin ratkaistua.

Samaa sopii odottaa myös Romanialta ja Bulgarialta, joka saavat EU:lta tukea vähemmistöjensä aseman parantamiseen.

Suomalaiset ovat osaltaan tukeneet demokratian kehittymistä Romaniassa. Toistaiseksi suora tuki on ollut vaatimatonta ihmiskaupan uhrien suojakodin rahoittamista ja lasten koulunkäynnin tukemista.

Tällaista toimintaa kannattaisi kehittää. Ehkä osa Suomen lähialueille kanavoiduista tukirahoista voitaisiin ohjata Romaniaan ja Bulgariaan nyt, kun Venäjän talous kehittyy kohisten lisääntyneiden öljytulojen ansiosta.

Järkevintä on tukea romanien elinoloja heidän kotiseuduillaan.