Tampereen Kauppakamarilehti 3/2011: Jarkko Niemi, Opteam: Työperustainen maahanmuutto on välttämätöntä
Tilastokeskus on arvioinut, että Suomi tarvitsee noin 30 000 työperustaista maahanmuuttajaa joka ikinen vuosi. Jos emme näitä henkilöitä Suomeen saa, jäävät tulevaisuudessa sairaat ja vanhukset hoitamatta, talot rakentamatta, metallityöt valmistumatta. Tekemättömien töiden lista on loputon. Jotta varmistaisimme yhteiskunnan toimivuuden, on työperustainen maahanmuutto välttämätöntä.
Työperustainen maahanmuutto tarkoittaa, että Suomeen saapuu työntekijä täyttääkseen avoimen paikan, johon ei ponnisteluista huolimatta ole löydetty tekijää kotimaasta. Nämä työntekijät ovat ammatillisesti yhtä päteviä ja täysin tasavertaisia kuin kotimaiset kanssasisaret/-veljet, vaikkakaan he eivät välttämättä puhu Kalevalaa runomitassa. Heitä tulee siis kohdella täysin tasapuolisesti niin palkkojen, työolojen kuin muidenkin asioiden suhteen.
Tässä on kuitenkin vielä suuria haasteita ja ymmärtämättömyyttä yllättävilläkin tahoilla. Muun muassa erään ison puolueen yksi keulakuvista joko populistisesti tai tietämättömyyttään puhuu sujuvasti työperustaisesta maahanmuutosta ja halpatyövoimasta ikään kuin ne tarkoittaisivat samaa asiaa.
Tämänkaltaisilla valtamedioissa leviävillä kommenteilla voi olla huonot ja kauaskatseiset seuraukset, sillä suomalaiset uskovat vahvasti poliitikkoihin. Epäluulo työperäistä maahanmuuttoa kohtaan voimistuu, kuvitellaan, että työpaikkamme ovat vaarassa halvan ulkomaisen työvoiman takia. Tämän vuoksi kovasti kaipaamiemme työperustaisten maahanmuuttajien on yhä vaikeampi sulautua yritysten valtaväestöön. Tilanne on kestämätön.
Avoin keskustelu hälventää epäluuloja
Nyt olisikin tärkeää käydä avointa keskustelua kaikkien henkilöstöryhmien kanssa, erityisesti ennen kuin yritys aloittaa ensimmäiset kansainväliset rekrytoinnit. Avoin ja rehellinen keskustelu yleensä saa epäluulot häviämään.
Periaatteenamme Opteamissa on jatkuva keskusteleva ja valmisteleva vuorovaikutus yrityksen johdon, luottamusmiesten ja työntekijöiden kesken. Tämä on avannut työperustaisen maahanmuuton myyttejä ja helpottanut maahanmuuttajan kotoutumista sekä tilannetta työpaikalla.
Haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän. Yksi esimerkki elävästä elämästä: asuntorasismi. Kyllä sitä on!
Pirkanmaalainen metallialan yritys tarvitsi osaavia työntekijöitä, joita ei kotimaisilta markkinoilta yrityksistä huolimatta löytynyt. Näin vaihtoehdoksi jäi työperustainen maahanmuutto. Etsimme asiakkaamme toimeksiannosta oikeanlaiset osaajat, joilla sattui myös olemaan kokemusta Suomessa työskentelystä Opteam-työntekijöinä. Heidän kanssaan kaikki on aina sujunut moitteetta niin työssä kuin vapaa-aikana. Etsimme heille asuntoa, ja se löytyikin eräältä isohkolta kiinteistösijoitusyhtiöltä. Kun yhtiölle selvisi, että tulevat asukkaat eivät olekaan Suomen kansalaisia, asunto vedettiin pois vain kaksi päivää ennen asukkaiden saapumista Suomeen. Minulle ilmoitettiin, että yhtiö ei vuokraa ulkomaalaisille, koska aikaisemmin oli ollut lieveilmiöitä.
Samankaltaisia kokemuksia on useita. Onko tämä siis maan tapa?
Haluammeko me ulkomaista työvoimaa?
Asia on iso ja vakava. Haluammeko antaa Suomesta kuvan maana, joka ei halua työperäisiä maahanmuuttajia?
Resurssia tarvitsevat organisaatiot tarvitsevat myös työperustaista maahanmuuttoa voidakseen tulevaisuudessa toimia Suomessa ja Pirkanmaalla. Asian tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Jos näille halutuille osaajille ei löydy asuntoa, niin on mahdotonta rekrytoida heitä tänne.
Me Opteamissa emme pysty asiaa yksin ratkaisemaan, vaikka meillä siihen valtava halu onkin. Siksi haastan kaikki sekä yritysten että poliittiset päättäjät avoimeen keskusteluun aiheesta.
Onneksi tässä maassa ja etenkin Pirkanmaalla on yrityksiä ja organisaatioita, jotka esimerkillään, ennakkoluulottomuudellaan ja kauaskatseisuudellaan ovat työperustaisen maahanmuuton pioneereja. Toisin sanoen näiden yritysten johdolla on rohkeutta käyttää silmälappujen sijaan kiikareita, ja nähdä ne kuuluisat metsät puilta.