YLE: Asiantuntijat tyrmäävät romanileirien perustamisen Helsinkiin

YLE Helsinki: Asiantuntijat tyrmäävät romanileirien perustamisen Helsinkiin 6.4.2011

Asiantuntijat ovat viimeaikoina arvostelleet voimakkaasti kansalaisjärjestöjen ja joidenkin poliitikkojen tukemaa ajatusta leirien perustamisesta romanikerjäläisille. Soraäänet ovat lisääntyneet myös siitä, että Helsinki käyttää huomattavasti resursseja romaniasian ratkaisemiseksi, mutta tulokset ovat olleet heikkoja.

Helsinki on yrittänyt ratkaista romaniongelmaa eri keinoin, ensin mm. rahalla ja lähettämällä heitä kotiin. Viimeksi romaneille tarjottiin Kalasataman sijasta mahdollisuutta yöpyä asunnottomien palvelukeskuksessa Hietaniemenkadulla Kampissa. Vaihtoehto ei lopulta sopinut millekään osapuolelle.

Romaneja Kalasataman sosiaalikeskuksessa majoittavien aktivistien ja joidenkin poliitikkojenkin mielestä tilanne pitäisi hoitaa tarjoamalla romaneille asuinpaikka. Esimerkiksi sosialidemokraattien kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas Thomas Wallgren kannattaa romaneille joko konttimajoituksen järjestämistä tai paikan osoittamista Rastilan leirintäalueelta.

Leirien perustaminen ei ole ratkaisu

Monet asiantuntijat ovat viimeaikoina tyrmänneet ajatuksen erityisten leirien perustamisesta muualta tuleville romaneille. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen painotti Helsingin Sanomien mielipideosaston kirjoituksessaan, että leirit eivät ole ratkaisu itäeurooppalaiseen köyhyyteen. Vastuun ottaminen itsestä nyky-Euroopassa vaatii koulunkäyntiä ja lukutaitoa.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin Euroopan yliopiston instituutista puolestaan muistuttaa kaikkia EU-kansalaisia koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista.

- Ei Euroopan unionin oikeus sisällä mitään ehdotonta oikeutta asettua muussa kuin taloudellisessa asettautumistarkoituksessa toiseen jäsenmaahan. On tiettyjä aikarajoja. On tiettyjä vaatimuksia yleisen järjestyksen kunnioittamisesta, Scheinin muistuttaa.

- Tietysti meillä on Suomessa voimassa jokamiehen oikeudet, jotka sisältävät myös oikeuden leiriytyä. Mutta ei mihin tahansa paikkaan. Kyllä esimerkiksi kaupunkialueella kiinteistön omistajalla on oikeus rajoittaa omistamansa maan käyttöä. Tämän tapauksen tietysti tekee omituiseksi se, että kiinteistön omistajana esiintyy julkinen valta itse, Helsingin kaupunki, Scheinin toteaa.

Kaikki romanit eivät ole köyhiä Romaniassakaan

Suomi kuuluu Euroopan unioniin ja niin kuuluvat myös ne Itä-Euroopan maat, joista romanit tänne tulevat. Kyseessä eivät kuitenkaan ole, EU:sta huolimatta, vertailukelpoiset yhteiskunnat. Meillä romanien asuminen ja koulutus on pitkälti järjestetty, Romaniassa ei.

Kalasatamassa romaneita asuttavat nuoret vetoavat asiassa juuri romaneiden kotimaan heikkoihin olosuhteisiin.

- Sitä voi kukin miettiä mitä itse vastaavassa tilanteessa tekee. Sitten tulee EU-jäsenyys, tulee Schengenit, rajat aukeaa, pääset edes jossain määrin liikkumaan, pääset yrittämään edes jonkilaista toimeentulonhakua. Eihän sillä kerjäämällä rikastu, mutta se on parempi kuin ei mitään, sanoo Sataman aktivisti Riia Colliander.

Helsingin Diakonissalaitoksen sosiaalityöntekijä ja romanian kielen tulkki Marjatta Vesalainen tuntee romanien tilanteen täällä ja toisaalta myös Romaniassa. Hän on nähnyt Romaniassa sekä köyhiä että varakkaita romaneja. Kouluttamattomuudestaan ja köyhyydestään huolimatta romaneilla on hänen mukaansa paljon tapoja selviytyä. Toisaalta Romaniassa ei romanialaisillakaan mene hyvin.

Professori Martin Scheinin puolestaan kehottaa näkemään romanit, heidän tarpeensa ja tavoitteensa yksilöllisinä.

- Pitäisi ensin luopua ajattelemasta näistä ihmisistä vain massana, vain yhtenä ryhmänä, johon voisi olla joku patenttiratkaisu, Scheinein sanoo.

Helsingin Diakonissalaitos on avannut päiväkeskuksen romaneita varten.