YLE: Kiintiöt eivät ratkaisu maahanmuuttajakouluille

YLE Uutiset, TV2 18:50 7.4.2011

Studiotoimittaja
Ruotsalaistutkija ei usko, että ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrän rajoittaminen toisi ratkaisun maahanmuuttajakoulujen ongelmiin. Ruotsissa on jo satakunta koulua, joista syntyperäiset ruotsalaiset oppilaat ovat kaikonneet lähes tyystin.

Toimittaja Tom Kankkonen
Tervetuloa Fittjan lähiöön Tukholman lounaispuolella. Täällä suurin osa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Paikallisesta koulusta ei löydy ainuttakaan oppilasta, jonka molemmat vanhemmat olisivat syntyperäisiä ruotsalaisia. Mutta ei tämä myöskään ole monikulttuurinen koulu.

Susanna Åhs, rehtori, Fittjan koulu
En luonnehtisi tätä monikulttuuriseksi kouluksi. Suurin osa oppilaista tulee Turkista ja Kurdistanista. Tästä syystä tämä on aika yksikulttuurinen koulu.

Toimittaja
Jotkut oppilaista ovat samoilla linjoilla.

Merve Barutcu, Fittjan koulun oppilas
Fittjassa on lähes pelkästään kurdeja. Tästä on tullut kurdipaikka. Tuntuu kuin olisi Turkissa.

[musiikkiluokka]

Toimittaja
Musiikki sujuu jotenkuten, mutta ruotsin kieli on iso haaste. Toinen on vanhempien alhainen koulutustaso. Koulu kannustaa jatko-opintoihin.

Oguzhan Tümtürk, Fittjan koulun oppilas
Kaikki haluavat, että heistä tulee jotain. He eivät halua siivota tai myydä makkaraa kadulla. Ei kukaan täällä halua sellaista tulevaisuutta.

Toimittaja
Ruotsissa toivottiin, että vapaa kouluvalinta tasaisi koulujen välisiä eroja, kun lähiökouluista voisi hakeutua muualle. Ainakin ruotsalaiset lähtivät. Fittjan koulu on kohentanut tuloksiaan, mutta se ei auta.

Rehtori
Jotkut valitsevat lapsilleen huonomman koulun, kunhan siellä on enemmän sinisiä silmiä ja vaaleatukkaisia lapsia.

Toimittaja
Tämä on siis aika erikoinen koulu, mutta samanlaisia hyvin maahanmuuttajavaltaisia kouluja löytyy useita ruotsalaisista suurkaupungeista.

Toimittaja
Tutkija ei usko maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuden rajoittamiseen kiintiöillä, vaikka 30 prosenttiin, kuten Suomessakin on pohdittu. Kysymys on sinänsä tuttu.

Nihad Bunar, professori, Tukholman yliopisto
Mietitään, paljonko ulkomaalaistaustaisia oppilaita voi olla, ennen kuin maine menee ja vahvat vanhemmat vievät lapsensa muualle. On puhuttu 30-35 prosentista. Tämä on aivan väärin. Ei sillä ole merkitystä. Kyse on siitä mitä koulu tekee.

Toimittaja
Ruotsissa ei ole keksitty, mitä tehdä maahanmuuttajalähiöille ja -kouluille, mutta erilaiset kiintiömallit eivät toimi, koska täällä se juna lähti jo.

[juna ajaa ohi]

_______________________________________________

YLE Radiouutiset 7.4.2011

Ruotsissa on jo noin sata koulua, joista syntyperäiset ruotsalaiset oppilaat ovat kaikonneet lähes tyystin. Maahanmuuttajalähiöiden synty yhdessä vapaan kouluvalinnan kanssa on lisännyt koulujen välisiä eroja.

Musiikkitunnilla Fittjan koulussa riittää innostusta. Tukholman lounaispuolella sijaitsevassa Fittjan lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia.

Koulun kaikki oppilaat ovat maahanmuuttajataustaisia, useimmat joko turkkilaisia tai kurdeja. Seitsemäsluokkalaisen Merve Narutcun elämä pyörii Fittjassa. Tukholman keskusta on aika tuntematon maailma.

"Minulla ei ole ystäviä tai sukua Fittjan ulkopuolella. Olemme täällä koko ajan", kertoo Merve, joka perheineen muutti Turkista viisi vuotta sitten. Hän sanoo, että Fittjassa asuu melkein vain kurdeja. Ruotsalaisia ystäviä ei ole vaikka hän niitä haluaisi.

Ruotsista löytyy satakunta koulua, joissa käy vain maahanmuuttajataustaisia lapsia. Monet maahanmuuttajalähiöiden kouluista ovat vaikeuksissa ja ruotsin kieli on ensimmäinen kompastuskivi. Vapaan kouluvalinnan myötä ruotsalaisen kantaväestön lapset äänestävät jaloillaan.

Fittjan koulussa menee suhteellisen hyvin, mutta muut kriteerit ratkaisevat kun vanhemmat tekevät kouluvalintojaan. He saattavat valita huonomman koulun jossa on enemmän vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä oppilaita, kuvailee rehtori Susanna Åhs. Åhs pitää sinänsä ajatusta maahanmuuttajalasten osuuden rajoittamisesta vastenmielisenä: ihmisiä ryhdyttäisiin lajittelemaan alkuperän mukaan.

Professori Nihad Bunar Tukholman yliopistosta sanoo, että kiintiöpuheiden sijaasta tärkeintä on katsoa, miten koulut toimivat. Lisäksi pitää puuttua ongelmalähiöiden työllisyys- ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Mutta erilaiset yhteiskunnalliset tukitoimet eivät tunnu purevan.

"Ongelmat uusiutuvat. Sitä myötä kun ihmiset saavat töitä, he muuttavat pois. Mutta tilalle tulee uusia autettavia, usein juuri maahan tulleita", professori Nihad Bunar toteaa. Eli, kerran maahanmuuttajalähiö, aina maahanmuuttajalähiö vaikka väki vaihtuukin.