Aamulehti: Halonen: Maahanmuuttajille pitää tarjota töitä 6.6.2011
Tasavallan presidentti Tarja Halonen puolusti tänään pitämässään puheessa maahanmuuttajia. SAK:n edustajakokouksessa Tampereella puhunut Halonen peräänkuulutti lisäksi kansainvälistä ammattiyhdistystoimintaa ja yhteisvastuuta.
Halosen mukaan maailmasta on tullut kaikkien yhteinen kylä, ja pärjätäkseen globaaleilla markkinoilla Suomen on osallistuttava myös muiden maiden köyhyys- ja työllisyysongelmien ratkaisemiseen.
- Esimerkiksi intialaisten työntekijöiden aseman puoltaminen ei ole pelkästään kansainvälistä solidaarisuutta, vaan sillä voidaan vaikuttaa myös suomalaisen työn kilpailukykyyn. Me kaikki tarvitsemme yhteistyötä - paikallista, kansallista ja maailmanlaajuista, Halonen sanoi.
Halosen mielestä työmarkkinoilla syrjään jääneiden ihmisten pitäisi päästä töihin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan rahoittaa.
- Heitä ovat esimerkiksi osatyökykyiset, katkonaisen työhistorian omaavat ihmiset sekä myös pienten lasten vanhemmat - ja maahanmuuttajat.
Halosen mielestä yhteisvastuu ei ole este globaalissa kilpailussa menestymiselle. Hänen mukaansa verotus, sosiaaliturva, koulutus ja kestävä kehitys ovat Pohjoismaissa jo nyt hyvässä tasapainossa.
________________________________
Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe SAK:n edustajakokouksessa Tampereella
Maailmasta on tullut yhteinen kylämme. Kyse ei ole romanttisesta kuvasta, vaan globalisaatiosta. Oikean arvion kehityksen tulevasta suunnasta tekivät edeltäjämme jo sata vuotta sitten. Kansainvälinen työjärjestö, ILO, perustettiin vuonna 1919 tavoitteena luoda yhteiset kansainväliset säännöt, joilla voidaan vähentää valtioiden välistä epätervettä kilpailua työoloilla ja työehdoilla. Tässä työssä on tarvittu ja tarvitaan valtioita, työntekijöitä ja työnantajia.
Sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat välttämättömiä edistyksen edellytyksiä. Köyhyys missä tahansa on uhka vauraudelle missä tahansa. Kaikkialla ihmisten oikeus on tavoitella sekä aineellista hyvinvointia että henkistä kehitystä vapaina, tasa-arvoisina, taloudellisesti turvattuina ja yhtäläisin mahdollisuuksin. Nämä periaatteet ovat globaalissa maailmantaloudessa nykyään vieläkin ajankohtaisempia kuin yli 60 vuotta sitten lausutussa Philadelphian julistuksessa.
Työmarkkinoiden globalisoituminen on haaste myös suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle: se ei voi tarkastella työelämän muutoksia ja hoitaa edunvalvontaa pelkästään kotimaisena tai eurooppalaisena ilmiönä. Työmarkkinoiden muutos on maailmanlaajuinen. Sen hallintaan ay-liike tarvitsee entistä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä. Niinpä esimerkiksi intialaisten työntekijöiden aseman puoltaminen ei ole pelkästään kansainvälistä solidaarisuutta, vaan sillä voidaan vaikuttaa myös suomalaisen työn kilpailukykyyn. Me kaikki tarvitsemme yhteistyötä – paikallista, kansallista ja maailmanlaajuista. Kiitos teille suomalaiselle ammattiyhdistysväelle, joka perusti oman solidaarisuuskeskuksen SASK:n tukemaan sisarjärjestöjä kehitysmaissa jo 25 vuotta sitten.
***
Ammattiyhdistysliikkeellä on ollut historiallinen tehtävä köyhyyden vähentämisessä ja tuloerojen tasaamisessa myös Suomessa. Se tukee ihmisen asemaa sekä leivän hankkimisessa että sen oikeudenmukaisessa jakamisessa. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja siihen kuuluvan sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen luomisesta meidän on syytä olla kiitollisia ammattiyhdistysliikkeelle.
Pohjoismainen hyvinvointimalli ei ole mahdollinen ilman korkeaa työllisyysastetta. Sen saavuttaminen tulee vaikeammaksi etenkin väestön ikärakenteen muutoksen johdosta. Vaikka ihmisten siirtyminen eläkkeelle helpottaa jossain määrin nuorempien työttömyyttä niin samanaikaisesti huoltosuhde taloudellisesti ja tarvittavien palvelujen suhteen muuttuu entistä haastavammaksi.
Jotta meillä olisi riittävästi työllisyyttä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen, työmarkkinoille on otettava mukaan entistäkin enemmän sellaisia ryhmiä, jotka ovat työelämässä tällä hetkellä aliedustettuja. Heitä ovat esimerkiksi osatyökykyiset, katkonaisen työhistorian omaavat ihmiset sekä myös pienten lasten vanhemmat – ja maahanmuuttajat. Meillä on paljon osaavia ihmisiä, joiden voimavaroja ei ole osattu tai haluttu käyttää. Näiden ihmisten työllisyyden parantamiseksi tarvitaan määrätietoista, oikein kohdennettua politiikkaa.
Pienten lasten vanhempien osalta perhevapaiden uudistaminen ja joustavoittaminen sekä vapaaehtoisen osa-aikatyön lisääminen ovat avaimia parempaan työllisyyteen. Nuorten naisten pitkät poissaolot työelämästä ovat myös tasa-arvo-ongelma, koska niiden on todettu haittaavan naisten urakehitystä pidemmän päälle. Isien kannustaminen käyttämään nykyistä enemmän perhevapaita vahvistaisi heidän asemaansa perheissä ja antaisi lapsille oikeuden saada sekä isän että äidin hoivaa. Perhevelvoitteiden tasaisempi jakautuminen hyödyttäisi siis kaikkia.
Työllisyyspolitiikan tehostamiseen tarvitaan työelämässä erilaisuuden ja erilaisten kulttuurien sietämistä. Maailma muuttuu täysin vääjäämättä, ihmiset liikkuvat ja muuttavat entistä enemmän. Työelämämme muuttuu monimuotoisemmaksi ja siinä on otettava huomioon aiempaa laajempi kulttuurien kirjo. Samalla itse kukin voi olla omasta kulttuuristaan terveellä tavalla ylpeä ja toivottaa muista kulttuureista tulevat yhtä lailla tervetulleiksi. Kannustan SAK:ta ja teitä kaikkia jatkamaan työtä maahanmuuttajataustaisten ihmisten mukaan ottamiseksi myös suomalaiseen ammattiyhdistystoimintaan. Se on parhaita keinoja juurruttaa uuteen kotimaahan.
[...]
Yhteisvastuu ei ole esteenä globaalissa kilpailussa menestymiselle. Päinvastoin. Pohjoismaat sijoittuvat kärkisijoille, kun maita asetetaan paremmuusjärjestykseen koulutuksen, sosiaaliturvan, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen suhteen. Meillä on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen korkeat veroasteet – se on totta. Ihmisiin ja ympäristöön kannattaa sijoittaa ja sitä pitää jatkaa. Olen päällisin puolin tutustunut kokousmateriaaliinne. Hyvää työtä, mutta se voi hyvinkin vielä kokouksessa parantua.
Haluan valtiovallan puolesta ja koko sydämestäni kannustaa teitä tähän työhön. Kysymys ei sääntöjen määräämästä muodollisuudesta, vaan vakavasta työstä yhteisen tulevaisuutemme puolesta.