YLE: Helsinki perää lainmuutosta harmaan talouden kitkemiseksi

YLE Helsinki: Helsinki perää lainmuutosta harmaan talouden kitkemiseksi 8.6.2011

YLE Tampere: Harmaata taloutta on vaikea valvoa

Helsinki perää lainsäätäjiltä keinoja puuttua jämerämmin harmaaseen talouteen. Verottaja ei kuitenkaan saa kertoa Helsingille yritysten nimiä, ainoastaan niiden määrän. Rahoitusjohtaja Tapio Korhosen mielestä yrityksiä suojelevan lain takia kaupunki on hampaaton puuttumaan harmaaseen talouteen.

Helsinki on jo pitkään tehnyt yhteistyötä verottajan kanssa, jotta veroja ja työnantajamaksuja laiminlyövät yritykset saataisiin kuriin. Kaupunki toimittaa verottajalle euromäärästä riippumatta tiedot yrityksistä, joilta se ostaa tavaroita tai palveluja. Näistä yrityksistä noin joka kymmenes jää verottajan seulaan.

Paljon pidemmälle kaupunki ei sitten asiassa pääsekään. Laki suojelee yrityksiä ikävältä julkisuudelta, eikä verottaja voi kuin puolivuosittain toimittaa Helsingille tilastotiedon siitä, moniko urakoitsija on tehnyt laiminlyöntejä tai viivytellyt velvoitteidensa hoitamisessa.

Rahoitusjohtaja Tapio Korhosen mukaan laki on muutettava, muuten tehokkaita keinoja harmaan talouden juurimiseen ei ole. Korhonen haluaa velvoitteensa laistavien yritysten nimet esiin.

- Hyvin helposti tämä johtaa siihen, että rehelliset yrittäjät eivät pärjää esimerkiksi kilpailutuksissa, kun ne, jotka käyttävät tämäntyyppisiä keinoja menevät ohi. Koko yhteiskunnassa harmaan talouden torjunta on selkeä tavoite ja silloin lainsäätäjänkin on kannettava siitä vastuunsa.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan yritysten harjoittama veronkierto maksaa Helsingille vuosittain 70 miljoonaa euroa, eli puolesta yhteen prosenttia Helsingin kaikista verotuloista. Harmaa talous rehottaa erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla.

Kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan tänään keskiviikkona kokonaisselvitystä harmaan talouden torjunnasta Helsingin kaupunkikonsernissa.


_______________________________________

YLE Tampere: Harmaata taloutta on vaikea valvoa

Ulkomaisen työvoiman lieveilmiöt ovat lisääntyneet myös Pirkanmaalla ja Hämeessä. Työnantaja voi kiertää veroja tai maksaa alipalkkaa. Lukuja harmaan talouden yleisyydestä on kuitenkin vaikea esittää. Urakoitsijat näyttäisivät myös olevan entistä paremmin varautuneita valvonnan varalta.

Talouden piristyessä rakennustyömailla on jälleen tekemisen meininki. Työntekijöiden haaliminen tuo mukanaan myös lieveilmiöitä.

Tekemisen ja filungin meininki

Osa urakoitsijoista jättää maksamatta työntekijöidensä veroja ja muita maksuja eli osallistuu harmaan talouden pyörittämiseen.

Remonttityömailla maksujen kiertoa on ilmeisesti enemmän kuin rakennuksilla. Häviäjiä ovat etenkin ulkomaalaiset työntekijät, joiden tuntipalkaksi jää pahimmillaan vain kahdesta viiteen euroa.

- Tuolla tulotasolla, joka meillä on tiedossa ja todella paljon alle meidän palkkatason, niin kyseessä ei voi olla muu kuin se, että heidän työnantajansa ei maksa mitään velvoitteita mihinkään päin. Eli maksetaan puhtaana käteen, sanoo Rakennusliiton Hämeen aluetoimitsija Ari Wallenius.

Päällisin puolin kaikki kunnossa

Rakennusliitto tekee tarkastuksia hämäläisille rakennustyömaille, mutta harmaasta taloudesta onkin vaikea saada todisteita. Päällisin puolin työntekijöiden paperit näyttävät täyttävän vaatimukset.

Vilpilliset työnantajat ovat oppineet näyttämään oikeannäköiset paperit vaikka työntekijöiden luvat ja maksut eivät olisi kunnossa. Myös työntekijät osaavat epäselvissä tapauksissa kertoa asiansa myönteisessä valossa.

- Kyllä ne on niin paimennettu. [Työnantajat] ovat valmiiksi sanoneet, mitä vastaatte. Tämä on selkeästi näkyvissä, kun liiton miehet tai muut tulee kyselemään, Wallenius kertoo.

Muillakin aloilla on harmaata

Harmaa talous rehottaa myös siivous- ja ravintola-aloilla. Työmaita tarkastaa useampi viranomainen, joiden kunkin toimivalta ja tiedonsaantikeinot ovat kuitenkin rajalliset.

Rakennusalalla harmaan työvoiman epäillään vääristävän kilpailua. Verot ja työnantajamaksut kiertävä urakoitsija voi jättää jopa useita kymmeniä prosentteja halvemman urakkatarjouksen.

- Tiedän että sellaisia tarjouksia on tullut alihankkijoilta, joissa hinta ei ole läheskään käypä. Eli alihintaa, ja sitä ei voi selittää muulla kuin että jotain ihmeellistä siellä täytyy olla, kertoo Lemminkäisen aluejohtaja Tuomo Turkkinen.

Käytännössä se lienee harmaata taloutta.

- Käsitykseni mukaan harmaata taloutta tai jopa rikollista toimintaa, Turkkinen arvelee.