Helsingin Uutiset: Osalla thainuorista rankkoja kokemuksia 8.1.2013
Suomalaisten miesten thaivaimojen määrä kasvaa voimakkaasti. Samalla lisääntyy Thaimaasta muuttaneiden ja suomalais-thaimaalaisista liitoista syntyneiden lasten määrä. Viime vuonna Thaimaasta tuli Suomeen jo 207 alle 15-vuotiasta lasta.
Osa toisen polven thaimaalaisista on kasvanut Suomessa aikuisikään. Tietoa siitä, miten heillä menee, on toistaiseksi vähän. Valtaosa pärjää todennäköisesti hyvin, mutta osa on kohdannut elämässään suuria vaikeuksia.
Helsingissä törmättiin jokin aika sitten tilanteeseen, jossa useampi toisen polven thaimaalaisnainen tarvitsi perhekuntoutuksen tukea. Nuorilla äideillä oli vaikeuksia vauvansa kanssa ja taustalla traumaattisia kokemuksia omasta lapsuudesta.
Eräässä tapauksessa naisen äiti oli myynyt kotona seksiä ja yrittänyt myöhemmin itsemurhaa. Lapsi oli joutunut todistamaan tätä kaikkea kotonaan Suomessa.
Helsingin perhekeskustoiminnan vs. päällikön Riitta Vartion mukaan esimerkki on äärimmäinen, eikä sitä voida yleistää.
– Näppituntumalla voin sanoa, että thaimaalaiset eivät erotu muista asiakasryhmistä, toteaa Vartio.
Väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajanaisia auttavassa Monika-Naiset liitossa thaimaalaiset ovat kasvava asiakasryhmä.
Voimavarakeskuksen johtajan Natalie Gerbertin mukaan tämä ei välttämättä johdu siitä, että thainaisilla olisi muita enemmän ongelmia, vaan siitä, että heitä on entistä enemmän.
Viime vuonna jo 490 suomalaismiestä avioitui thainaisen kanssa. Koko maassa thaimaalaistaustaisia asukkaita oli 7 420 ja Helsingissä 1 071. Suurin syy maahanmuuttoon ovat perhesuhteet.
Toisen polven thaimaalaisten tilannetta Gerbert ei osaa arvioida. Hän huomauttaa, että aikuisikäisiä heistä on vielä vähän.
– Jos katsotaan yleisesti toisen polven maahanmuuttajia, vanhempien sosiaaliset ongelmat heijastuvat yleensä myös heihin, huomauttaa Gerbert.
Ongelmia voi aiheuttaa myös se, että Thaimaasta muuttavat lapset ovat olleet joskus vuosia erossa äidistään.
Thaimaalaisten naisten ja perheiden tilanne vaihtelee Suomessa paljon. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, millaisen miehen kanssa nainen on avioitunut. Milla Lumio selvitti asiaa poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa.
”Hyvän miehen” kanssa naimisissa olevien kotoutuminen sujui yleensä hyvin. Mies auttoi ja avasi ovia suomalaiseen yhteiskuntaan.
”Huonon miehen” naineet kohtasivat monenlaisia ongelmia, kuten perheväkivaltaa. Puoliso saattoi myös esimerkiksi estää suomen kielen opiskelun ja yhteydenpidon muihin thaimaalaisiin.
Suomi-thai-perheissä paljon uusperheitä
Suomalais-thaimaalaisilla perheillä on hyvin erilaisia lähtökohtia. Koulutus- ja sosioekonominen tausta vaihtelevat paljon. Yleisesti ottaen perheillä menee ihan hyvin, sanoo Duo-projektin päällikkö Hanna Kinnunen.
Projekti selvitti suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tilannetta raportissaan.
Uusperheiden osuus on suuri suomalais-thaimaalaisissa perheissä, liki 40 prosenttia. Vaimolla on usein lapsia Thaimaasta ja miehellä Suomesta.
Suomeen muuttavien lasten sopeutuminen riippuu paljon lasten iästä, ja siitä, miten perheenjäsenet pystyvät toisiaan tukemaan.
Puolisoiden ikäero on myös suurempi kuin suomalaisissa liitoissa. Suomalainen mies on thaivaimoaan keskimäärin yhdeksän vuotta vanhempi.
Suuri haaste kotoutumisessa on kielimuuri. Myös kulttuurierot ja perheiden kohtaama rasismi vaikeuttavat elämää.
Vielä vähän 2. polven mamuja
- Maahanmuutto vilkastui 1990-luvun alussa.
- Suomessa oli viime vuonna 38 000 toisen polven maahanmuuttajaa, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla.
- Toistaiseksi yleisempää on, että vanhemmista toinen on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla.
- Tällaisia henkilöitä oli 113 000.
- Nuoret maahanmuuttajat opiskelevat muita vähemmän.
- Työllistyminen on vaikeinta 1. polven maahanmuuttajille.
Lähde: Tilastokeskus