Etelä-Savo: Etelä-Savo selviää ilman maahanmuuttajiakin

Etelä-Savo, mielipide: Etelä-Savo selviää ilman maahanmuuttajiakin 5.3.2013
Etelä-Savo, mielipide: Avoimuus on menestyksen edellytys 6.3.2013

Viime viikkoina ikään kuin jostakin johdettuna, sekä ylen radio- ja tv-kanavat sekä useat lehdet ympäri Suomea, viestittivät voimakkaasti maahanmuuton välttämättömyyden puolesta. Perusteluna käytettiin muka tulevaa työvoimapulaa sekä heikkenevää huoltosuhdetta.

Länsi-Savo otsikoi 20.2. pääkirjoituksessaan, että ”Etelä-Savo ei selviä ilman maahanmuuttajia” ja pyysi maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia esittämään oman vaihtoehtonsa Etelä-Savon elinvoiman parantamiseen.

Tätä muka tulevaa työvoimapulaa on ennustettu jo yli kaksikymmentä vuotta mutta sitä ei ole vieläkään tullut. Etelä-Savossa on noin kymmenentuhatta työtöntä työn hakijaa ja Mikkelissäkin on useita tuhansia ihmisiä ilman työtä. Työttömien korvissa nämä työvoimapulapuheet tuntuvat katkerilta.

Ennustajat eivät osanneet huomioida nopeasti kehittyvien koneiden, automaation, tietotekniikan eikä uusien työmenetelmien tuomaa tuottavuuden nousua. Ennusteissa ei osattu myöskään huomioida Euroopan unionin vaikutusta eikä maailmassa meneillään olevaa rajua työnjaon muutosta, kun tehdastyöt siirtyvät halvan työvoiman maihin.

Seuraava työvoiman tarpeen muutos on jo tapahtumassa kun monet toiminnot ja palvelut siirtyvät digitaalisiin verkkoihin. Vanhoista töistä vapautuu työvoimaa uusiin tehtäviin. Yleistä työvoimapulaa ei ole näkyvissä.

Esimerkiksi VR:n matkalipuista jo valtaosa ostetaan automaateista tai verkon kautta, jolloin lipunmyyntitiskeiltä työvoiman tarve vähenee. Mikkelikin pyrkii digipalvelujen kärkikaupungiksi palvelutuotannon henkilöstötarpeen pienentämiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Elinvoiman kriittisenä tekijänä työvoimapulan sijaan meillä on kasvava pula työpaikoista. Valtiovallan tulisikin nyt panna kaikki tarmo uusien työpaikkojen syntymiseen. Maahanmuuttajat eivät tuo tänne työpaikkoja tullessaan, vaan ennemminkin huonontavat huoltosuhdetta.

Toinen elinvoimaisuuden kriittinen tekijä on työllistymiseen johtava koulutus. Suomen hallituksen toimenpiteet ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähentämiseksi ovat käsittämättömässä ristiriidassa osaavan työvoiman tulevaan tarpeeseen nähden. Vallitsevassa talouden taantumassa pitäisi lisätä ammatillista koulutusta siten, että jokainen koulunsa päättävä on saanut sellaisen koulutuksen jolla hän työllistyy kun työtä on taas tarjolla. Nuorten on nyt parempi olla koulutuksessa kuin työttömyyskortistossa lisäämässä työttömyyslukuja. Meillä ei ole varaa yhdenkään nuoren syrjäytymiseen.

Etelä-Savon vaihtotase on satoja miljoonia miinuksella. Käyttämällä entistä enemmän oman maakunnan tuotteita ja palveluja saadaan syntymään uusia työpaikkoja tulevaisuutta nuorille perheille. Tässä pitäisi Mikkelin kaupungin ja muiden kuntien näyttää esimerkkiä. Jokainen asukas voi myös kantaa oman kortensa elinvoimamme kekoon.

Jukka Pöyry

kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Mikkeli

_______________________________________

Etelä-Savo, mielipide: Avoimuus on menestyksen edellytys

Kaupungin hallituksen jäsen Jukka Pöyry kirjoitti 2.3. lehteen otsikolla ”Etelä-Savo elää ilman maahanmuuttajiakin”. Lieneekö tällaisen ajattelun pohjana näkemys, että pärjäämme omillamme.
lmeisesti kaikki viisaus, jota tarvitaan, on jo Etelä-Savossa. Vuoden kahden tähtäimellä ajattelun vinous ei tule välttämättä näkyviin. Historiasta voimme lukea, että eristäytyminen on ollut väärä valinta myös suuremmille yhteisöille kuin Etelä-Savolle.
Kiina oli taloudellisesti ja teknisesti kehittynein kansakunta ajanlaskumme alkaessa. Kiinan muurin rakentaminen aloitettiin keisarin käskystä jo 200-luvulla eaa. Tarkoitus oli suojata Kiina silloiselta pahalta eli pohjoisilta barbaarikansoilta.
Välillä muuri pääsi rappeutumaan, mutta 1300 – 1600-luvuilla se rakennettiin pääosin uudestaan. Silloin rakennettu muuri on yli 6 500 kilometriä pitkä. Kaikkinensa Kiinan muuri osoittautui poliittiseksi virheeksi. Muu maailma ajoi sekä tieteellisesti että taloudellisesti ohi muurinsa taakse käpertyneen Kiinan.

Naapurissamme tehtiin 70 vuotta kestänyt kokeilu, jossa kaikki ulkoiset vaikutteet oli tarkoitus valtiovallan toimesta suodattaa kansalle sopivaan muotoon. Kokeilu päättyi omaan mahdottomuuteensa, mutta uskomatonta takapajuisuutta ja kärsimystä saatiin aikaan.
Amerikan Yhdysvallat rakentui alun perin lukemattomista maista tulleiden vapaiden valkoisten miesten laajaan yksityiseen omistamiseen, ihmisten vuorovaikutukseen ja demokratiaan. Tänä päivänä se on maailman johtava valtio.

Tärkeää on, että saamme käyttöömme maahanmuuttajien tiedot ja taidot. Maahanmuuttajien keskuudessa vapaaehtoistyötä vuosia tehneenä tiedän, että esimerkiksi kiintiöpakolaiset ovat ahkeria ja työhön halukkaita.
Uskon, että varsinkin toinen ja kolmas sukupolvi, joilla ei enää ole suomenkielessä vaikeuksia, tulevat olemaan keskeisessä asemassa maakuntamme tulevaisuutta rakennettaessa. Heidän tietonsa yhdistyneenä yhteiskuntamme tuntemukseen tulevat synnyttämään uudenlaisia ratkaisuja.
Pöyryn kuvitelma siitä, että työpaikkojen määrä on vakio, ei voi olla totta. Historia todistaa, että kansakuntien vuorovaikutus synnyttää uutta kauppaa ja muutenkin kehittää elinkeinoelämää – siten siis myös uusia työpaikkoja.
Olen syntynyt ja viettänyt lapsuuteni saaressa, mutta jo kansakouluaikana opin huomaamaan, että elämää on muuallakin. Arvelen, että haluamme molemmat Jukka Pöyryn kanssa toimia maakuntamme hyväksi ja toivoa sille menestystä. Lääkkeistä vaan emme ole samaa mieltä.

Kaarina Vienola
Mikkeli