Aamulehti: Yllätysriita demareissa: Varapuheenjohtaja ei ole puolueen linjoilla

Aamulehti: Yllätysriita demareissa: Varapuheenjohtaja ei ole puolueen linjoilla 5.3.2013
Eero Vainio: Romaniaa ja Bulgariaa ei pidä päästää Schengen-sopimuksen piiriin (blogi) 4.3.2013
Yle: Saksa ei anna Bulgarialle ja Romanialle Schengen-oikeuksia

– En toivo enää tällaista keskustelua puoluejohdosta päin. Ei lähdetä ampumaan muita maita.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri sanoutuu jyrkästi irti puoluetoverinsa, sdp:n kolmannen varapuheenjohtajan Eero Vainion EU-näkemyksestä. Lahtelainen Vainio kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla, että oli virhe ottaa Bulgaria ja Romania EU:n jäseniksi.

Kumpula-Natri hämmästyi sdp:n nuoriin toivoihin lukeutuvan Vainion mielipiteestä.

– Oli se yllätys sillä tavalla, kun ajattelee, että näin sanoo suuren puolueen varapuheenjohtaja.

Hän korostaa, että sekä Suomella että sdp:llä on aina ollut laajenemismyönteinen kanta. Vainio ei ole Kumpula-Natrin mielestä puolueen linjoilla eikä varapuheenjohtajana kerro mitään puolueen linjasta.

Samoilla linjoilla suuren valiokunnan puheenjohtaja Kumpula-Natri on Vainion kanssa Bulgarian ja Romanian passivapaudesta EU-alueella. Sitä ei ole hänenkään mielestä mitään syytä kiirehtiä.

________________________________________

Eero Vainio: Romaniaa ja Bulgariaa ei pidä päästää Schengen-sopimuksen piiriin (blogi)

Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich ilmoitti Saksan torjuvan tarvittaessa veto-oikeudellaan Romanian ja Bulgarian passivapauden EU-alueella. Kielteistä näkemystään Saksa perustelee maiden korruptio-ongelmalla ja maiden kansalaisten vauraampiin EU-maihin kohdistuvalla sosiaalietupakolaisuudella. Saksan näkemykset ovat täysin perusteltuja.

Romanian ja Bulgarian ottaminen Euroopan Unionin jäsenmaiksi oli alunperinkin virhe. EU ja silloinen laajentumiskomissaari Olli Rehn halusivat rakenteellisesta korruptiosta kärsivät maat unionin jäseniksi hinnalla millä hyvänsä jäsenyyskriteereistä tinkien. Maat eivät ole kyenneet edes käyttämään kaikkia rakennerahastotukiaan korruption takia. Romaniassa ja Bulgariassa on myös jättimäinen romaniongelma, jota näiden maiden poliitikot eivät halua ratkaista. Romanian ja Bulgarian valtaapitäviltä poistui EU-jäsenyyden myötä suurin paine maiden sisäisen korruption ja omien sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen.

Motivaatio oman maan kehittämiseen on huomattavasti suurempaa unioniin pyrkimisvaiheessa kuin jäsenenä. Tästä hyvä vertailuesimerkki on Serbia, joka on tehnyt isoja harppauksia EU-jäsenyyttä tavoitellessaan. Romaniassa ja Bulgariassa korruptio kuitenkin jyllää edelleen ja hallinto kohtelee romaneja yhtä huonosti kuin ennen EU:ta. EU-jäsenyyden myötä näiden maiden hätää kärsivät kansalaiset hakevat apua niin Suomesta, Saksasta kuin Italiasta. Tästä kuuluu osakiitos silloiselle laajentumiskomissaarille Olli Rehnille.

Vierailin itse vuonna 2010 Romaniassa eräässä romanikylässä, joka sijaitsi hylätyn kaivoksen reunalla. Romanit olivat aiemmin asuneet rönttöisessä kerrostalossa, jonka paikallisviranomaiset olivat purkaneet luvaten rakentaa uuden asuinpaikan. Tätä lupausta viranomaiset eivät kuitenkaan missään vaiheessa täyttäneet, vaan romanit häädettiin asumaan sähköttömiin ja vedettömiin hökkeleihin kaupungin laidalle. Kaikissa romanikylissä lapsilla ei ole edes vaatteita, ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet, että paikoin romanilapsilta evätään pääsy kouluun tai heidät laitetaan vammaisten joukkoon. Hyväksyykö EU, että sen jäsenmaat kohtelevat osaa kansalaisistaan paarialuokan kansalaisina, ja sysäävät heistä huolehtimisen toisille jäsenmaille?

Romanikylien kurjuuden nähneen ei tarvitse enää ihmetellä saati tuomita Suomeen tulevia romanikerjäläisiä, sillä heillä ei ole juuri toivoa nykyisellä tavalla johdetussa Romaniassa tai Bulgariassa. Paikallisten päättäjien enemmistöä ei vähemmistö kiinnosta. Vastuu kunkin EU-jäsenmaan kansalaisten elinolojen parantamisesta on ja on oltava kuitenkin sen maan hallinnolla, jonka kansalaisia he ovat. EU:n pitääkin luoda nykyistä huomattavasti kovempi paine romaneja paarialuokan kansalaisina kohteleville maille, jotta ne kohtelisivat kaikkia kansalaisiaan yhdenvertaisesti. Tätä tavoitetta ei edesauta millään tapaa Romanian ja Bulgarian ottaminen Schengen-sopimuksen piiriin. Siinä tapauksessa Romanian ja Bulgarian hallinnot voivat jatkaa kansalaistensa heitteillejättöä ja sosiaalisten ongelmien ulkoistamista nykyistäkin vapaammin. Vapaakauppa- EU voi nykytilanteen jatkumisen näköjään hyväksyä, mutta ihmisten hyväksi toimiva EU ei.