Yle: Kielikynnys esteenä maahanmuuttajien koulutiellä

Yle: Kielikynnys esteenä maahanmuuttajien koulutiellä 7.3.2013

Vieraskieliset nuoret läpäisevät toisen asteen koulutuksen selvästi heikommin kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvat. Tukiverkostot ja työpajat auttavat maahanmuuttajia koulunkäynnissä.

Somaliasta viisi vuotta sitten muuttanut Salma Hassan Hussein muistaa, mikä oli ensimmäinen suuri haaste Suomessa.

- Suomen kieli. Mutta nyt kun olen ollut aktiivinen ja harjoitellut, olen pärjännyt.

Maahanmuuttajanuoret läpäisevät toisen asteen koulutuksen hakukokeen ja itse tutkinnon vielä huomattavasti heikommin kuin syntysuomalaiset. Myös keskeyttämisluvut ovat suurempia maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla. Syynä on usein kielitaito.

Sen tietää myös oululaisia maahanmuuttajanuoria auttavan MANO-hankkeen projektipäällikkö Maria Karppinen.

- Kun maahanmuuttaja saa pakolaisstatuksen, hänelle opetaan suomea kolmen vuoden kotouttamisjakson ajan. Täällä uskotaan, että sinä aikana henkilö saa kielitaidon, jolla pääsee ammatillisen tai lukiokoulutuksen.

Karppinen huomauttaa, että vieraan kielen omaksuminen on iso haaste ottaen huomioon, että jotkut ovat omallakin äidinkielellään kirjoitustaidottomia. Esimerkiksi Oulussa alle kolmannes maahanmuuttajanuorista läpäisee kielitestin, jolla pääsee hakemaan toisen asteen koulutukseen.

Puhe luistaa, kirjoitus takkuaa

Suomen lukioissa opiskelee noin 2 000 maahanmuuttajaopiskelijaa ja ammatillisessa koulutuksessa yli 13 000. Ammatillisen koulutuksen hakijoiden ja hyväksyttyjen maahanmuuttajien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lukiolaisten määrä on pysynyt jotakuinkin samana.

Opetushallituksen selvityksen mukaan suomalaisnuorten keskiarvo on keskimäärin 0,35 numeroa parempi kuin maahanmuuttajanuorilla. Koulumenestyksessä eniten eroja maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten välillä on reaaliaineissa, vähiten taideaineissa.

- Suomen puhekieli on monilla hyvää, mutta kirjoittamiseen tarvitaan apuja, kertoo Suomen Pakolaisavun Kurvi-projektin ohjaaja Mirjami Rustanius.

Kansainvälistenkin tutkimusten mukaan maahanmuuttajan kotoutumiseen vaikuttaa myös se, onko hän saanut opetusta omalla äidinkielellään.

Kohti unelma-ammattia

MANO-hanke Oulussa ja Kurvi-projekti Helsingissä auttavat nuoria maahanmuuttajia sopeutumaan yhteiskuntaan ja pärjäämään koulussa.

- Aivan kuten suomalaissyntyisillä nuorilla, myös kaikilla maahanmuuttajanuorilla on unelmia päästä kouluun ja työelämään. Mutta kun peruskoulu on täällä Suomessa niin tärkeä, tarvitaan tukitoimia sen käymiseksi sekä erilaisten koulutuksen ja työelämän jatkoreittien löytämiseksi, Rustanius sanoo.

Kurvi-hankkeessa mukana oleva 20-vuotias Salma Hassan Hussein on pärjännyt suomalaisella koulutaipaleella hyvin. Lapsuuden haaveammatti ohjaa eteenpäin myös uudessa kotimaassa.

- Olen aina halunnut sairaanhoitajaksi, ja haluan edelleen.

Mistä on kyse?
- Riittävä suomen kielen taito ja suomalaisen peruskoulun opit ovat maahanmuuttajanuorten opiskelujen haasteina
- Monien oppimista haittaa se, että kotimaan peruskoulutus ja jopa oman äidinkielen kirjoitustaito puuttuvat
- Lukioissa opiskelee noin 2 000 ja ammatillisessa koulutuksessa reilusti yli 13 000 maahanmuuttajanuorta