Taloussanomat: Maahanmuuton madonluvuissa vastuu on tekijällä ja lukijalla

Taloussanomat: Maahanmuuton madonluvuissa vastuu on tekijällä ja lukijalla 31.1.2013
Helsingin Sanomat, mielipide: Kyösti Tarvinen: Maahanmuuton kuluista on tutkimustietoa 25.1.2014

Maahanmuuttamisen kustannuksista on vaikea keskustella, ainakaan asiallisesti. Mitä saatavilla olevat luvut kertovat ja mitä eivät?

Tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäynyttä tutkimusta maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista löytyy vähänlaisesti maailmalta, Suomesta ei käytännössä ollenkaan.

Keskustelu aiheesta käy kuitenkin vilkkaana. Asia nousi esille jälleen, kun eläkkeellä oleva dosentti Kyösti Tarvainen kirjoitti maahanmuuton kustannuksista Helsingin Sanomien mielipideosastossa.

Tarvainen viittasi lähteisiin, joiden perusteella maahanmuuton kustannuksista löytyy kyllä laskelmia. Juttu on poikinut keskustelua internetissä. Tarvainen tunnetaan maahanmuuttokriittisistä kirjoituksista.

Julkinen talous, rajattu näkökulma

Eräs tapa on yksinkertaisesti verrata verotuloja budjettimenoihin kansantalouden kirjanpidossa. Näin tehtiin (Tarvaisen käyttämissä) teollisuusmaiden OECD:n raportissa ja ruotsalaistutkimuksessa.

OECD:n mukaan kustannukset olivat (2007–2009) 0,13 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun puolustusmenoja ei laskettu mukaan.

Mitä luku ei kerro? OECD sanoi myös, että kaikkiaan maahanmuuton vaikutukset maiden julkisiin talouksiin jäivät pieniksi. Lisäksi nousukauden aikana syntyy tyypillisesti nettohyötyä (maahanmuuttaja antaa enemmän kuin ottaa), laskukaudella tilanne kääntyy toisinpäin.

Maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuton kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Maahanmuuttaja velkaannuttaa julkista sektoria samaan tapaan kuin umpisuomalainen.

EK huolissaan työvoimapulasta

Julkisen talouden laskelmissa, kuten OECD:n tekemissä, ei oteta huomioon paljonko maahanmuuttajan tekemä työ tai palvelu hyödyttää elinkeinoelämää, työmarkkinaa tai yleistä toimeliaisuutta. Puutteesta huomauttaa professori Jan Ekbergkin omassa raportissaan.

Elinkeinoelämälle maahanmuuttajat käyvät yhä tärkeämmäksi. Työnantajat katsovat lyhyellä aikavälillä sitä, että suomalaisen yrityksen täytyy saada työtekijöitä avoimiin paikkoihin, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen sanoo.

Pitkällä aikavälillä huomio on huoltosuhteessa. Vanhusten osuuden paisumista varten meidän täytyy saada enemmän työntekijöitä. Riskinä on Räsäsen mukaan "Suomen näivettyminen" ja työvoimapula.

– Tällaisten menetettyjen mahdollisuuksien taloudellinen arviointi on hirvittävän vaikeaa.

Norja ei ole Suomi

Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) arvioidaan, että maahanmuuttajan menot ja tulot pitää laskea koko elinkaarelta. Tällaista menetelmää käytti Norjan tilastokeskus omassa tutkimuksessaan. Siinä laskettiin kustannuksia kolmelle eri maahanmuuttajaryhmälle, myös epäsuoria veroja, kuten alv.

Norjan tilastokeskuksesta kerrotaan Taloussanomille, että maiden vertailu ei toimi hyvin, koska Norjan sosiaaliturvajärjestelmä on avokätinen Suomeen verrattuna. Myös hintalaput maahanmuuttajaryhmille, joista Tarvainen mainitsi, sisältävät epävarmuuksia ja väärintulkinnan mahdollisuuksia.

Elinkaarimalleissa on muutoinkin epävarmoja olettamuksia ja muuttujia. Niissä katsotaan, että ihminen maksaa julkiselle sektorille eniten alku- ja loppupäässä. Lapsena ja vanhuksena.

Maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin noin kolmekymppisinä, ja kolmannes muuttaa pois jo 10–15 vuoden aikana.

Tällä on merkitystä, sillä muuttoa edeltävistä ja paluumuuton jälkeisistä kustannuksista vastaa jokin toinen valtio, Vatt:n erikoistutkija Matti Sarvimäki sanoo.

– Yhtä vuotta koskevaa lukua, kuten OECD:n raportissa, on vaikea tulkita.

"Maahanmuuton vaikutus Suomessa 0-tasoa"

Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Missä määrin potentiaalinen etu realisoituu, selviää ajan kuluessa.

Hyvällä maahanmuuttopolitiikalla tähän on myös mahdollista vaikuttaa, Sarvimäki sanoo.

– Jos noin joka toinen ulkomaalainen on työllinen ja joka toinen työvoiman ulkopuolella, niin karkeasti voi sanoa, että kansantalouden kannalta tilanne on +/- 0, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi.

Maahanmuuton "väestöllisistä ja kulttuurisista muutoksista" huolestunut Tarvainen sen sijaan sanoo, Suomen Pankin raporttiin viitaten, että maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen vaan työurien pidentäminen.

Hän ei usko todelliseen työvoimapulaan, esimerkiksi siihen, etteikö bussikuskeiksi löytyisi riittävästi myös kantaväestöä.

– Kaikki autoa osaavat ajaa, mutta maahanmuuttajat tekevät töitä alemmalla palkalla ja nöyremmällä asenteella.