MTV3: Räsänen aikoo lopettaa oleskeluluvilla kikkailun

MTV3/STT: Räsänen aikoo lopettaa oleskeluluvilla kikkailun 30.1.2014

Ulkomaalaislaista paikataan porsaanreikä, jota kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat hyödyntäneet maassa pysyttelemiseksi. Asiasta kertoo sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna ottaman kannan mukaan ulkomaalaiselle on maasta poistumisen estyessä myönnettävä tilapäinen oleskelulupa, vaikka turvallinen vapaaehtoinen paluu kotimaahan olisi mahdollista. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi käytännössä siten itse päättää, jääkö maahan vai ei.

- Tilapäisen oleskeluluvan saaminen merkitsee käytännössä sitä, että kahden vuoden kuluttua ulkomaalainen voi saada jatkuvan oleskeluluvan, Räsänen selvitti toimittajatilaisuudessa torstaina.

Räsäsen mukaan nykylaki mahdollistaa väärinkäytökset ja saattaa houkutella porsaanreiän hyödyntäjiä maahan. Tilapäisten oleskelulupien määrä on korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna asiasta antaman tulkinnan myötä kymmenkertaistunut.

- Meillä ei ole tiedossa yhtään muuta maata, jossa olisi samanlainen järjestelmä.

Ministerin mukaan ongelma koskee lähinnä maita, jotka ottavat vastaan vain vapaaehtoisesti palaavia.

- Somalimaa, Irak ja Afganistan, vaikka joihinkin osiin näitä maita olisi turvallista palauttaa.

Myötävaikutusta vaaditaan

Räsäsen mukaan säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa maasta poistumisen estyessä tilapäistä lupaa ei myönnettäisi, jos vapaaehtoinen paluu on mahdollinen.

- Käytännössä se tarkoittaa, että tilapäisen luvan voisi saada vain siinä tapauksessa, että ulkomaalainen on itse pyrkinyt myötävaikuttamaan paluunsa järjestelyissä, esimerkiksi suostuu vastaanottamaan ne matkustusasiakirjat, jotka hänelle annetaan.

Eduskunta saa ehdotuksen käsiteltäväkseen tänä keväänä. Samalla vapaaehtoista paluuta pyritään edistämään vakiinnuttamalla nykymalli, jossa on mahdollista saada tukea tukea uudelleenintegroitumista varten.

Vuonna 2013 vapaaehtoisista paluista enemmistö eli 62 prosenttia suuntautui viiteen maahan. Ne olivat Irak, Serbia, Venäjä, Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo.