Talouselämä: Huoli heräsi: Militantti anti-fasistinen liike kasvamassa Suomessa

Talouselämä: Huoli heräsi: Militantti anti-fasistinen liike kasvamassa Suomessa 13.1.2014
Ilta-Sanomat: Valtiosihteeri: Äärivasemmiston radikalisoitumisen uhka kasvanut
Sisäministeriön tiedote: Valtiosihteeri Nahkala: Väkivaltainen ekstremismi ei vielä ole merkittävä ongelma Suomessa

Sisäministeriön valtiosihteeri Andrei Nahkala on huolissaan ekstremismin mahdollisesta lisääntymisestä tulevaisuudessa.

”Väkivaltainen ekstremismi ei vielä ole Suomessa merkittävä ongelma, mutta merkkejä sen kasvusta on”, Nahkala sampo puhuessaan tänään Kööpenhaminassa pohjoismaisessa tapaamisessa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisystä.

Nahkalan mukaan Suomen tavoitteena on ennaltaehkäistä kaikkia väkivaltaisen ekstremismin muotoja niin, että niistä ei tule yhteiskunnallista ongelmaa. Suomessa suurin osa rikoksista, joiden motiivina on ääriajattelu, ovat äärioikeiston tekemiä.

”On kuitenkin viitteitä siitä, että militantti anti-fasistinen liike olisi kasvamassa vastauksena äärioikeiston lisääntyneelle näkyvyydelle viime vuosina”, Nahkala toteaa.

Suomalainen muslimiväestö puolestaan on maltillista ja radikaalit näkemykset eivät ole saaneet kannatusta. Nahkalaa kuitenkin huolestuttaa Syyriaan matkustavat taistelijat.

”On olemassa riski, että nuoret, toisen sukupolven muslimimiehet radikalisoituvat. Myös yllättävät kotimaiset tai kansainväliset tapahtumat voivat provosoida väkivaltaisiin reaktioihin. Myös Suomesta ihmisiä on matkustanut Syyrian taistelemaan yksinään, ryhmissä tai jopa koko perheen voimin.”

_____________________________

Ilta-Sanomat: Valtiosihteeri: Äärivasemmiston radikalisoitumisen uhka kasvanut

Väkivaltainen ääriajattelu ei ole saanut Suomessa merkittävää jalansijaa, mutta ilmassa on merkkejä äärivasemmiston aktivoitumisesta.
- On viitteitä siitä, että militantti anti-fasistinen liike olisi kasvamassa vastauksena äärioikeiston lisääntyneelle näkyvyydelle viime vuosina, totesi Sisäministeriön valtiosihteeri Andrei Nahkala Kööpenhaminassa pohjoismaisessa tapaamisessa.

Tapaamisessa keskusteltiin väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisystä.

Nahkalan kommenteista kirjoitti ensimmäisenä Talouselämä.

Anti-fasistisiksi itseään kutsuvat järjestöt edustavat suomalaisen vasemmistolaisen ajattelun äärilaitaa.

Nahkalan mukaan vasemmiston mielenilmaukset olivat vuosia poissa julkisuudesta.

- Puolenkymmentä vuotta sitten oli Smash Asem ja Euro Mayday-tyyppisiä mielenosoituksia, mutta muutamaan vuoteen niitä ei näkynyt.


Itsenäisyyspäivän mellakat esimerkkinä

Itsenäisyyspäivänä Tampereella itsenäisyyspäivänä järjestetyt, väkivaltaisiksi muuttuneet mellakat edustivat anarkistista vasemmistoradikalismia.

Sisäministeriön viime elokuussa tekemän selvityksen mukaan anarkistisessa radikaaliliikehdinnässä ja äärivasemmistossa toimii taustoiltaan hyvinkin erilaisia nuoria, joita yhdistää antiautoritaarinen ja antikapitalistinen aatemaailma. Näiden ryhmien radikalisoitumisen arvioidaan voivan käydä kahta kautta.

- Euroopan talouskriisin mukana ääriliikkeiden väkivaltaiset toimintamallit voivat rantautua Suomeen, raportissa kirjoitetaan.

Äärioikeiston näkyvä kasvu tai väkivaltainen radikalisoituminen voi myös aiheuttaa väkivaltaisen vastareaktion äärivasemmistossa.

Äärioikeistolaiseksi katsotut väkivallanteot ovat tyypillisesti skinheadien yksin tai yhdessä tekemiä spontaaneja väkivallantekoja.

- Tyypillinen rikoksen tekopaikka on ravintola tai ravintolan välitön läheisyys, raportissa katsotaan.

Vastoin yleistä käsitystä useimmissa tapauksissa väkivallan motiivi ei ole rasistinen, vaan väkivallan kohde on kantaväestöön kuuluva henkilö.

Rasistisia motiiveja on noin kolmasosa.

Myös ääri-islamistit huolettavat

Sisäministeriössä on kiinnitetty huomiota myös väkivaltaisen ääri-islamin muotoihin.

- Suomesta on lähtenyt suhteellisesti enemmän muslimiväestöä taistelemaan Syyriaan kuin muista pohjoismaista, Nahkala sanoo.

Hänen mukaansa kyse on kymmenistä henkilöistä. Määrä on pieni, mutta muslimiväestömme kokoon suhteutettuna huomioitava.

- Totta kai pyrimme selvittämään, miksi Suomessa on aktivoiduttu tässä suhteessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Sisäministeriön raportin mukaan eläinoikeusaktivismi on maltillistunut viime vuosien aikana ja laittomat suoran toiminnan iskut ovat loppuneet lähes kokonaan.

Ympäristöaktivismiin sisältyvien iskujen päämaaleina pidetään raportissa ydinvoimaloita sekä tulevaisuudessa mahdollisesti kaivosteollisuuden yksiköitä.

_____________________________


Sisäministeriön tiedote: Valtiosihteeri Nahkala: Väkivaltainen ekstremismi ei vielä ole merkittävä ongelma Suomessa

- Väkivaltainen ekstremismi ei vielä ole Suomessa merkittävä ongelma, mutta merkkejä sen kasvusta on, sanoi valtiosihteeri Andrei Nahkala puhuessaan tänään Kööpenhaminassa pohjoismaisessa tapaamisessa väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisystä.

Suomen tavoitteena on ennaltaehkäistä kaikkia väkivaltaisen ekstremismin muotoja niin, että niistä ei tule yhteiskunnallista ongelmaa. Suomessa suurin osa rikoksista, joiden motiivina on ääriajattelu, ovat äärioikeiston tekemiä. Äärivasemmisto on sen sijaan meillä vähemmän aktiivinen kuin äärioikeisto.

- On kuitenkin viitteitä siitä, että militantti anti-fasistinen liike olisi kasvamassa vastauksena äärioikeiston lisääntyneelle näkyvyydelle viime vuosina, Nahkala toteaa.

Syyriaan matkustavat taistelijat huolestuttava ilmiö

Suomalainen muslimiväestö on maltillista ja radikaalit näkemykset eivät ole saaneet kannatusta. Nahkalan mukaan suurin huolenaiheemme on sama kuin monissa muissakin maissa.

- On olemassa riski, että nuoret, toisen sukupolven muslimimiehet radikalisoituvat. Myös yllättävät kotimaiset tai kansainväliset tapahtumat voivat provosoida väkivaltaisiin reaktioihin. Myös Suomesta ihmisiä on matkustanut Syyrian taistelemaan yksinään, ryhmissä tai jopa koko perheen voimin.

Tietoisuutta väkivaltaisesta ekstremismistä lisätään

Suomessa valmistui ensimmäinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi vuoden 2012 puolessavälissä ja sen toimeenpano on käynnissä. Toimenpideohjelman keskeinen tavoite on torjua väkivaltaisen ekstremismin varhaisia ilmenemismuotoja paikallisen toiminnan keinoin viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä.

- Tällä hetkellä paikallinen yhteistyöverkosto toimii neljässä suuressa kaupungissa. Yksi päätavoitteistamme on niin viranomaisten kuin myös laajan yleisön tietoisuuden lisääminen tästä ilmiöstä. Tätä tarkoitusta varten julkaistaan kaksi kertaa vuodessa tilannekatsaus, joka jaetaan laajasti ja on kaikkien saatavilla, Nahkala kertoo.