Etelä-Suomen Sanomat: Vastuuta toisista ja tulevaisuudesta

Etelä-Suomen Sanomat, pääkirjoitus: Vastuuta toisista ja tulevaisuudesta 26.1.2014

Syyriassa on meneillään maailman suurin humanitaarinen katastrofi. Se on virittänyt Suomessakin keskustelua pakolaisten vastaanottamisesta.

Suomi on nostanut kiintiöpakolaisten määrän Syyrian kriisin takia 1 050:een, mikä on varsin vaatimaton luku. Siinä missä Suomi ottaa 500 Syyrian pakolaista, Ruotsiin on tullut 23 000 syyrialaista.

Ilahduttavaa kuitenkin on, että asenneilmapiiri Suomessa on muuttunut. Yhä useampi kuntapäättäjä haluaa auttaa hädänalaisessa asemassa olevia pakolaisia.

Moni saattaa ajatella, ettei muutaman kymmenen pakolaisen vastaanottamisella ole juuri mitään merkitystä. Useille pakolaisille uudelleen sijoittuminen on kuitenkin ainoa vaihtoehto selvitä hengissä. Se merkitsee uuden elämän alkua.

Vielä 1990-luvulla Suomeen muutettiin pääasiassa humanitaarisin perustein kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Suomi on avautunut vähitellen ja maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet. Nyt ainoastaan seitsemän prosenttia oleskeluluvista myönnetään kansainvälistä suojelua saaneille tai muutoin humanitaarisista syistä.

Suomeen tullaan nyt pääasiassa työn, perheen tai opiskelupaikan perässä. Vaikka maahanmuuttajaväestö kasvaa nopeasti, ulkomaalaisten osuus koko väestöstä jää kolmeen prosenttiin. Se on vähän verrattuna muihin Euroopan maihin.

Ruotsin ja Sveitsin väestöstä yli 20 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän muodostavat ruotsinsuomalaiset, joita on lähes puoli miljoonaa.

Suomessa oleskelee pysyväisluonteisesti noin 29200 000 ulkomaalaista. Arvion mukaan vuonna 2030 heitä on jo lähes puoli miljoonaa.

Suomesta on vähitellen tulossa monikulttuurinen ja monikielinen maa. Pääkaupunkiseudulla puhutaan jo noin sataa kieltä. Selkeästi suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäjää ja toiseksi suurin viroa äidinkielenään puhuvat.

Maahanmuuttajiin liittyy monia ennakkoluuloja ja myyttejä. Yksi myytti on se, että maahanmuuttajat olisivat valtiolle pelkkä menoerä. Tutkimukset kumoavat nämä väitteet. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä nuorempaa väkeä.

Kotouttamistoimenpiteitä on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti työn syrjään ja uuden elämän alkuun. Suomi voi ottaa oppia muista maista ja välttyä niiden tekemistä huonoista ratkaisuista

Suomen on tunnettava humanitaarinen vastuunsa ja autettava suojelun tarpeessa olevia. Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi pääkaupunkiseudun julkinen liikenne ei pyörisi ilman pakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Myös maataloudessa ja hoiva-alalla työskentelee suuri joukko maahanmuuttajia.