Demari: Maahanmuuttajista tuore näkemys: Heissä muhii työvoimapotentiaalia

Demari: Maahanmuuttajista tuore näkemys: Heissä muhii työvoimapotentiaalia 13.1.2014
Uudenmaan liiton tiedote: Maahanmuuttajissa muhii työvoimapotentiaalia
Uusimaa kansainvälistyy - työllistyvätkö ulkomaalaiset? (pdf)

Maahanmuuttajissa on Uudellamaalla valtava työvoimapotentiaali. Lähes 80 prosenttia alueen maahanmuuttajista on työikäisiä. Iso osa tästä työvoimasta jää hyödyntämättä, sillä lähes joka viides maahanmuuttaja on työttömänä, kertoo Uudenmaan liitto.

Liiton mukaan kantasuomalaisista työikäisiä on hieman yli 60 prosenttia, mutta heillä vastaava työttömyysluku on vain seitsemän prosenttia.

- Sukupuoli ja syntyperä vaikuttavat työllistymiseen. Parhaiten työllistyvät ruotsalaiset ja saksalaiset miehet, huonoiten Irakissa ja Somaliassa syntyneet. Keskimäärästä vaikeampaa työllistyminen on myös Afrikassa ja Aasiassa syntyneillä.

Erityisen vaikea työllisyystilanne on naisilla. Kantasuomalaiset naiset löytävät töitä hieman suomalaismiehiä paremmin, mutta maahanmuuttajanaiset työllistyvät selvästi miehiä heikommin.

Työllisyystilanne paranee sukupolven vaihtuessa, Uudenmaan liitto muistuttaa. Toisen polven maahanmuuttajat työllistyvät jo huomattavasti vanhempiaan paremmin, kun kielitaito ja koulutustaso eivät enää ole esteenä.

- 30–44-vuotiaiden joukossa toisen polven maahanmuuttajat päihittävät jopa syntyperäiset suomalaiset työnhaussa. Kyse on kuitenkin pienestä ihmisryhmästä, sillä tällä hetkellä suurin osa toisen polven maahanmuuttajista on lapsia.

____________________________

Uudenmaan liiton tiedote: Maahanmuuttajissa muhii työvoimapotentiaalia

Maahanmuuttajissa on Uudellamaalla valtava työvoimapotentiaali. Lähes 80 prosenttia alueen maahanmuuttajista on työikäisiä. Iso osa tästä työvoimasta jää hyödyntämättä, sillä lähes joka viides maahanmuuttaja on työttömänä.

Kantasuomalaisista työikäisiä on hieman yli 60 prosenttia, mutta heillä vastaava työttömyysluku on vain seitsemän prosenttia.

Sukupuoli ja syntyperä vaikuttavat työllistymiseen. Parhaiten työllistyvät ruotsalaiset ja saksalaiset miehet, huonoiten Irakissa ja Somaliassa syntyneet. Keskimäärästä vaikeampaa työllistyminen on myös Afrikassa ja Aasiassa syntyneillä.

Erityisen vaikea työllisyystilanne on naisilla. Kantasuomalaiset naiset löytävät töitä hieman suomalaismiehiä paremmin, mutta maahanmuuttajanaiset työllistyvät selvästi miehiä heikommin.

Työllisyystilanne paranee sukupolven vaihtuessa. Toisen polven maahanmuuttajat työllistyvät jo huomattavasti vanhempiaan paremmin, kun kielitaito ja koulutustaso eivät enää ole esteenä.

30–44-vuotiaiden joukossa toisen polven maahanmuuttajat päihittävät jopa syntyperäiset suomalaiset työnhaussa. Kyse on kuitenkin pienestä ihmisryhmästä, sillä tällä hetkellä suurin osa toisen polven maahanmuuttajista on lapsia.

Puolet Suomen ulkomaalaisista Uudellamaalla

Uudellamaalla asuu vajaa 100 000 ulkomaiden kansalaista, mikä on noin puolet koko maan ulkomaalaisista. Suurimpia ryhmiä ovat virolaiset, venäläiset ja somalialaiset.

Uusimaa kansainvälistyy vauhdilla. Vieraskielisten osuus alueen väkiluvun kasvusta oli vuonna 2012 jo 70 prosenttia. Maahanmuutto on ollut selvässä kasvussa viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen.

Vieraskielisiä on Uudenmaan väestöstä noin yhdeksän prosenttia, eli saman verran kuin ruotsinkielisiä. Uudellamaalla puhutaan kotikielenä jo 141 eri kieltä.

--

Uudenmaan liitto selvitti, miten maahanmuuttajat työllistyvät. Tulokset on koottu julkaisuun Uusimaa kansainvälistyy - työllistyvätkö ulkomaalaiset? Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon.