Ilta-Sanomat: Syyrian 500 kiintiöpakolaiselle on löytymässä kotikunta

Ilta-Sanomat/STT: Syyrian 500 kiintiöpakolaiselle on löytymässä kotikunta 22.1.2014
MTV3/STT: Syyrialaisten hätä koskettaa – pakolaisia bonusrahalla myös uusiin kuntiin
MTV3/STT: Ruotsi on vastaanottanut eniten syyrialaisia Lähi-idän ulkopuolella
Hbl/STT: Sibbo och Närpes tar emot syrier
Itä-Savo: Uudet eteläsavolaiskunnat innostuivat ottamaan vastaan pakolaisia
Svenska Yle: Sibbobo håller lägenheter i väntan på flyktingar

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan yhteensä 1 050 kiintiöpakolaista.
Kiintiö on 300 henkilöä aikaisempia vuosia suurempi, koska Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 500 Syyriasta tulevaa pakolaista. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille on löytymässä kuntapaikka.

Valtio tarjoaa ensimmäistä kertaa 20 000 euron bonusrahan kunnille, jotka aloittavat pakolaisten vastaanoton. Ylimääräisen kertakorvauksen saavat myös kunnat, jotka nostavat merkittävästi vastaanotettavien pakolaisten määrää.

– Olemme luottavaisin mielin. Ennakkotietojen mukaan uusia, tänä vuonna pakolaisia vastaanottavia kuntia on löytynyt ainakin viisi, muun muassa Lappeenranta, kertoo neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Osa kunnista kieltäytyy pakolaisten vastaanottamisesta huonon taloustilanteen takia. Osa kunnista ilmoittaa, ettei niillä ole tarjota pakolaisille asuntoja, kertoo asiantuntija Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

YK:n mukaan Syyrian sisällissotaa on paennut lähivaltioihin yli kaksi miljoonaa ihmistä. Heistä puolet on lapsia.

________________________________

MTV3/STT: Syyrialaisten hätä koskettaa – pakolaisia bonusrahalla myös uusiin kuntiin

Lappeenranta on yksi niistä uusista kunnista, jotka ovat päättäneet ottaa kiintiöpakolaisia. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo, että kaupunki on valmis huolehtimaan enimmillään 20 syyrialaispakolaisen kotouttamisesta.

– Ratkaisu lähti puhtaasti humanitaarisista syistä. Virkamiehet eivät ainakaan muista, että Lappeenranta olisi koskaan aiemmin ottanut kiintiöpakolaisia.

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 1 050 kiintiöpakolaista. Kiintiö on 300 henkilöä aikaisempia vuosia suurempi, koska Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 500 Syyriasta tulevaa pakolaista.

Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä luottaa siihen, että aiempaa suurempi pakolaismäärä saadaan sijoitettua kuntiin.

– Ennakkotietojen mukaan uusia, pakolaisia vastaanottavia kuntia on löytynyt ainakin viisi, Lappeenrannan lisäksi Sipoo, Lohja, Närpiö ja Siikajoki.

Pakolaisten uusiksi vastaanottajiksi luokitellaan myös ne kunnat, jotka ovat ottaneet aiemmin pakolaisia mutta pitäneet vastaanottamisessa taukoa.

Ensi kertaa bonusrahaa

Valtio tarjoaa ensimmäistä kertaa 20 000 euron bonusrahan kunnille, jotka aloittavat pakolaisten vastaanoton. Lisäksi kunnille maksetaan tänä vuonna vastaanotettavista pakolaisista ylimääräinen avustus.

– Pakolaisten kotouttaminen vaatii resursseja, joten perusedellytyksenä on, että kustannusten korvaus on kohdillaan. Raha ei ole kuitenkaan etusijalla. Pakolaiset eivät ole kauppatavaraa, sanoo pohjoispohjalaisen kunnan Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi.

Runsaan 5 000 asukkaan Siikajoki on päättänyt vastaanottaa 25 kiintiöpakolaista. Kunnalla on kokemusta vietnamilaisten kotouttamisesta 2000-luvun alkupuolelta.

– Meillä on pääosin hyviä kokemuksia. Olemme saaneet kuntaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Ylimääräisen kertakorvauksen saavat myös kunnat, jotka nostavat merkittävästi vastaanotettavien pakolaisten määrää. Tällainen korvaus on luvassa Tampereelle, joka on päättänyt lisätä kiintiöpakolaisten määrää tänä vuonna 50:llä.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan normaali kiintiö on 70 henkeä.

– Kun ottaa huomioon syyrialaisten hädän, halusimme Tampereella kantaa vastuumme, hän sanoo sähköpostiviestissään.

Huono talous jarruna

Osa kunnista kieltäytyy pakolaisten vastaanottamisesta huonon taloustilanteen takia. Perusteena kieltäytymiselle on myös se, että kunnilla ei ole tarjota pakolaisille asuntoja, sanoo asiantuntija Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Kainuussa Kuhmossa pakolaiskysymys herätti voimakasta keskustelua. Valtuusto päätyi joulukuussa kielteiselle kannalle vedoten huonoon taloustilanteeseen.

Moni kunta pohtii vielä ratkaisuaan ja toivoo ely-keskuksilta lisää tietoa tuista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjärvi aikoo järjestää pakolaisten vastaanottamisesta yleisötilaisuuden. Pyhäjärvellä ei ole kokemusta pakolaisista.

Hätätapauksille varataan 100 pakolaispaikkaa
– Kiintiöpakolaisiksi valitaan henkilöitä, joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettavaksi Suomelle.
– Valittavat ovat useimmiten oman maansa lähivaltioissa pakolaisleireillä.
– Tänä vuonna Suomeen valitaan kiintiöpakolaisina syyrialaisten lisäksi afgaaneja, kongolaisia, sudanilaisia sekä eri maista tulevia hätätapauksia.
– Hätätapauksiksi luettavat henkilöt voivat edustaa mitä tahansa kansallisuutta ja tulla mistä tahansa maasta.
– Hätätapauksille varataan vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä 100 paikkaa.

Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus
________________________________

MTV3/STT: Ruotsi on vastaanottanut eniten syyrialaisia Lähi-idän ulkopuolella

Syyrian sisällissota on kestänyt kolmisen vuotta ja ajanut maan katastrofaaliseen tilaan. Tiedotuspäällikkö Markku Aikomus YK:n pakolaisjärjestöstä kertoo, että Syyriasta on lähtenyt naapurivaltioihin jo noin 2,5 miljoonaa pakolaista.

Heistä puolet on lapsia. Noin 70 000 pakolaista on päätynyt Eurooppaan.

– Esimerkiksi Libanonin kokonaisväestöstä on 15–20 prosenttia Syyrian pakolaisia. Se kuormittaa monella tavalla valtiota, jonka on vaikea tarjota minimipalveluita omallekin väestölleen. Siksi on tärkeää, että myös muut valtiot osallistuvat syyrialaisten auttamiseen kansainvälisen vastuunjaon merkeissä, Aikomus kertoo.

Hän pitää myönteisenä, että Suomi on korottanut pakolaiskiintiötään ja luvannut ottaa vastaan 500 Syyrian pakolaista.

– Pienelläkin määrällä on suuri merkitys. Kun muut maat huomaavat, että Suomi ottaa pakolaisia, nekin rohkaistuvat.

Ruotsin esimerkkiä Aikomus pitää erityisen tärkeänä. Hänen mukaansa Ruotsi on vastaanottanut syyrialaisia pakolaisia runsaat 23 000 eli enemmän kuin mikään muu valtio Lähi-idän ulkopuolella.

– Lisäksi Ruotsi on myöntänyt kaikille Ruotsista turvaa hakeville syyrialaisille pysyvän oleskeluluvan. Näin syyrialaiset pystyvät hakemaan suoraan perheen yhdistämistä.

Aikomus muistuttaa, että pakolaisten henki, terveys tai vapaus saattaa olla uhattuna vielä pakolaisleirilläkin. Lisäksi kiireellistä uudelleensijoittamista kolmansiin valtioihin kaipaavat kaikkein hädänalaisimmassa asemassa olevat, kuten sodassa haavoittuneet sekä naiset ja lapset, jotka voivat joutua leireillä hyväksikäytön kohteeksi.

________________________________

Hbl/STT: Sibbo och Närpes tar emot syrier

Fem nya kommuner meddelar att de tar emot syriska flyktingar: Villmanstrand, Sibbo, Närpes, Lojo och Siikajoki.

– Vi kom till den här lösningen av rent humanitära skäl. Tjänstemännen minns inte att staden någonsin tidigare skulle ha tagit emot kvotflyktingar, säger stadsdirektör Kimmo Jarva i Villmanstrand.

Finland tar i år emot 1 050 kvotflyktingar. Det är 300 fler än tidigare år eftersom Finland förbundit sig att ta emot 500 syrier.

Den konsultativa tjänstemannen Sonja Hämäläinen på Arbets- och näringsministeriet litar på att den större flyktingmängden än förut kommer att kunna placeras i kommunerna.

– Enligt preliminära uppgifter finns det åtminstone fem nya flyktingkommuner, förutom Villmanstrand även Sibbo, Närpes, Lojo och Siikajoki.

Som nya mottagarkommuner räknas även de kommuner som förut tagit emot flyktingar men haft paus.

Bonuspeng för första gången

Staten erbjuder för första gången en bonussumma på 20 000 euro till de kommuner som börjar ta emot kvotflyktingar. Dessutom får de mottagande kommunerna ett extra bidrag i år.

– Det kräver resurser att ta emot flyktingar så grundförutsättningen är att det finns en ersättning för utgifterna. Pengarna är ändå inte huvudsaken. Flyktingar är ingen handelsvara, säger den nordösterbottniska kommunen Siikajokis kommundirektör Kaisu Tuomi.

Siikajoki med drygt 5 000 invånare har beslutat att ta emot 25 kvotflyktingar. Kommunen har erfarenhet av vietnamesiska flyktingar i början av 2000-talet.

– Vi har i huvudsak goda erfarenheter. Kommunen har blivit mer internationell och tolerant.

En extra engångsersättning får också de kommuner som betydligt höjer antalet flyktingar de tar emot. Tammerfors kommer att få en sådan här ersättning eftersom staden i år tänker ta emot 50 fler än vanligt.

Borgmästare Anna-Kaisa Ikonen säger att den normala kvoten är 70.

– När man tar i beaktande lidandet bland syrierna vill vi i Tammerfors ta vårt ansvar, skriver hon i ett e-postmeddelande.

En del av kommunerna säger nej till flyktingar på grund av skral ekonomi. En motivering är också att kommunerna inte har bostäder, uppger expert Hanna Määttä på Norra Österbottens NTM-central. Många kommuner överväger fortfarande och hoppas att NTM-centralerna kommer med mer information om tillgängliga understöd.

____________________________

Itä-Savo: Uudet eteläsavolaiskunnat innostuivat ottamaan vastaan pakolaisia

Maahanmuutto kasvaa Etelä-Savossa lähivuosina, sillä uusia kuntia on liittymässä pakolaisten vastaanottajiin. Pertunmaa suunnittelee 25–30 kiintiöpakolaisen vastaanottoa ensi vuonna ja Juvalla perustetaan luottamushenkilöistä koottu ryhmä valmistelemaan asiaa.

Valtiovalta houkuttelee kuntia bonusrahalla ottamaan vastaan pakolaisia, koska Suomi nosti tämän vuoden pakolaiskiintiötään Syyrian sodan vuoksi. Tänä vuonna lisää pakolaisia Etelä-Savossa ottavat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju ja Hirvensalmi. Ne ottavat yhteensä noin 85 kiintiöpakolaista.

Pertunmaan kunnanjohtaja Juha Torniainen ja Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen arvioivat, ettei valtion lupaama lisäraha ratkaise vastaanottohalukkuutta kunnissa.
Torniaisen mukaan nyt on hyvä aika ottaa pakolaisia, koska kunnassa on vapautunut asuntoja heidän käyttöönsä.

Laukkasen mukaan päätökseen vaikuttavat rasitteiden määrä kunnalle sekä se, ovat niin kolmannen sektorin toimijat kuin tavalliset juvalaiset valmiita pakolaisten tuloon.

_____________________________

Svenska Yle: Sibbobo håller lägenheter i väntan på flyktingar

De första syriska kvotflyktingarna kommer till Finland tidigast i höst. I Sibbo, där man vid årsskiftet beslutade att igen börja ta emot kvotflyktingar, ser tidtabellen ut att orsaka besvikelse.

- Just då processen var igång i kommunen så talades det mycket om situationen i Syrien. Jag tror att det påverkade det att man ställde sig positiv i alla sammanhang, säger social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko i Sibbo.

Utöver krisen i Syrien påverkades det positiva beslutet också av att några Sibbobor erbjöd kommunen hyreslägenheter. Bostadsbristen har varit en stor orsak till att Sibbo inte på tjugo år har tagit emot enda kvotflykting.

- Jag är själv en krigsänkas barn, och ute i världen har jag ganska många fadderbarn som vi har besökt. Jag har sett hur folk bor, också flyktingar. Kanske mitt hjärta därför lite ömmar för dem som har det sämre, när jag ändå själv har lyckats få det ganska bra i livet, säger en av de här Sibboborna, som vill vara anonym och som vi därför kallar Bo-Erik.

Bo-Erik deltog av intresse i en informationskväll om kvotflyktingar i höstas.

- Det råkade sig att jag hade en lägenhet ledig, så jag sade att jag kan hyra ut den om det behövs. Den dåvarande flyktingkoordinatorn granskade och godkände lägenheten. Sedan dess har jag bjudit ut en lägenhet till, säger Bo-Erik.

Nästan var tredje kommunplats fattas

Från och med i år blir det för Sibbos del 20-25 flyktingar vart tredje år.

Enligt Kokko är man beredd på att ta emot flyktingar redan före sommaren. Och gärna tar man emot just syrier, eftersom det är dem man inställt sig på i kommunen, även om det inte nämns i beslutet.

Syrierna kommer ändå inte att komma till Finland förrän tidigast i höst. Och det kan dröja, säger migrationsdirektör Kristina Stenman vid Inrikesministeriet.

Först i slutet av mars åker myndigheterna på sin första resa för att välja de flyktingar som ska komma hit.

Också i andra kommuner har det fattats positiva beslut. Enligt Stenman har diskussionen och nyhetsbilderna från Syrien påverkat både medborgare och politiker.

Men nästan var tredje kommunplats - 200-300 platser - av årets extra stora kvot på 1 050 flyktingar fattas fortfarande - trots att staten betalar extra ersättningar.

- Jag är fortfarande positiv. Vi vet att det är många diskussioner på gång i kommunerna, och säkert diskuteras det också i huvudstadsregionen. Jag tycker ändå att det överlag har skett en ändring i attityden till det positiva gentemot kvotflyktingar. Diskussionen i kommunen är positivare, säger Stenman.

De övriga flyktingarna i årets kvot kommer från bland annat Kongo, Afghanistan och Sudan. Det finns flyktingar från andra länder än Syrien som kunde placeras med snabbare varsel.

Men Leena Kokko vet inte vad reaktionen är om NTM-centralen erbjuder kommunen flyktingar av andra nationaliteter. Det är nu diskussionen med NTM-centralen ska börja.

- Den uppfattningen (att det skulle bli syrier) fick jag när det diskuterades och det var mycket tal om Syrien. Det här är en sak som ska diskuteras fram, både vad man tycker i kommunen, men också med NTM-centralen, säger Kokko.

Förståelse för krav

Kristina Stenman säger att kommuner kan och ofta kommer med önskemål gällande nationalitet. Men önskemålen ska kunna motiveras.

Hur är det då med andra krav? Som att flyktingarna helst ska vara friska och krya som kommundirektören i Heinola sade i går.

Kristina Stenman har förståelse för kraven eftersom de kan basera sig på kommunens möjligheter att sköta vissa tjänster. Men det är humanitära principer som styr valet av kvotflyktingarna.

- Vi ser inte att kraven ökar, det kanske handlar mer om att man i kommunen tvivlar på att servicesystemet klarar av bördan. Överlag är flyktingar ofta unga och motiverade till att anpassa sig, och det som jag själv upplevt är att den enorma motivationen i många fall kan övervinna både stora trauman och hälsoproblem, säger Stenman.

För Bo-Erik i Sibbo orsakar ändå dröjsmålet huvudbry. Han håller som bäst två lägenheter tomma för flyktingar - han trodde han skulle ersättas för hela den tiden de står tomma.

- Tyvärr så har man inte betalat någonting. Det ser ut att dröja också i fortsättningen, så frestelsen att hyra ut den på fria marknaden börjar bli ganska stor, säger han.