Iltalehti: Suomessa on paljon ympärileikattuja tyttöjä

Iltalehti: Suomessa on paljon ympärileikattuja tyttöjä 10.1.2014
Verkkouutiset: Unicef arvostelee HS:n valokuvia tyttöjen silpomisesta - "vakava ongelma"

Saido Mohamed kertoo, että Suomessa moni silvotuista naisista menee korjausleikkauksiin.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed kertoo, että Suomessa tyttöjen ympärileikkaukset otetaan puheeksi heti kun maahanmuuttajaperhe saapuu Suomeen.

Tyttöjen ympärileikkaukset nosti puheenaiheeksi valokuvaaja Meeri Koutaniemi, jonka kuvasarja kahden tytön ympärileikkauksesta Keniassa julkaistiin Helsingin Sanomissa.

- Se oli paljon brutaalimpaa, kuin olin kuvitellut, Koutaniemi kuvaili kahden 14-vuotiaan tytön sukupuolielimien silpomista.

Saido Mohamedin mielestä juuri valokuvat avasivat aihetta tyttöjen ympärileikkauksista asianmukaisesti.

- Se oli hyvin kuvattu ja kirjoitettu juttu, joka kertoi kantasuomalaisille hyvin siitä, mistä tässä perinteessä on kysymys, hän kertoo.

Avausleikkaukseen Suomessa

Mohamed on työskennellyt Suomessa paljon maahanmuuttajien keskuudessa. Hän kouluttaa ihmisiä tyttöjen ympärileikkauksesta vastaanottokeskuksissa, vetää nuorille ja perheille keskusteluryhmiä, sekä antaa asiantuntijaneuvoa suomalaisille terveydenalan työntekijöille sekä viranomaisille.

- Esimerkiksi Suomessa gynekologit ja neuvolatyöntekijät osaavat ohjata naisia avaus- ja korjausleikkauksiin, jos he tapaavat vastaanotolla ympärileikatun naisen. Moni ympärileikatuista naisista menee yksityiselle ja maksaa laskun itse, hän tietää kertoa.

Mohamedin mukaansa Suomeen saapuneille maahanmuuttajaperheille tehdään lähes heti kättelyssä selväksi, että tytön ympärileikkaus on maassa rikos.

- Omassa työssämme painotamme sitä, että rikos tapahtuu silloinkin, jos tyttö lähetetään Suomesta ulkomaille ympärileikattavaksi.

"Huhuja liikkuu"

Uransa aikana Mohamed ei ole törmännyt yhteenkään tyttöön, joka olisi lähetetty Suomesta ympärileikattavaksi.

- Tästä asiasta meillä ei ole tietoa, vaan asiasta liikkuu ainoastaan huhuja, hän toteaa.

Sen sijaan hän tapaa paljon tyttöjä, jotka on ympärileikattu jo ennen Suomeen saapumistaan.

- Moni tyttö huomaa vasta Suomessa harrastusten parissa, että hän onkin ainoa ympärileikattu. Tämä tulee heille usein yllätyksenä ja saattaa tuntua vaikealta ymmärtää, miksi omassa maassa jokin hyvä ja ylistetty asia onkin täysin kiellettyä toisaalla. He elävät pitkään siinä uskossa, että ympärileikkaus on jokaisen naisen käytävä läpi.

Naiset jatkavat perinnettä

Toisin kuin usein luullaan, tyttöjen ympärileikkauksilla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Esimerkiksi Koraanissa asiasta ei mainita sanallakaan.

- Maailmassa on monia islamilaisia maita, joissa tyttöjen sukuelimiä ei silvota lainkaan. Tässä on kyseessä vanha kulttuuriperinne, joka on levinnyt erityisesti Afrikan- ja Aasian eri maissa.

Syitä ympärileikkausten taustalla on moneen lähtöön ja perinnettä harjoitetaan myös kristittyjen parissa. Taustalla vaikuttavat käsitykset tytön puhtaudesta ja ajatus tytön säilymisestä neitsyenä, mutta silpomisperinne on saatu myytyä naisille myös identiteettikysymyksenä, joka heijastuu sosiaaliseen asemaan ja hyväksytyksi tulemisen tunteeseen.

Joissakin maissa ympärileikkaus suoritetaan juuri ennen tytön avioitumista, mutta Mohamedin mukaan miehillä on asian kanssa yllättävän vähän tekemistä.

- Olen keskustellut ympärileikkauksista Suomessa esimerkiksi somalinuorten kanssa. Keskusteluryhmässä voi olla sekä tyttöjä että poikia, koska tämä ei ole enää mikään tabu. Miehet eivät suhtaudu tähän asiaan mitenkään erityisellä tavalla, Mohamed sanoo.

Hänen mukaansa ympärileikkauksen perinnettä ylläpitävät nimenomaan naiset.

- Siellä ovat taustalla isoäidit ja anopit, jotka huolehtivat tytön pääsemisestä ympärileikkaukseen, koska he uskovat toimivansa tytön parhaaksi. Taustalla on siis vahva sosiaalinen paine.

FAKTA

- Suomessa tyttöjen ympärileikkaus on rikos. Toistaiseksi tytön ympärileikkausta ei ole käsitelty vielä kertaakaan oikeudessa.

- Ympärileikkauksen perinne elää vahvana. Esimerkiksi Afrikassa asiaa vastaan kampanjoitiin jo 1950-luvulla. Yrityksistä huolimatta perinne elää yhä.

- Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tyttöjen ympärileikkausten määrä näyttää olevan laskussa.

- Maailmassa arvioidaan olevan noin 130-140 miljoonaa ympärileikattua tyttöä tai naista.

- Tyttöjen ympärileikkauksia tehdään ainakin Somaliassa, Sudanissa, Keniassa, sekä useissa Lähi-idän- ja Aasian maissa.

- Usein tyttöjen ympärileikkauksien taustalla on sosiaalinen paine. Tytöt kasvavat normeihin, joten he saattavat itsekin toivoa ympärileikkausta.

______________________________________

Verkkouutiset: Unicef arvostelee HS:n valokuvia tyttöjen silpomisesta - "vakava ongelma"

YK:n lastenrahaston Unicefin Suomen ohjelmajohtajan mukaan tyttöjen kasvojen näyttäminen Helsingin Sanomien silpomisjutussa on "vakava eettinen ongelma".

Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki on kirjoittanut HS:n jutusta järjestönsä sivuille. HS:ssa esiteltiin Meeri Koutaniemen valokuvilla kahden 14-vuotiaan kenialaistytön silpominen.

Unicefin Hetemäen mukaan tarkoitus oli varmasti vilpitön ja kuvat karmaisevuudessaan myös koskettavia.

Hetemäen mukaan "vakavampi eettinen ongelma jutussa oli tyttöjen kasvojen näyttäminen. Lasten käyttöä mediassa ohjaavat monet säännöt, myös Helsingin Sanomilla on oma ohjeistuksensa. Näissä vahvistetaan, että lasten suojelun edistämiseksi tehtävä työ ei saa itsessään olla lasten suojelun vastaista. Tarkoitus ei koskaan pyhitä keinoja, ei edes, vaikka tavoitteena olisi edistää yleisesti lapsen oikeuksia".

Hänen mukaansa toimittajalla oli suuri vastuu tehdä "lapsen suojelua tukeva päätös tytön puolesta". Hän ei usko, että juttu olisi ollut vähemmän vaikuttava, jos tytöt eivät olisi olleet tunnistettavissa.

"Länsimaisen lapsen kohdalla ei tulisi kysymykseenkään näyttää pahoinpidellyn lapsen kasvoja, kaukaisen afrikkalaisen lapsen ihmisarvo ei ole tämän vähäisempi", Inka Hetemäki kirjoittaa.

Hänen mukaansa Unicefin eettiset ohjeet voi kiteyttää kysymykseen "mitä jos tämä olisi minun lapseni". "Miten haluaisin tietoja ja kuvia hänestä käytettävän, vai haluaisinko laisinkaan", Hetemäki toteaa.