Aamulehti: Työttömyyden kurittama Lieksa haluaa kitkeä rasismin

Aamulehti/STT: Työttömyyden kurittama Lieksa haluaa kitkeä rasismin 18.1.2014

Lieksa on noin 12 000 asukkaan ja 1 000 työttömän rajakaupunki Pohjois-Karjalassa. Ehkä parhaiten se on tunnettu Kolin kansallismaisemasta Pielisen rannalla ja vuosien 1941–44 jatkosodan taistelualueesta Rukajärven tiestä.

Valtakunnallinen uutiskynnys ylittyi taannoin, kun Lieksan kaupunginvaltuuston perussuomalaisen ryhmän puheenjohtaja Esko Saastamoinen halusi puolueelleen puhdasta kokoustilaa. Kyse oli siitä, että somaliasiain työryhmä kokoontui samoissa tiloissa kuin perussuomalaiset.

Saastamoista epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, syrjinnästä ja kunnianloukkauksesta. Perjantaina uutisoitiin, että asia on siirtynyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjänvirastoon. Mies kiistää syyllistyneensä rikokseen.

”Tämmöiset saisivat loppua”

Lieksassa asuu viitisensataa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Heistä muutamalla sadalla on juuret Somaliassa.

Kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Seppo Kiiskinen (kesk.) haluaisi saada pisteen maahanmuuttovastaisuudelle.
– Minä ainakin toivon, että tämmöiset asiat saisivat loppua. Näitä ei tarvitse yhtään enempää. Lieksan ulkopuolella olevat ihmiset ajattelevat, että täällä olisi kovastikin esillä tämä rasismi. Jos he olisivat vaikka muuttamassa Lieksaan, he arastelevat sitä, että jos täällä rähinät jatkuvat – mutta sitähän täällä ei ole.

Kaupunginjohtaja Esko Lehto yhtyy Kiiskisen näkemyksiin.
– Somaliyhteisön ja kantaväestön kitka on merkittävästi vähentynyt.

Kiiskinen huomauttaa, että kaupungin suurin ongelma on työttömyys, ei maahanmuutto.

Rahanjaosta ei huomautettavaa

Kaupunginjohtaja Lehto toteaa, että perussuomalaisen ryhmän kannat ovat selkeät.
– Olisi pitänyt tehdä enemmän sen estämiseksi, että maahanmuuttajia ei tule. Ja katsovat, että sosiaalitoimi on liian avokätinen.

Sosiaalitukien jakoa ja maahanmuuton kustannuksia on selvitetty, mutta tarkastuksissa ei ole löytynyt huomautettavaa, eikä väärinkäytöksiä ole ollut, Lehto ja Kiiskinen kertovat.
– Epäilys siitä, että maahanmuuton sosiaaliturva olisi pois kantaväestöltä, on aika korkealla, Kiiskinen toteaa.

Kiiskinen on sitä mieltä, että loputtomasti ei pieni kaupunki voi vastaanottaa tulijoita. Silti hän pitää maahanmuuttoa yleisesti ottaen myönteisenä.
– Esimerkiksi vuokratalot olivat aika lailla tyhjäkäynnillä, mutta nyt niiden käyttöaste on liki sataprosenttinen. Se johtuu pitkälti maahanmuutosta.

Yhteistyö saa kiitosta

Somaliasiain työryhmän jäsen Muqtar Nuur on sitä mieltä, että yhteistyö ja keskusteluyhteys kaupungin kanssa sujuu hyvin. Yleisesti ottaen Nuurin mielestä lieksalaisten kanssa ei ole hankaluuksia.
– Jos on joitain ongelmia, voimme puhua suoraan kaupunginjohtajan tai sosiaaliviraston kanssa.

Kaupunginjohtaja painottaa, että asioita yritetään ratkaista jo etukäteen.
– Olemme tehneet maahanmuuttotyössä aika paljon esimerkiksi koulutuksen eteen.

Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Esko Saastamoinen ei vastannut STT:n yhteydenottopyyntöihin. STT:n tavoittamat ryhmän jäsenet Esa Räty ja Seija Matikainen eivät halunneet kommentoida Lieksan maahanmuuttoon liittyviä asioita.