Helsingin Sanomat: Kunnat houkuttelevat maahanmuuttajia jarruttamaan asukaskatoa 22.1.2014
Heinola ei ole Suomen ensimmäinen kunta, joka aikoo paikata väestökatoa pakolaisilla. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pudasjärven kaupunki toivoo maahanmuuttajista pelastusta lukiolle ja ammattikoululle.
Kunta alkoi järjestelmällisesti haalia maahanmuuttajia 2010-luvun taitteessa.
"Uudet asukkaat käyttävät samoja palveluita kuin kantaväestö, ja koulutuksen turvaaminen on tärkeää. En näe asiassa mitään ongelmaa. Sehän on win-win-tilanne: kaikki voittavat", arvioi Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.
Pudasjärvi vastaanottaa kiintiöpakolaisia 20 joka toinen vuosi. Daavittilan mukaan myös muut maahanmuuttajat toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.
Tilannetta selittää Pudasjärven väkimäärän hiipuminen. Joulukuussa 2013 kaupungissa asui 8 500 ihmistä, kun vuonna 1990 asukkaita oli yli 11 000.
"Kunnan väki myös vanhenee, ja toisaalta meillä on paljon tyhjiä toimitiloja", Daavittila kertoo.
Hän ihmettelee, mikseivät muut haja-asutusalueiden kunnat ole havahtuneet houkuttelemaan maahanmuuttajia.
"Emme toki voi päättää, jäävätkö maahanmuuttajat tänne asumaan. Ovathan nuoretkin muuttaneet täältä muualle työn perässä jo 50 vuotta. Haja-alueet sopivat joka tapauksessa erinomaisesti kotouttamiseen."
Pudasjärvellä asui vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan 113 ulkomaan kansalaista. Kaupunki pyrkii nostamaan määrän kymmeneen prosenttiin koko väestöstä vuoteen 2018 mennessä, mikä tarkoittaisi yhteensä 800–900:aa ulkomaalaista.
Maahanmuuttoviranomaisten mukaan tapauksia ei pidä moralisoida. Hädänalaisten ihmisten auttaminen on perimmäinen syy, mutta kuntien talous, väestöjakauma ja muut realiteetit vaikuttavat oleellisesti mahdollisuuksiin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.