HS: Tukien maksaminen maahanmuuttajille väheni

Helsingin Sanomat: Tukien maksaminen maahanmuuttajille väheni 13.1.2014
Helsingin Sanomat: Lainmuutos synnytti hyvän tutkimusasetelman
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajat toivovat töitä

Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa muutettiin erittäin onnistuneesti 1990-luvun lopulla.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) viime joulukuussa päivitetyn tutkimuksen mukaan kotouttamispolitiikan muutos paransi kotouttamistoimiin osallistuneiden maahanmuuttajien tulotasoa peräti 47 prosentilla.

Nämä maahanmuuttajat vastaanottivat myös vertailuryhmää vähemmän sosiaalietuuksia.

Tuloksiin päästiin, vaikka kotouttamistoimiin ei laitettu yhtään lisärahaa.

"Yleensä ajatus on, että tuloksia saadaan vain antamalla lisäresursseja eli käytännössä rahaa. Tutkimuksemme osoitti, että tuloksia voidaan saavuttaa myös tekemällä asiat paremmin", sanoo VATT:n ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Sarvimäki.

Sarvimäen lisäksi tutkimusta oli tekemässä Vatt:n johtava ekonomisti Kari Hämäläinen.

Suomessa herättiin maahanmuuttajien määrän kasvuun 1990-luvulla. Aikaisempina vuosikymmeninä maahanmuuttajia oli tullut vain vähän.

Vielä vuonna 1990 Suomen väestöstä oli Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisia 0,5 prosenttia. Vuoden 2012 lopulla prosenttiosuus oli 3,6. Tämä on edelleen vähän verrattuna moneen muuhun länsimaahan, mutta muutos Suomessa on ollut nopea.

Viranomaisilla oli vielä 1990-luvulla suhteellisen vähän kokemusta kotouttamistoimista. Tämä näkyi kipuiluna kotouttamistoimissa.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on sisäasianministeriön mukaan yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja heidän tulotasonsa on etenkin ensimmäisinä vuosina uudessa kotimaassa selvästi matalampi kuin kantaväestön edustajilla.

Vielä 1990-luvulla maahanmuuttajia ohjattiin kantaväestölle suunnitelluille työnhakukursseille, joista pääsääntöisesti kielitaidottomat maahanmuuttajat eivät saaneet juuri hyötyjä.

Toukokuussa 1999 tuli voimaan uusi kotouttamislaki, joka velvoitti tekemään jokaiselle kolmen vuoden sisällä Suomeen tulleelle työttömälle maahanmuuttajalle henkilökohtaisen kotouttamissuunnitelman.

Maahanmuuttajat jaettiin isoimmilla paikkakunnilla myös muun muassa kielitaidon sekä muun osaamisen perusteella eri tasoryhmiin. Työvoimatoimistot eli nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot alkoivat korostaa kielen opetuksen merkitystä maahanmuuttajien kursseilla ja tehdä yksilöllisempiä suunnitelmia maahanmuuttajien integroitumiseen.

Aikaisemmin koulutuksen sisältö oli ollut maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä hyvin samanlaista. Maahanmuuttajien koulutuksen muutoksien myötä tuloksia alkoi kuitenkin syntyä.

Sarvimäen ja Hämäläisen tutkimus paljasti, että maahanmuuttajat, jotka olivat mukana uudistetuissa kotouttamistoimissa, ovat pärjänneet selvästi verrokkiryhmää paremmin.

"Reformi oli varsin mielenkiintoinen. Siinä oikeastaan vain käskettiin tekemään asiat paremmin. Työvoimahallinnon ihmiset saivat myös aikaisempaa enemmän liikkumavaraa tehdä itse päätöksiä järkevistä kotouttamistoimista. Tämä näyttää tutkimuksemme mukaan toimineen", Sarvimäki sanoo.

Sarvimäki on taloustieteilijä, joka on tutkinut myös maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia.

Kotouttamispolitiikan muutos oli otollinen tutkimuskohde. Tutkijat tarvitsevat reformien vaikutusten arviointiin verrokkiryhmän, joka on muuten samankaltainen kuin toimenpiteiden kohteena oleva ryhmä, mutta jotka kuitenkin jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle.

Toukokuussa 1999 voimaan tullut lakimuutos tarjosi tutkijoille erinomaisen tilanteen. Kotouttamistoimet muuttuivat yhdessä yössä.

__________________________________

Helsingin Sanomat: Lainmuutos synnytti hyvän tutkimusasetelman

Tutkijat Matti Sarvimäki ja Kari Hämäläinen havaitsivat tutkimuksessaan, että tehokkaat kotouttamistoimet näkyivät hyvinä tuloksina.

Kaksikko vertaili, miten kahden eri maahanmuuttajien ryhmän tulotasot ja käyttämät sosiaalietuudet kehittyivät kymmenen vuoden seurantajaksolla.

Tutkimuksen ydin on oivallus siitä, että kotouttamislain toimeenpano vuonna 1999 synnytti erinomaisen verrokkiryhmän. Normaalioloissa kotouttamissuunnitelmien vaikuttavuusarviointi on lähes mahdotonta, sillä suunnitelmia laaditaan kaikille kriteerit täyttäville maahanmuuttajille.

Tutkijat keskittyivät ensimmäiseen ryhmään, joka pääsi mukaan uuteen kotouttamispolitiikkaan. Verrokkiryhmässä olevat osallistuivat pääosin vanhan malliseen työvoimakoulutukseen.

Ennen uuden kotouttamislain voimaantuloa näiden kahden ryhmän välillä ei ollut merkittäviä eroja. Näin ollen kotouttamislain jälkeiset erot todennäköisesti johtuvat nimenomaan kotouttamissuunnitelmista.

Parantunut kotouttamispolitiikka nosti maahanmuuttajien tuloja 20 000 eurolla kymmenen vuoden ajanjaksolla verrokkiryhmään verrattuna. Sosiaalietuuksia paremmin menestynyt ryhmä nosti 8 000 euroa vähemmän kymmenen vuoden aikana kuin verrokkiryhmä. Summat ovat merkittäviä, sillä kyse on heikoimmassa asemassa olevista maahanmuuttajista, joiden tulot ovat selvästi pienemmät kuin kantaväestöllä.

__________________________________


Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajat toivovat töitä

Dung Hoangthilen äänestä kuultaa kiukkuisuus.

Hän puhuu entisestä kotimaastaan Vietnamista, jonka hallinto saa Hoangthileltä kovaa arvostelua.

"Minulla oli oma ravintola Vietnamissa. Maassa on paljon korruptiota sekä korkea verotus, mikä teki yrittämisestä vaikeaa. Suomessakin maksetaan paljon veroja, mutta täällä niille saa vastinetta. Jokainen tietää, mihin verot menevät", Hoangthile sanoo.

Hoangthile tuli Suomeen 2007. Nyt hän käy kotouttamiskoulutuksessa Helsingissä Axxell-monikulttuurikeskuksessa.

Axxellin Ruskeasuon yksikössä on 400 aikuista maahanmuuttajaa, jotka opiskelevat suomen kieltä, tutustuvat yhteiskunnan toimintaan, lainsäädäntöön ja työelämään työharjoitteluiden kautta.

Hoangthile ja hänen kurssikaverinsa, romanialainen Bogdan Tudosie sekä nigerialainen Soje Efe Bright puhuvat kaikki kolme jo varsin hyvää suomen kieltä.

Kolmikon toiveet suomalaiselle yhteiskunnalle ovat vähäisiä ja kaikilla on mielessä yksi asia: päästä mahdollisemman pian töihin.

Tudosie, jonka toi maahan rakastuminen suomalaiseen naiseen, on jo työskennellyt omalla alallaan. Hän on koulutukseltaan it-insinööri.

Nigerialainen Bright on työskennellyt rakennusalalla, vietnamilainen Hoangthile on ollut työharjoitteluissa kouluissa ja päiväkodeissa.

Työnhaussa kolmikko aikoo olla mahdollisemman oma-aloitteinen.

"Ei ole valtion tehtävä etsiä minulle töitä. Tiedän, että moni suomalainenkin on työttömänä", Hoangthile sanoo.